Pallohuoneen vala (20.6.1789) – Tenniskentän vala ja Ranskan vallankumous
Pallohuoneen vala (20.6.1789): Ranskan vallankumouksen käänne — kolmannen säädyn yhtenäisyys tenniskentällä, vannottu lupaus ja kansallisen muutoksen alku.
Pallohuoneen vala vannottiin 20. kesäkuuta 1789 lähellä Versaillesin palatsin tenniskentällä (jeu de paume) tilanteessa, joka tiivisti edeltäneen ajan poliittisen jännitteen. Tuolloin paikalla oli 576 allekirjoittajaa 577:stä Ranskan kolmannesta ja pääosin keskiluokan edustajista; myös muutama ensimmäisen säädyn jäsen liittyi valaan allekirjoittajien joukkoon. Tämä ele merkitsi siirtymää kohti edustuksellista valtaa ja perustuslaillista järjestystä Ranskassa.
Tausta
Keväällä 1789 kuningas kutsui koolle kenraalikokouksen, jossa kolme säätyä — papisto, aatelisto ja kolmas sääty — kokoontuivat käsittelemään Ranskan vaikeaa taloustilannetta. Perinteisesti äänestys päätettiin luokittain: papisto ja aatelisto muodostivat kaksi etulyöntiasemassa olevaa blokkiä, joiden äänet usein tukivat kuninkaan tahtoa. Tästä syystä keskiluokka vaati, että äänestys tapahtuisi henkilökohtaisesti ("äänestys per pää") eikä luokkien perusteella, koska heillä oli enemmän edustajia kuin kahdella ensimmäisellä kartanolla yhteensä. Kolmannen säädyn esitys lisäsi painetta järjestelmän muuttamiseksi ja yleishallitusmuodon, jossa kaikki edustajat kokoontuisivat yhtenä elimenä, nähtiin oikeudenmukaisempana.
Tapahtumat pallohuoneessa
Kesäkuun 20. päivänä yleisneuvoston kokoushuone todellakin oli jostain syystä lukittu. Kolmas sääty koki tämän loukkauksena omiin oikeuksiinsa ja päätti kokoontua läheiselle tenniskentälle. Paikalla olleet edustajat vannoivat valan (jeu de paume -valan), jossa sitoutuivat olemaan eroamatta tai hajautumatta ennen kuin Ranskalle olisi laadittu perustuslaki, joka turvaisi kansan tahdon kuulemisen. Heidän ilmaisemansa perusajatus oli, että he eivät liiku ennen kuin "kansan ääni on kuultu" ja heidän vaatimuksensa on täytetty. Hetken kuluttua myös aateliston ja papiston jäseniä liittyi tukemaan tätä linjaa.
Miksi vala oli merkittävä
- Se oli julkinen ja symbolinen kapinahenki kuninkaan yksinvaltaa vastaan: edustajat asettuivat yhteisen periaatteen taakse ja kielsivät itsensä lähtemästä, ennen kuin perustuslaillinen muutos olisi saavutettu.
- Se muutti käytännön valtarakenteita: kolmas sääty ei enää hyväksynyt perinteistä luokka-äänestystä vaan vaati äänestystä henkilöittäin, koska heillä oli enemmistö edustajamäärässä.
- Heti seuraavien viikkojen aikana paine johti muutoksiin: äänestyskäytännöissä ja kokousmuodoissa — viikkoa myöhemmin kuningas lopulta suostui, ja kenraalikokous alkoi kokoontua nimellä "kansalliskokousena".
Seuraukset ja historiallinen merkitys
Pallohuoneen vala ei ollut yksinään vallankumouksen loppu, mutta se oli tärkeä käännekohta: se loi yhä selvemmän poliittisen eron kuninkaan vallan ja kansan edustajien välille ja antoi kolmannelle säädylle organisoituneen roolin vallan vaatimuksessa. Vala vahvisti käsitystä, että perustuslaattinen järjestelmä ja kansan tahdon kuuleminen olivat mahdollisia tavoitteita. Se oli yksi keskeisistä esiaskeleista, jotka johtivat varsinaiseen Ranskan vallankumoukseen ja myöhempiin tapahtumiin, kuten Bastiljin valloitukseen 14. heinäkuuta 1789.
Pallohuoneen vala jäänyt historiaan esimerkkinä siitä, miten järjestäytynyt poliittinen toiminta ja yhteinen julkilausuttu sitoumus voivat muuttaa valtakunnan suuntaa.
Jacques-Louis Davidin luonnos tenniskentän valasta. Davidista tuli myöhemmin kansanedustaja vuoden 1792 kansalliskokouksessa.
Allekirjoitukset
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka allekirjoitti "valana" tunnetun lupauksen?
V: 576 Ranskan kolmannen valtiomahdin jäsentä ja muutama ensimmäisen valtiomahdin jäsen allekirjoitti lupauksen.
K: Milloin "vala" allekirjoitettiin?
V: "Vala" allekirjoitettiin 20. kesäkuuta 1789.
K: Missä "vala" allekirjoitettiin?
V: "Vala" allekirjoitettiin Versaillesin palatsin lähellä sijaitsevalla tennishallilla.
K: Miksi kolmas sääty vannoi juhlallisesti, ettei se liiku?
V: Kolmas hovi vannoi juhlallisesti, ettei se muuttaisi ennen kuin "maan ääni kuullaan" ja sen vaatimukset täytetään.
K: Miksi kolmas sääty oli vihainen kuninkaalle?
V: Kolmas sääty oli vihainen kuninkaalle, koska valtiopäivien kokoushuone oli lukittu vahingossa, minkä he näkivät oikeuksiensa loukkauksena.
K: Mitä keskiluokka vaati äänestämisen suhteen?
V: Keskiluokka vaati, että äänestäminen tapahtuisi "äänestyksen perusteella" eikä luokkakohtaisesti, koska heillä oli enemmän edustajia kuin kahdella ensimmäisellä valtioluokalla yhteensä.
K: Mitä tapahtui viikko sen jälkeen, kun "vala" oli allekirjoitettu?
A: Viikkoa myöhemmin kuningas suostui keskiluokan vaatimuksiin, ja yleishallitus kokoontui "kansalliskokouksena".
Etsiä