Tertiäärilähde – määritelmä, käyttö ja esimerkit tutkimuksessa

Tertiäärilähde: selkeä määritelmä, käyttö tutkimuksessa ja esimerkit — opi löytämään primääri- ja sekundaarilähteitä, hakusanat ja kirjallisuushaun vinkit.

Tekijä: Leandro Alegsa

Tertiäärilähde (myös kolmannen käden lähde) on hakemisto tai yhteenveto primaari- ja sekundaarilähteistä. Tertiäärilähteitä käytetään tutkimuksessa apuna ensisijaisten ja toissijaisten tietolähteiden löytämisessä. Tertiäärilähteistä on paljon hyötyä hakusanojen löytämisessä kirjallisuushakuja varten verkossa. Vaikka tertiäärilähteitä on helppo löytää, niitä ei yleensä pidetä hyödyllisinä korkeakoulutasoisissa tutkimushankkeissa.

Mitä tertiäärilähteet ovat?

Tertiäärilähteet kokoavat, järjestävät tai tiivistävät tietoa, joka on alun perin esitetty primaarisissa (alkuperäiset tutkimusraportit, kokeet, tilastot) tai sekundaarisissa lähteissä (katsaukset, meta-analyysit, tulkinnat). Tavoitteena ei ole esittää uutta tutkimustietoa vaan helpottaa olemassa olevan tiedon löytämistä ja yleiskuvan muodostamista.

Tyypillisiä esimerkkejä tertiäärilähteistä

  • Sanakirjat ja tietosanakirjat (esim. yleisteokset ja tietosanakirjat)
  • Oppikirjat ja käsikirjat, joissa tiedot on koottu opetusta ja yleiskatsauksia varten
  • Bibliografiat, indeksit ja hakemistot
  • Kirjallisuusluettelot ja viitetietokannat, jotka listaavat primaarisia ja sekundaarisia lähteitä
  • Tiivistelmät ja konsolidoidut luettelot (esim. faktakokoelmat, vuosikirjat)
  • Joissain tapauksissa verkkoyhteenvetopalvelut ja avoimet tietokannat, kuten Wikipedia (yleensä luokitellaan tertiääriksi lähteeksi)

Käyttö tutkimuksessa

  • Alkuun pääsemiseksi ja aihepiirin yleiskuvan muodostamiseksi: tertiäärilähteet auttavat hahmottamaan terminologiaa, keskeisiä aihealueita ja aikajanalla merkittäviä tapahtumia.
  • Hakusanojen ja relevanttien lähteiden etsimisessä: bibliografiat ja hakemistot osoittavat primaarisiin ja sekundaarisiin lähteisiin.
  • Viitetaustaksi ja opastukseksi: soveltuvat taustatiedon hankintaan ennen syvällisempää lähdekritiikkiä.

Hyödyt ja rajoitukset

  • Hyödyt: nopea pääsy tiivistettyyn tietoon, helppo tapa löytää lähteitä ja muodostaa käsitys aiheesta.
  • Rajoitukset: eivät yleensä tarjoa alkuperäistä tutkimusaineistoa tai yksityiskohtaista metodista tietoa; tieto voi olla vanhentunutta tai liiallisesti yleistettyä; eivät sovellu suoraan korkeatasoisen tieteellisen argumentoinnin lähteiksi ilman primaaristen/sekundaaristen lähteiden tukia.

Miten arvioida tertiäärilähdettä

  • Tarkista lähteen tekijä tai julkaisija: onko kyseessä luotettava akateeminen toimija tai asiantuntijaorganisaatio?
  • Arvioi ajantasaisuus: milloin lähde on päivitetty? Joillain aloilla vanha tieto voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin.
  • Seuraa alkuperäislähteitä: luettelosta tai viitteistä näet, mistä primaarisista ja sekundaarisista lähteistä tieto on johdettu.
  • Vertaile muihin lähteisiin: varmista faktat primaarisista tai vertaisarvioiduista sekundaarisista julkaisuista, jos aiot käyttää tietoa akateemisessa työssä.

Parhaat käytännöt tutkijalle

  • Käytä tertiäärilähteitä lähtökohtana ja tiedon jäsentämiseen, mutta etsi ja varmista keskeiset faktat primaarisista tai kvalitatiivisesti luotettavista sekundaarisista lähteistä.
  • Hyödynnä tertiäärilähteiden bibliografioita ja viiteitä: ne usein ohjaavat suoraan alkuperäisiin tutkimuksiin.
  • Älä yleensä viittaa tertiäärilähteeseen akateemisessa tekstissä, ellei kyseessä ole esimerkiksi yleiskatsaus, jota halutaan nimenomaisesti lainata; tällöin mainitse lähteen luonne selkeästi.

Yhteenvetona: tertiäärilähteet ovat arvokkaita työkaluja tiedon järjestämisessä, hakuavuksi ja taustatiedon hankinnassa, mutta ne eivät korvaa alkuperäisiä tutkimuslähteitä eikä niitä tule automaattisesti pitää riittävinä akateemisessa näyttötyössä.

  Encyclopædia Britannica 11. painos 1911 nide 27 sivut 788-789 "URALSK-URBAN"   Zoom
Encyclopædia Britannica 11. painos 1911 nide 27 sivut 788-789 "URALSK-URBAN"  

Esimerkkejä

Esimerkkejä tertiäärilähteistä ovat tietosanakirjat, sanakirjat, sanomalehdet ja aikakauslehdet. Tietosanakirjat ovat hyödyllisiä, kun halutaan saada yleiskuva aiheesta. Parhaimmillaan ne ovat lähtökohta tutkimuksen tekemiselle. Niistä on hyötyä, kun halutaan saada välitön käsitys muuten tuntemattomista aiheista. Tietosanakirjat eivät kuitenkaan yleensä ole luotettava lähde aiheen yksityiskohtien selvittämiseksi. Tutkimuksen edetessä ne olisi korvattava toissijaisilla tai ensisijaisilla lähteillä. Sanomalehtiä ja aikakauslehtiä on käytettävä varoen. Jotkin niistä ovat luotettavia, mutta monissa niistä on taipumus vääristellä tai yksinkertaistaa liikaa toissijaisissa lähteissä esitettyjä tutkimustuloksia.

 

Sekundaarinen vai tertiäärinen?

Lähteiden välinen ero voi olla suhteessa tiettyyn tutkimusalaan. Joillakin tieteenaloilla toissijaisen ja korkea-asteen lähteen välinen ero voi joskus olla hämmentävä. Almanakoita, tietokirjoja ja käsikirjoja voidaan toisinaan pitää tertiäärilähteinä ja toisinaan sekundäärilähteinä. Joitakin käsikirjoja ja oppikirjoja voidaan pitää tertiäärilähteinä, kun taas toiset ovat sekundäärilähteitä. Monet näistä lähteistä on arvioitava tai tarkistettava sen määrittämiseksi, mitä ne ovat. Toinen Purduen yliopiston oppaassa (Writing a research paper, 2010) esitetty näkemys viittaa siihen, kuinka kaukana lähde on alkuperäisestä tutkimuksesta. Ensisijainen lähde on tutkimus; raakadata. Toissijainen lähde raportoi primaarilähteistä ja sisältää tulkintoja (tai selityksiä), analyysejä ja kommentteja. Tertiäärilähde on kauimpana alkuperäisestä tutkimuksesta. Useimmissa tapauksissa niiden tarkoituksena on tarjota yleinen johdanto aiheeseen. Monilla tieteenaloilla tertiäärilähteitä ei käytetä tutkimuksessa.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3