Tertiäärilähde – määritelmä, käyttö ja esimerkit tutkimuksessa

Tertiäärilähde: selkeä määritelmä, käyttö tutkimuksessa ja esimerkit — opi löytämään primääri- ja sekundaarilähteitä, hakusanat ja kirjallisuushaun vinkit.

Tertiäärilähde (myös kolmannen käden lähde) on hakemisto tai yhteenveto primaari- ja sekundaarilähteistä. Tertiäärilähteitä käytetään tutkimuksessa apuna ensisijaisten ja toissijaisten tietolähteiden löytämisessä. Tertiäärilähteistä on paljon hyötyä hakusanojen löytämisessä kirjallisuushakuja varten verkossa. Vaikka tertiäärilähteitä on helppo löytää, niitä ei yleensä pidetä hyödyllisinä korkeakoulutasoisissa tutkimushankkeissa.

Mitä tertiäärilähteet ovat?

Tertiäärilähteet kokoavat, järjestävät tai tiivistävät tietoa, joka on alun perin esitetty primaarisissa (alkuperäiset tutkimusraportit, kokeet, tilastot) tai sekundaarisissa lähteissä (katsaukset, meta-analyysit, tulkinnat). Tavoitteena ei ole esittää uutta tutkimustietoa vaan helpottaa olemassa olevan tiedon löytämistä ja yleiskuvan muodostamista.

Tyypillisiä esimerkkejä tertiäärilähteistä

• Sanakirjat ja tietosanakirjat (esim. yleisteokset ja tietosanakirjat)
• Oppikirjat ja käsikirjat, joissa tiedot on koottu opetusta ja yleiskatsauksia varten
• Bibliografiat, indeksit ja hakemistot
• Kirjallisuusluettelot ja viitetietokannat, jotka listaavat primaarisia ja sekundaarisia lähteitä
• Tiivistelmät ja konsolidoidut luettelot (esim. faktakokoelmat, vuosikirjat)
• Joissain tapauksissa verkkoyhteenvetopalvelut ja avoimet tietokannat, kuten Wikipedia (yleensä luokitellaan tertiääriksi lähteeksi)

Käyttö tutkimuksessa

• Alkuun pääsemiseksi ja aihepiirin yleiskuvan muodostamiseksi: tertiäärilähteet auttavat hahmottamaan terminologiaa, keskeisiä aihealueita ja aikajanalla merkittäviä tapahtumia.
• Hakusanojen ja relevanttien lähteiden etsimisessä: bibliografiat ja hakemistot osoittavat primaarisiin ja sekundaarisiin lähteisiin.
• Viitetaustaksi ja opastukseksi: soveltuvat taustatiedon hankintaan ennen syvällisempää lähdekritiikkiä.

Hyödyt ja rajoitukset

• Hyödyt: nopea pääsy tiivistettyyn tietoon, helppo tapa löytää lähteitä ja muodostaa käsitys aiheesta.
• Rajoitukset: eivät yleensä tarjoa alkuperäistä tutkimusaineistoa tai yksityiskohtaista metodista tietoa; tieto voi olla vanhentunutta tai liiallisesti yleistettyä; eivät sovellu suoraan korkeatasoisen tieteellisen argumentoinnin lähteiksi ilman primaaristen/sekundaaristen lähteiden tukia.

Miten arvioida tertiäärilähdettä

• Tarkista lähteen tekijä tai julkaisija: onko kyseessä luotettava akateeminen toimija tai asiantuntijaorganisaatio?
• Arvioi ajantasaisuus: milloin lähde on päivitetty? Joillain aloilla vanha tieto voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin.
• Seuraa alkuperäislähteitä: luettelosta tai viitteistä näet, mistä primaarisista ja sekundaarisista lähteistä tieto on johdettu.
• Vertaile muihin lähteisiin: varmista faktat primaarisista tai vertaisarvioiduista sekundaarisista julkaisuista, jos aiot käyttää tietoa akateemisessa työssä.

Parhaat käytännöt tutkijalle

• Käytä tertiäärilähteitä lähtökohtana ja tiedon jäsentämiseen, mutta etsi ja varmista keskeiset faktat primaarisista tai kvalitatiivisesti luotettavista sekundaarisista lähteistä.
• Hyödynnä tertiäärilähteiden bibliografioita ja viiteitä: ne usein ohjaavat suoraan alkuperäisiin tutkimuksiin.
• Älä yleensä viittaa tertiäärilähteeseen akateemisessa tekstissä, ellei kyseessä ole esimerkiksi yleiskatsaus, jota halutaan nimenomaisesti lainata; tällöin mainitse lähteen luonne selkeästi.

Yhteenvetona: tertiäärilähteet ovat arvokkaita työkaluja tiedon järjestämisessä, hakuavuksi ja taustatiedon hankinnassa, mutta ne eivät korvaa alkuperäisiä tutkimuslähteitä eikä niitä tule automaattisesti pitää riittävinä akateemisessa näyttötyössä.

Hae kirjaimella