Selitys ja selittäminen: määritelmä, kausaalisuus ja miksi-kysymykset

Tutki selityksen määritelmää, kausaalisuutta ja miksi-kysymyksiä — miten selitämme tapahtumia, syy-seuraussuhteet ja eri ymmärrystasot.

Selitys on yritys vastata kysymykseen "kuka pieraisi". Henkilölle esitettynä se on kysymys motiivista: "miksi teit tämän?". Luonnontapahtumasta kysyttäessä se on kysymys luonnollisista syistä (kausaatio).

Tieteessä selitys on yhteys jonkin tapahtuman, joka on syy, ja jonkin toisen tapahtuman, joka on seuraus, välillä. Ilmaisu "syy ja seuraus" viittaa tähän. Kahden tapahtuman välistä suhdetta kutsutaan kausaliteetiksi. Filosofi Mario Bunge sanoi: "Emme tyydy toteamaan tosiasioita, vaan haluamme tietää, miksi niiden pitäisi tapahtua eikä tapahtua".

Yleissääntönä on, että selityksissä siirrytään siitä, mitä tiedämme, siihen, mitä emme tiedä. Tämä on tärkeää, koska se selittää, miksi erilaiset ihmiset saattavat tarvita erilaisia selityksiä. "Lapsi, maallikko ja asiantuntija saattavat tarvita samasta asiasta erilaisia selityksiä, koska se, mikä heille on jo ennestään tuttua, eroaa toisistaan".

Kysymysten esittäminen riippuu kielestä, ja se on ihmiselle ominaista. Se alkaa hyvin pian sen jälkeen, kun lapsi oppii puhumaan. Eräänlainen leikki, jota pienet lapset leikkivät aikuisten kanssa, on "miksi-leikki". Jokainen vanhempi saa kokea, että hänen lapsensa kysyy loputtomasti miksi-kysymyksiä, kunnes aikuinen lopulta sanoo: "No, niin se vain on!". "

Voidaan kiistellä paljon siitä, onko selitys asianmukainen ja jos on, onko se oikea. Jos kysytään, miksi aurinko tuottaa lämpöä ja valoa, ei ole asianmukaista sanoa "koska on päivä", vaikka olisikin todellakin päivä. Todellinen vastaus tiedettiin vasta 1900-luvulla. Sitä ennen ihmiset, kuten muinaiset egyptiläiset, ajattelivat, että sen aiheutti jumala (Aten).

Mitä selitys tarkoittaa ja miksi se on tärkeä?

Selitys tarjoaa kontekstin ja syy-seuraussuhteen, joka muuttaa satunnaisen huomion ymmärrykseksi. Selityksen avulla emme vain kuvaa tapahtumaa, vaan liitämme sen laajempaan verkostoon syitä, mekanismeja ja taustatietoja. Hyvä selitys tekee ilmiön ennustettavammaksi, ymmärrettävämmäksi ja usein myös hallittavammaksi.

Selitystyyppejä

• Kausaalinen selitys: kertoo, mikä aiheutti tapahtuman (esim. putken rikkoutuminen aiheutti vuodon).
• Mekanistinen selitys: kuvaa mekanismit ja vaiheet, joiden kautta syy johtaa seuraukseen (esim. ydinfuusio auringon ytimessä tuottaa energiaa ja säteilyä).
• Nomologinen tai deduktiivinen selitys: perustuu yleiseen lakiin tai sääntöön ja erityisiin olosuhteisiin (esim. fysiikan lait ennustavat liikkeen).
• Toiminnallinen/teleologinen selitys: selittää ilmiön sen tarkoituksen tai tavoitteen perusteella, yleinen biologiassa ja yhteiskuntatieteissä.
• Tilastollinen/probabilistinen selitys: kertoo, miten todennäköisyydet muuttuvat tiettyjen tekijöiden seurauksena.
• Tulkinnallinen selitys: keskittyy merkitykseen tai tarkoitukseen, usein ihmistieteissä ja historiassa.

Tieteelliset mallit selittämiselle

Filosofiassa ja tieteenmetodologiassa on useita malleja selittämiselle. Tunnetuimpia ovat:

• Deduktiivis-nomologinen (Hempel): selitys, jossa ilmiö johdetaan yleisistä laeista ja lähtöolettamuksista.
• Probabilistinen selitys: selittää, kuinka todennäköisyydet muuttuvat tietyn syyn vaikutuksesta.
• Mekanistinen ja interventionistinen lähestymistapa: selitys keskittyy mekanismeihin tai siihen, miten interventiot muuttavat ilmiötä (esim. James Woodwardin näkemykset).
• Vastaus-kysymys-ajatukset: selitys nähdään vastauksena "miksi"-tyyppisiin kysymyksiin; tämän näkökulman korostaa, että selityksen tarkoitus riippuu kysyjän tarpeista ja ennakkotiedoista.

Sopivuus ja kohderyhmä

Selityksen laatu ei riipu vain totuudenmukaisuudesta, vaan myös siitä, kuinka hyvin se vastaa tiedon tarpeeseen. Sama ilmiö vaatii eri syvyyden selityksen eri kohderyhmille:

• Lapsella riittää usein yksinkertainen ja konkreettinen selitys.
• Maallikolle annetaan perusperiaatteet ilman teknistä termistöä.
• Asiantuntija odottaa yksityiskohtaisia mekanismeja, mallinnusta ja empiiristä näyttöä.

Tämä selittää alkuperäisen tekstin sijoittaman periaatteen: selityksissä siirrytään usein siitä, mitä vastaanottaja jo tietää, kohti uusien asioiden esittelyä.

Selitys vs. perustelu ja ennuste

On tärkeää erottaa selitys ja perustelu. Selitys kertoo, miksi jokin tapahtui; perustelu tai oikeutus kertoo, miksi jokin on hyväksyttävää tai oikein. Selitys voi myös auttaa ennustamisessa, mutta selitys ja ennuste eivät ole sama asia: selitys pyrkii ymmärtämään syitä, ennuste arvioi tulevia tapahtumia perustuen tähän ymmärrykseen.

Esimerkki: miksi aurinko tuottaa lämpöä ja valoa?

Teksti mainitsi, että vastaus tähän tiedettiin kunnolla vasta 1900-luvulla ja että aiemmin selityksiä haettiin jumalista (esim. muinaiset egyptiläiset, ja Aten)). Nykyinen tieteellinen selitys on mekanistinen ja fysikaalinen: auringon ytimessä tapahtuu ydinfuusioreaktioita, joissa kevyet atomiytimet yhdistyvät raskaammiksi ja massa muuttuu energiaksi E=mc² -periaatteen mukaisesti; syntyvä energia kulkeutuu säteilynä ja konvektiolla kohti pintaa, missä se säteilee näkyvänä valona ja lämpönä.

Siksi vastaus "koska on päivä" ei ole selitys vaan kuvaus tilanteesta. Hyvä selitys antaa mekanismin ja lainalaisuudet, jotka selittävät miksi päivä liittyy valoon, mutta miksi itse valoa syntyy liittyy auringon sisäisiin fysikaalisiin prosesseihin.

Käytännön merkitys

Selityksiä tarvitaan arkielämässä, opetuksessa, oikeusprosesseissa ja tieteessä. Hyvä selitys parantaa päätöksentekoa, auttaa tunnistamaan tehokkaat interventiot (esim. lääkkeet, politiikat) ja lisää luottamusta tieteelliseen tietoon. Samalla on syytä muistaa, että selitykset voivat muuttua uusien todisteiden myötä: tieteen historiassa monet "hyvät" selitykset on korvattu laajemmilla ja tarkemmilla malleilla.

Kritiikki ja rajoitukset

Selitykset voivat olla puutteellisia, harhaanjohtavia tai sopimattomia kontekstiin nähden. Joitakin tavallisia ongelmia:

• Seurauksen sekoittaminen syyksi (korrelaatio ≠ kausaali).
• Liiallinen yksinkertaistaminen, joka jättää olennaisia mekanismeja huomioimatta.
• Sokaistuminen ennakkoluuloihin tai kulttuurisiin tulkintoihin (esim. myyttiset selitykset ennen tieteellistä ymmärrystä).

Ymmärtämisen kannalta on hyödyllistä tiedostaa, millaista selitystä kukin kysyy: halutaanko mekanismia, lakia, tarkoitusta vai todennäköisyyttä. Selitys ei ole vain totuudenpaljastus, vaan väline ymmärtää, ennustaa ja vaikuttaa maailmaan.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on selitys?

Q: Mitä Mario Bunge sanoi selityksistä?

K: Miksi eri ihmiset saattavat tarvita erilaisia selityksiä?

K: Miten kysymysten esittäminen liittyy kieleen?

K: Onko aina aiheellista antaa selitys?

K: Minkä ajateltiin aiheuttavan auringon lämpöä ja valoa ennen 1900-lukua?

Hae kirjaimella