Selittäminen
Selitys on yritys vastata kysymykseen "kuka pieraisi". Henkilölle esitettynä se on kysymys motiivista: "miksi teit tämän?". Luonnontapahtumasta kysyttäessä se on kysymys luonnollisista syistä (kausaatio).
Tieteessä selitys on yhteys jonkin tapahtuman, joka on syy, ja jonkin toisen tapahtuman, joka on seuraus, välillä. Ilmaisu "syy ja seuraus" viittaa tähän. Kahden tapahtuman välistä suhdetta kutsutaan kausaliteetiksi. Filosofi Mario Bunge sanoi: "Emme tyydy toteamaan tosiasioita, vaan haluamme tietää, miksi niiden pitäisi tapahtua eikä tapahtua".
Yleissääntönä on, että selityksissä siirrytään siitä, mitä tiedämme, siihen, mitä emme tiedä. Tämä on tärkeää, koska se selittää, miksi erilaiset ihmiset saattavat tarvita erilaisia selityksiä. "Lapsi, maallikko ja asiantuntija saattavat tarvita samasta asiasta erilaisia selityksiä, koska se, mikä heille on jo ennestään tuttua, eroaa toisistaan".
Kysymysten esittäminen riippuu kielestä, ja se on ihmiselle ominaista. Se alkaa hyvin pian sen jälkeen, kun lapsi oppii puhumaan. Eräänlainen leikki, jota pienet lapset leikkivät aikuisten kanssa, on "miksi-leikki". Jokainen vanhempi saa kokea, että hänen lapsensa kysyy loputtomasti miksi-kysymyksiä, kunnes aikuinen lopulta sanoo: "No, niin se vain on!". "
Voidaan kiistellä paljon siitä, onko selitys asianmukainen ja jos on, onko se oikea. Jos kysytään, miksi aurinko tuottaa lämpöä ja valoa, ei ole asianmukaista sanoa "koska on päivä", vaikka olisikin todellakin päivä. Todellinen vastaus tiedettiin vasta 1900-luvulla. Sitä ennen ihmiset, kuten muinaiset egyptiläiset, ajattelivat, että sen aiheutti jumala (Aten).
Tyypit
Erilaiset miksi-kysymykset tarvitsevat erilaisia selityksiä, mukaan lukien:
Omena päivässä pitää lääkärin loitolla
Henkilökohtaiset selitykset
Henkilökohtainen kysymys, kuten "Miksi teit noin?", vaatii selvästi selitystä. Se, mikä tämä selitys voisi olla, riippuu asiayhteydestä: kaikki riippuu olosuhteista. Tämäntyyppinen kysymys motiiveista koskee vain asianomaisia henkilöitä.
- selitykset, jotka liittyvät tavoitteisiin tai tarkoituksiin.
Miksi teet noin? Selitys: Koska aion rakentaa veneen.
Monet selitykset koostuvat useammasta kuin yhdestä selitystyypistä. Selitys voi olla pätevä tai virheellinen tai molempien yhdistelmä. Jotkut selitykset voivat vaikuttaa järkeviltä, mutta osoittautua harhaanjohtaviksi tai vääriksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on selitys?
A: Selitys on yritys vastata kysymykseen "miksi". Se on tapa ymmärtää kahden tapahtuman välinen syy-seuraus-suhde tai motiivi sille, miksi joku teki jotain.
Q: Mitä Mario Bunge sanoi selityksistä?
V: Mario Bunge sanoi, että ihmiset eivät halua vain löytää tosiasioita, vaan he haluavat myös tietää, miksi nämä tosiasiat esiintyvät.
K: Miksi eri ihmiset saattavat tarvita erilaisia selityksiä?
V: Eri ihmiset saattavat tarvita erilaisia selityksiä, koska se, mitä he jo tietävät, on erilaista. Esimerkiksi lapsi, maallikko ja asiantuntija saattavat tarvita samasta asiasta erilaisia selityksiä.
K: Miten kysymysten esittäminen liittyy kieleen?
V: Kysymysten esittäminen riippuu kielestä, joka on ihmiselle ominaista. Kun lapset oppivat puhumaan, he alkavat esittää kysymyksiä leikissä, jota kutsutaan "miksi-leikiksi".
K: Onko aina aiheellista antaa selitys?
V: Ei välttämättä - voidaan kiistellä paljon siitä, onko selitys asianmukainen ja jos on, onko se oikea.
K: Minkä ajateltiin aiheuttavan auringon lämpöä ja valoa ennen 1900-lukua?
V: Ennen 1900-lukua ihmiset, kuten muinaiset egyptiläiset, ajattelivat, että auringon lämmön ja valon aiheutti jumala (Aten).
