Gustav Klimtin Suudelma (Rakastavaiset) – historia, kuvaus ja Belvedere

Tutustu Gustav Klimtin ikoniseen Suudelma (Rakastavaiset) -maalaukseen: sen historia, taidekuvaus ja Belvedere-palatsin esittely Wienissä.

Suudelma, tunnettu myös nimellä Rakastavaiset, on Gustav Klimtin kuuluisin maalaus ja yksi hänen niin kutsutun kultakauden keskeisimmistä teoksista. Maalaus on valmistunut vuosina 1907–1908 ja on yksi maailman tunnetuimmista ja eniten jäljennetyistä taideteoksista.

Historia

Teos syntyi Klimtin luovan huippuvaiheen aikana, jolloin hän käytti laajasti lehtikultaa ja koristemaisia pintaratkaisuja yhdistäen bysanttilaisten mosaiikkien vaikutteita moderniin symboliikkaan. Matka Italiaan ja erityisesti Ravennaan tutustutti Klimtin mosaiikkeihin, mikä näkyy selvästi Suudelma-maalauksen kullankimmellyksessä ja ornamentissa. Maalaus oli esillä ensimmäisten vuosien jälkeen ja kuuluu nykyisin Österreichische Galerie Belvedere -museon pysyvään kokoelmaan Belvedere-palatsissa Wienissä Itävallassa.

Kuvaus ja tekniikka

Suudelma on öljy- ja lehtikultamaalaus kankaalle (öljy ja lehtikulta). Sen koko on noin 180 × 180 cm, jolloin teoksella on monumentaalinen, ikoninomainen vaikutus. Kuvassa nuori mies ja nainen ovat läheisessä, intiimissä hyväilyssä: mies kumartuu suutelemaan naista, joka sulkee silmänsä antautuen hetkeen. Heidät ympäröi kullan ja koristekuvioiden peittämä tausta, jossa hahmojen vaatteiden kuviot erottuvat – miehen koristeissa on usein suorakulmaisempia, geometrisempia muotoja ja naisen puvussa pyöreämpiä, kukkivia ornamentteja. Tämä kontrasti symbolisoi perinteisen käsityksen mukaan maskuliinista ja feminiinistä energiaa.

Tekninen ratkaisu yhdistää naturalistista figuurikuvausta ja täysin litteää, ornamenttista taustaa. Kullan käyttö antaa teokselle mystisen ja ikonin kaltaisen sävyn, ja pintojen koristelu tuo esiin Klimtin kiinnostuksen symboliikkaan ja koristeellisuuteen.

Sijainti, vastaanotto ja merkitys

Suudelma on yksi Belvederen tärkeimmistä vetonauloista ja symboloi Viennan jugend- ja Secession-liikkeen kansainvälistä imagoa. Aluksi teokset, joissa yhdistyi eroottisuus ja koristeellisuus, herättivät ristiriitaisia reaktioita; myöhemmin maalaus on noussut ikoniksi ja rakastettuun kulttuuri- ja romanttiseen symboliin maailmanlaajuisesti. Teosta on tutkittu laajasti taidehistorian, sukupuolentutkimuksen ja kulttuurianalyysin näkökulmista, ja se on jatkuvasti esillä näyttelyissä, kirjoissa ja populaarikulttuurissa.

Belvederen näyttelyesittelyissä Suudelma toimii usein esimerkkinä Klimtin kultakauden estetiikasta: yhdistelmästä bysanttilaisia vaikutteita, art nouveauta ja modernia symboliikkaa. Maalaus houkuttelee edelleen suuria yleisömääriä ja on yksi Wienin taidekirjon kirkkaimmista vetonauloista.

Maalaus

Maalauksessa pariskunta syleilee toisiaan kultalehdillä kankaalle. Mies suutelee naista, jolla on vihreät hiukset. Klimt on sanonut, että hänellä oli pakkomielle punatukkaiseen naiseen, ja se heijastui hänen maalauksensa naisesta.

Mies ja nainen ovat kukkivalla niityllä. Psykoanalyyttisen ja biologisen erottelun mukaan Klimt ilmaisi heidät eri tavoin. Miestä, jolla on yllään kaapu, jossa on mustia, valkoisia ja harmaita suorakulmioita, kuvataan karkealla tavalla, kun taas naista ilmaistaan sileillä kuvioilla, kuten ympyrällä, kaarella ja kukkakuvioilla. Hänen hiuksiinsa on myös yhdistetty kukkia; näyttää siltä, että häntä ympäröivät kukat. Sitä vastoin maalauksen pariskunnan ulkopuolinen osa on täynnä tasaisia kuvioita, joissa on pieniä kiiltäviä pisteitä.

"The Kiss" edustaa fin-de-siècle-henkeä, koska se osoittaa dekadenssin yltäkylläisten ja sybaritististen kuvien kautta. Maalauksessa on myös joitakin tyylejä, jotka muistuttavat muiden aikakausien taiteesta. Kultaisen lehden käyttö kuvastaa keskiaikaisia kultamaalauksia ja aiempia mosaiikkeja, ja vaatteiden kierrekuviot muistuttavat pronssikauden taiteesta.

Suudelmassa Klimt kuvaa naisen kohtalokkaana naisena, joka on kaunis nainen, joka houkuttelee miehiä seksuaalisesti mutta tuottaa heille onnettomuutta. Sanotaan, että nainen mallina maalaukseen kuitenkin hänen elämänkumppaninsa Emilie Flöge,joka osallistui wieniläiseen boheemiin (boheemisuus) ja fin-de-siecle-piireihin kuten Klimt.

Maalauksen korkeus on 72 tuumaa ja leveys 72 tuumaa (180 cm x 180 cm). Se on koristeltu lehtikullalla. Tuohon aikaan ihmiset pitivät huohotusta liian seksikkäänä, vaikka molemmilla ihmisillä on vaatteet päällä.

Wienin kaupunki osti maalauksen Klimtiltä ennen kuin hän sai sen valmiiksi. Se maksoi 25 000 kruunua.

 
Maalaus on yksityiskohtainen.  

Vaikutukset

Klimt oli symbolistinen taiteilija, ja tämä maalaus kuului hänen kultaiseen kauteensa. Klimt kävi Ravennassa San Vitalen basilikassa, jossa hän näki bysanttilaista taidetta, jossa myös käytetään kultaa. Myös hänen isänsä ja veljensä olivat metallityöläisiä. Tämä on toinen syy, miksi hän käytti mielellään lehtikultaa Suudelman kaltaisissa maalauksissa. Myös japanilaiset grafiikat vaikuttivat Klimtin tapaan tehdä maalauksia.

 
Klimt katseli bysanttilaisia mosaiikkeja, kuten tätä Justinianus I:n mosaiikkia.  

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka maalasi The Kiss vai The Lovers?

Q: Milloin se maalattiin?

K: Miltä ajanjaksolta maalaus on peräisin?

K: Missä maalaus on nähtävissä?

K: Kuinka kuuluisa tämä maalaus on?

K: Mihin taiteenlajiin tämä maalaus kuuluu?

Hae kirjaimella