Suudelma, tunnettu myös nimellä Rakastavaiset, on Gustav Klimtin kuuluisin maalaus ja yksi hänen niin kutsutun kultakauden keskeisimmistä teoksista. Maalaus on valmistunut vuosina 1907–1908 ja on yksi maailman tunnetuimmista ja eniten jäljennetyistä taideteoksista.
Historia
Teos syntyi Klimtin luovan huippuvaiheen aikana, jolloin hän käytti laajasti lehtikultaa ja koristemaisia pintaratkaisuja yhdistäen bysanttilaisten mosaiikkien vaikutteita moderniin symboliikkaan. Matka Italiaan ja erityisesti Ravennaan tutustutti Klimtin mosaiikkeihin, mikä näkyy selvästi Suudelma-maalauksen kullankimmellyksessä ja ornamentissa. Maalaus oli esillä ensimmäisten vuosien jälkeen ja kuuluu nykyisin Österreichische Galerie Belvedere -museon pysyvään kokoelmaan Belvedere-palatsissa Wienissä Itävallassa.
Kuvaus ja tekniikka
Suudelma on öljy- ja lehtikultamaalaus kankaalle (öljy ja lehtikulta). Sen koko on noin 180 × 180 cm, jolloin teoksella on monumentaalinen, ikoninomainen vaikutus. Kuvassa nuori mies ja nainen ovat läheisessä, intiimissä hyväilyssä: mies kumartuu suutelemaan naista, joka sulkee silmänsä antautuen hetkeen. Heidät ympäröi kullan ja koristekuvioiden peittämä tausta, jossa hahmojen vaatteiden kuviot erottuvat – miehen koristeissa on usein suorakulmaisempia, geometrisempia muotoja ja naisen puvussa pyöreämpiä, kukkivia ornamentteja. Tämä kontrasti symbolisoi perinteisen käsityksen mukaan maskuliinista ja feminiinistä energiaa.
Tekninen ratkaisu yhdistää naturalistista figuurikuvausta ja täysin litteää, ornamenttista taustaa. Kullan käyttö antaa teokselle mystisen ja ikonin kaltaisen sävyn, ja pintojen koristelu tuo esiin Klimtin kiinnostuksen symboliikkaan ja koristeellisuuteen.
Sijainti, vastaanotto ja merkitys
Suudelma on yksi Belvederen tärkeimmistä vetonauloista ja symboloi Viennan jugend- ja Secession-liikkeen kansainvälistä imagoa. Aluksi teokset, joissa yhdistyi eroottisuus ja koristeellisuus, herättivät ristiriitaisia reaktioita; myöhemmin maalaus on noussut ikoniksi ja rakastettuun kulttuuri- ja romanttiseen symboliin maailmanlaajuisesti. Teosta on tutkittu laajasti taidehistorian, sukupuolentutkimuksen ja kulttuurianalyysin näkökulmista, ja se on jatkuvasti esillä näyttelyissä, kirjoissa ja populaarikulttuurissa.
Belvederen näyttelyesittelyissä Suudelma toimii usein esimerkkinä Klimtin kultakauden estetiikasta: yhdistelmästä bysanttilaisia vaikutteita, art nouveauta ja modernia symboliikkaa. Maalaus houkuttelee edelleen suuria yleisömääriä ja on yksi Wienin taidekirjon kirkkaimmista vetonauloista.
