The Plague Dogs (Ruttokoirat) – Richard Adamsin 1977-romaani ja 1982-elokuva
Ruttokoirat (The Plague Dogs) — Richard Adamsin 1977-romaani ja 1982-elokuva: karu, tunteikas kertomus koe-eläinten kohtaloista, vaikuttava klassikko Watership Downin tekijältä.
The Plague Dogs on Richard Adamsin vuonna 1977 kirjoittama romaani, joka on kuuluisa tunnetusta ja myydyimmästä romaanistaan Watership Down. Kuten Watership Down, myös The Plague Dogs tehtiin elokuvaksi Nepenthe Productionsin toimesta vuonna 1982. Se poistettiin lopulta elokuvateattereista, koska vain harvat ihmiset halusivat tulla katsomaan sitä.
Juoni
Romaani kertoo kahdesta koirasta, jotka pakenivat eläinkokeita tekevän laitoksen porteista vapauteen. Pako käynnistää laajan metsästyksen ja pelon, kun paikallisväestö pelkää koirien saattaneen levittää tartuntaa — tästä syntyy teoksen suomennettu nimi Ruttokoirat. Tarina seuraa koirien yrityksiä selviytyä luonnossa, niiden välisiä suhteita ja ihmisten kohtaamista: tieteentekijöitä, toimittajia ja metsästäjiä. Kertomuksessa käsitellään sekä pakenemisen fyysisiä vaikeuksia että koirien sisäistä kokemusta ja traumaa.
Teemat ja tyyli
Teoksessa yhdistyvät luonnonläheinen kuvaus ja synkempi, moraalinen pohdinta eläinten kohtelusta, eläinkokeiden etiikasta sekä ihmisten vastuusta. Adams käyttää eläinten näkökulmaa kritisoidakseen byrokraattisia ja kylmiä tieteellisiä käytäntöjä ja kuvaillakseen median sekä yhteiskunnan reaktioita uhkaan. Kielellisesti teos on realistinen mutta empaattinen; se ei kaunistele eläinten kärsimystä, minkä takia teos on monille lukijoille voimakas ja joskus ahdistava kokemus.
Kirjan vastaanotto ja merkitys
Vaikka Richard Adams tunnetaan laajemmin menestysromaanistaan Watership Down, The Plague Dogs on saanut tunnustusta erityisesti aiheen vakavuudesta ja eläinlähtöisestä näkökulmastaan. Kirja on käännetty useille kielille ja se herättää yhä keskustelua eläinsuojelusta ja tutkimuseettisistä kysymyksistä. Teos kiinnostaa sekä aikuislukijoita että niitä, jotka haluavat pohtia ihmisen ja eläimen suhdetta kriittisesti.
Elokuvaversio (1982)
Elokuvan tuotti Nepenthe Productions, ja sen ohjasi samaan aikaan myös animaatioelokuvia tuottanut tekijäjoukko. Elokuva on animaatio, mutta suunnattu selkeästi aikuisyleisölle: se säilyttää kirjan synkemmän sävyn ja kuvaa vaikeita aiheita suoraan. Elokuvan levitys oli rajallinen, ja sen aiheuttama ahdistavuus sekä teemoihin liittyvä ristiriitaisuus vaikuttivat siihen, että se poistettiin nopeasti monilta ohjelmistolta. Myöhemmin elokuva on kuitenkin saavuttanut pieniä mutta sitkeitä fanijoukkoja ja esiintyy usein keskusteluissa aikuisille suunnatusta animaatiosta ja kirjasta tehdystä sovituksesta.
Perintö
The Plague Dogs / Ruttokoirat on teos, joka jättää monille lukijoille ja katsojille voimakkaan muistijäljen: se haastaa mukavuusalueita ja nostaa esiin vaikeita eettisiä kysymyksiä. Sekä kirja että elokuva ovat olleet osaltaan vaikuttamassa eläinten oikeuksia koskeviin keskusteluihin ja ne toimivat esimerkkeinä siitä, miten fiktio voi herättää keskustelua todellisista yhteiskunnallisista ongelmista.
Tarina
Tarina kertoo kahdesta koirasta, Rowfista ja Snitteristä. Rowf on labradorinnoutaja ja Snitter on sileä kettuterrieri. Molemmat asuvat koelaboratoriossa nimeltä ARSE (Animal Research Scientific and Experimental). Koirat pakenevat laboratoriosta Lake Districtiin, jonne tarina sijoittuu, ja löytävät sieltä ovelan Todin, joka on siellä asuva kettu. Vuorilla sattuneiden seikkailujen jälkeen lampaankasvattajat ja armeija metsästävät koiria, koska niiden uskotaan sairastavan paiseruttoa.
Merkit
Rowf: Rowf on musta labradorinnoutaja. Se on karkea ja pitää kaikkia ihmisiä pahoina. Se paheksuu Todia ja pitää Snitteriä hulluna. Se pelkää vettä eikä yritä mennä sen lähelle tai siihen.
Snitter: Sileä kettuterrieri. ARSE:ssa hänelle tehtiin aivoleikkaus, ja hänen tietoinen ja alitajuinen mielensä saa hänet näkemään unta, kun hän on hereillä ja päinvastoin. Se kaipaa isäntäänsä, joka jäi kuorma-auton alle. Ja on aina etsimässä uutta isäntää. Toisin kuin Rowf, hän hyväksyy Todin.
Tod: Tod: Ovela kettu, joka asuu Lake Districtin tuntureilla. Hän auttaa Rowfia ja Snitteriä selviytymään luonnossa.
Tohtori Boycott: Tohtori Boycott on yksi ARSE:n työntekijöistä. Hän on melko häikäilemätön kaveri ja vaikuttaa rauhalliselta jokaisessa tapahtumassa, joka tulee eteen.
Harry Tyson: ARSEn talonmies, joka puhdistaa säiliöt ja ruokkii koirat ja muut eläimet. Hän oli ennen merimies, sitten maanviljelijä ja päätyi ARSEen. Hän on ystävällinen eläimille, vaikka työskentelee julmassa paikassa.
Stephen Powell: Mies, joka työskentelee ARSE:ssa. Hän on melko hermostunut mies ja kyseenalaistaa aina "päällikkönsä" tohtori Boycottin.
Adam Wood: Snitterin isäntä. Kuoli oletettavasti pelastaessaan Snitterin vastaantulevalta kuorma-autolta. Kirjassa hän ei kuole, vaan saa vain murtuneen jalan ja aivotärähdyksen, mutta elokuvassa hän on kuollut, koska hän esiintyy vain muistoissa.
Lammaskoirat: Kaksi sivuhahmoa nimeltä Don ja Wag. He ovat vihaisia Rowfille ja Snitterille, kun nämä yrittävät tehdä "vaikutuksen" lammaskoirien isäntään "paimentamalla lampaita" (mikä tarkoittaa oikeastaan lampaiden jahtaamista ja haukkumista, niiden pelottelua).
Leikkaamaton versio ja leikattu versio
Elokuvasta on olemassa leikattu ja leikkaamaton versio. Leikkaamaton versio on noin 103 minuuttia pitkä. Leikattu versio on noin 86 minuuttia pitkä. Leikatusta versiosta oli leikattu monia kohtauksia, useimmat niistä tehtiin elokuvan lyhentämiseksi, mutta yksi kohtaus poistettiin, koska siinä oli verinen kuva kuolleesta miehestä, jonka nälkäiset koirat repivät palasiksi (ne söivät hänet).
Yhtä veristä kohtausta ei kuitenkaan leikattu leikatusta versiosta. Siinä Snitterille soitti mies, jolla oli ase. Snitter astui vahingossa liipaisimelle, jolloin se laukesi miehen kasvoihin, ja mies kaatui kuolleena, kun hän piti kiinni kasvoistaan, ja Snitter juoksi peloissaan pois. Se oli edelleen leikatussa versiossa, vaikka se olikin järkyttävä ja hieman häiritsevä kohtaus.
Etsiä