Ekologia | biologian osa-alue, joka tutkii eliöstöä, ympäristöä ja niiden vuorovaikutusta

Populaatioekologia

Populaatioekologiassa mitataan populaation kokoa: kaikkia yhteen lajiin kuuluvia eläviä olentoja, jotka elävät tietyssä paikassa. Populaatio kasvaa, koska syntyy ja muuttaa paikkaan, ja pienenee, koska kuolee ja muuttaa pois paikasta. Kasvuvauhti on väestön koon muutos jaettuna nykyisellä väestön koolla. Kun populaatio on pieni, kasvuvauhti ei muutu, joten populaatio kasvaa eksponentiaalisesti. Eksponentiaalisen kasvun nopeus riippuu siitä, miten elävä olento lisääntyy. Jos sillä on vain muutamia jälkeläisiä (lapsia), jotka kasvavat hitaasti, kuten ihminen, lisääntymisnopeus on alhainen. Jos sillä on paljon jälkeläisiä, jotka kasvavat nopeasti, kuten hedelmäkärpäsellä, lisääntymisnopeus on korkea. Missä tahansa ympäristössä on riittävästi resursseja, kuten ruokaa, vettä tai tilaa, vain tietyn kokoiselle populaatiolle. Tätä kokoa kutsutaan kantokyvyksi. Kun populaation koko on lähellä kantokykyä, kasvunopeus pienenee. Väestönkasvun kuvaaja on S-muotoinen, jota kutsutaan logistiseksi kasvuksi.

 
Kuvaaja väestöstä, joka saavuttaa kantokyvyn.  

Yhteisön ja ekosysteemin ekologia

Yhteisö koostuu kaikista eri lajien populaatioista, jotka elävät samassa paikassa. Ekosysteemi on yhteisö ja sen ympäristö. Ekosysteemiekologia tutkii, miten energia ja ravinteet liikkuvat ekosysteemissä. Kaikki elävät olennot tarvitsevat energiaa selviytyäkseen, liikkuakseen, kasvaakseen ja lisääntyäkseen. Trofiataso tarkoittaa sitä, kuinka monta kertaa energia siirtyy yhdestä elävästä olennosta toiseen, ennen kuin se saavuttaa tietyn elävän olennon. Ensimmäinen trofiataso, jota kutsutaan tuottajiksi tai autotrofeiksi, saa energiaa ympäristöstä. Ne käyttävät energiaa muodostaakseen orgaanisia yhdisteitä. Useimmat tuottajat, kuten kasvit, ottavat energiaa auringonvalosta, mutta jotkut ottavat sitä epäorgaanisista yhdisteistä. Muut trofiatasot, joita kutsutaan kuluttajiksi tai heterotrofeiksi, saavat energiansa syömällä muita eläviä olentoja. Kaikki eläimet ovat kuluttajia, ja niitä on kolmenlaisia: kasvinsyöjiä, lihansyöjiä ja kaikkiruokaisia. Kasvinsyöjät syövät vain kasveja, lihansyöjät syövät vain muita eläimiä ja kaikkiruokaiset syövät molempia. Hajottajat ovat eläviä olentoja, jotka hajottavat kuolleita asioita. Ravintoverkko kuvaa energian liikkumista ekosysteemissä.

 
Maaperän ravintoverkko  

Ihminen ja ekologia

Ekologia politiikassa

Ekologia on monien voimakkaiden filosofisten ja poliittisten liikkeiden alkusysäys - mukaan lukien luonnonsuojeluliike, hyvinvointiliike, ympäristöliike ja nykyisin tuntemamme ekologialiike. Kun nämä yhdistetään rauhanliikkeisiin ja kuuteen periaatteeseen, niitä kutsutaan vihreiksi liikkeiksi. Yleensä niissä ekosysteemien terveys asetetaan etusijalle ihmisten moraalisten ja poliittisten prioriteettien luettelossa, koska se on keino saavuttaa parempi ihmisten terveys ja sosiaalinen harmonia sekä parempi talous.

Näitä uskomuksia edustavia henkilöitä kutsutaan poliittisiksi ekologeiksi. Jotkut heistä ovat järjestäytyneet vihreisiin puolueisiin, mutta poliittisia ekologeja on useimmissa poliittisissa puolueissa. He käyttävät hyvin usein ekologisia argumentteja edistääkseen politiikkaa, erityisesti metsäpolitiikkaa ja energiapolitiikkaa.

Ekologia tarkoittaa myös sitä, että se on biologian osa-alue, joka käsittelee eliöiden ja niiden ympäristön, myös muiden eliöiden, välisiä suhteita ja vuorovaikutusta.

Ekologiaan sisältyy taloustiede

Monet ekologit käsittelevät myös ihmisen taloutta:

• Lynn Margulis sanoo, että taloustiede tutkii sitä, miten ihmiset saavat elantonsa, kun taas ekologia tutkii sitä, miten kaikki muut eläimet saavat elantonsa.
• Mike Nickerson sanoo, että "talous on kolme viidesosaa ekologiasta", koska ekosysteemit luovat resursseja ja hävittävät jätteitä, minkä talous olettaa tapahtuvan "ilmaiseksi".

Ekologinen taloustiede ja inhimillisen kehityksen teoria pyrkivät erottamaan taloudelliset kysymykset muista, mutta se on vaikeaa. Monet ajattelevat, että taloustiede on nykyään vain osa ekologiaa ja että taloustiede, joka jättää sen huomiotta, on väärässä. "Luonnollinen pääoma" on esimerkki yhdestä teoriasta, jossa yhdistyvät molemmat.

Ekologia ja antropologia

Joskus ekologiaa verrataan antropologiaan. Antropologia käsittää sen, miten ympäristö vaikuttaa kehoomme ja mieleemme, kun taas ekologia käsittää sen, miten ympäristö vaikuttaa kehoomme ja mieleemme. On jopa olemassa eräänlainen antropologian laji, jota kutsutaan ekologiseksi antropologiaksi ja jossa tutkitaan, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Antoine de Saint-Exupery totesi: "Maa opettaa meille itsestämme enemmän kuin kaikki kirjat". Koska se vastustaa meitä. Ihminen löytää itsensä, kun hän mittaa itsensä esteeseen".

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Saalis-petoeläin-yhtälöt
• Ekologinen taloustiede
• Ecomuseum
• Ympäristöystävällisyys
• Kestävä kehitys