Baabelin torni – tarina, merkitys ja kielten synnyn selitys
Baabelin torni: myytti, joka selittää kielten synnyn ja ihmiskunnan hajaannuksen — historiaa, tulkintoja ja arkeologisia yhteyksiä.
Baabelin torni (heprea: מִגְדַּל בָּבֶל, Migdal Bavel) on kertova jakso 1. Mooseksen kirjassa (11:1–9). Kyseessä on alkuperämyytti, jonka perusajatus on selittää, miten ihmiskunta jakautui kieliin ja kansoihin.
Tarinan mukaan vedenpaisumusta seuranneissa sukupolvissa yhtenäinen ihmiskunta asettuu Sinearin maahan (שִׁנְעָר), puhuu yhtä ja rakentaa sinne kaupungin ja tornin, jonka huippu yltää taivaaseen. Rakennustyö on ilmeisesti kunnianosoitus ja pyrkimys torjua hajaantuminen, mutta myös ihmisten ylpeyden symboli. Kun Jumala näkee heidän työnsä, hän sekoittaa heidän kielensä niin, etteivät he enää ymmärrä toisiaan; seurauksena ihmiset hajaantuvat eri puolille maailmaa.
Monet tutkijat ovat etsineet Baabelin tarinalle historiallisia ja kulttuurisia taustoja. Yksi yleinen yhdistys on Mesopotamian siksakkimuotoinen temppelirakennus eli ziggurat, ja erityisesti Babyloniassa sijaitseva Etemenanki, joka oli jumala Mardukille omistettu ziggurat. Sumerilainen tarina Enmerkar ja Arattan herra sisältää samankaltaisia piirteitä, mikä viittaa tarinan syntyyn Mesopotamian perinteissä.
Raamatuntulkinnat ja teologinen merkitys
Perinteisissä juutalaisissa ja kristillisissä tulkinnoissa Baabelin torni on usein ymmärretty varoituksena ihmisyyden oikullisuudesta ja jumalallisen tahdon vastustamisesta: ihmisten pyrkiessä "yli oman äkinsä" Jumala rajoittaa heidän kykyjään ja palauttaa oikean paikkajärjestyksen. Rabbinisessa kirjallisuudessa kertomusta on laajennettu monin yksityiskohdin, ja kirkon isät ovat käyttäneet sitä etiologisena kertomuksena ihmiskielten moninaisuudesta.
Tutkijoiden näkemykset ja lähdekriittinen tutkimus
Lähdekriittinen tutkimus pitää kertomusta osana kertomuksellista kokonaisuutta, jonka eri tekstikerrokset heijastavat eri aikakausien teologisia painotuksia. Joidenkin tutkijoiden mukaan teksti on lyhyt, arvoituksellinen jakso, joka on voitu liittää suurempaan perinteeseen myöhemmin. Baabelin tarinaa luetaan myös poliittisena kertomuksena: kaupunkivaltion rakentaminen ja keskitetty valta näyttäytyvät mahdollisena uhkana jumalalliselle järjestykselle.
Vertaukset ja arkeologiset viitteet
Vaikka Etemenanki ja muut Mesopotamian zigguratit antavat visuaalisen ja kulttuurisen taustan tornitarinalle, ei myytti itsessään ole kirjaimellisesti todistettavissa arkeologisin keinoin. Arkeologit ja historioitsijat korostavat, että zigguratit olivat uskonnollisia rakennelmia, ja niihin liittyvät kertomukset heijastavat uskonnollisia käsityksiä ja identiteettiä. Enmerkar-kertomus ja muut muinaiset tekstit osoittavat, että kielien sekoittamisen motiivi on ollut kulttuurisesti tunnettu teema pitkään ennen tai samaan aikaan kuin heprealaiset kirjoitukset.
Merkitys nykykulttuurissa
Baabelin torni on säilyttänyt asemansa voimakkaana symbolina. Ilmaisuja kuten "Baabelin sekasorto" tai "kielien Baabel" käytetään edelleen kuvattaessa kommunikaation epäonnistumista, byrokraattista sekavuutta tai monikulttuurisuuteen liittyvää haasteellisuutta. Tarinaa on myös käytetty taiteessa ja kirjallisuudessa — tunnettu esimerkki on Pieter Bruegel vanhemman maalaus "Tower of Babel", joka kuvaa ihmiskunnan yritystä rakentaa suuri torni.
Kielten synty: myytti ja tiede
Baabelin tarina on etiologinen selitys kielten moninaisuudelle: se selittää ilmiön kertomuksen keinoin. Moderni kielitiede kuitenkin selittää kielten syntyneen ja eriytyneen hitaiden historiallisten prosessien seurauksena — kielien eriytyminen tapahtuu sukupolvien aikana, kun yhteisöt erkaantuvat toisistaan ja kielen rakenne muuttuu asteittain. Tämä ei sulje pois sitä, että Baabelin kertomus on kulttuurisesti ja symbolisesti merkittävä tapa hahmottaa ihmiskunnan moninaisuutta.
Baabelin torni on siten sekä vanha myyttinen selitys kielten syntyyn että rikas vertauskuva ihmisen tavoitteista, rajoista ja yhteisöllisestä toiminnasta. Sen vaikutus näkyy uskonnollisessa tulkinnassa, kirjallisuudessa, taiteessa ja yleisessä puheessa yhä edelleen.
Pieter Bruegel vanhemman Baabelin torni (1563)
Viittaukset
- ↑ Metzger, Bruce Manning; Coogan, Michael D (2004). The Oxford Guide To People And Places Of The Bible. Oxford University Press. s. 28. ISBN 978-0-19-517610-0. Haettu 22. joulukuuta 2012.
- ↑ Levenson, Jon D. (2004). "Genesis: Introduction and Annotations". Teoksessa Berlin, Adele; Brettler, Marc Zvi (toim.). The Jewish Study Bible. Oxford University Press. s. 29. ISBN 9780195297515.
- ↑ Graves, Robert; Patai, Raphael (1986). Heprealaiset myytit: The Book of Genesis. Random House. s. 315. ISBN 9780795337154.
- ↑ Schwartz, Howard; Loebel-Fried, Caren; Ginsburg, Elliot K. (2007). Tree of Souls: The Mythology of Judaism. Oxford University Press. s. 704. ISBN 9780195358704.
- ↑ Kramer, Samuel Noah (1968). "Kielten Baabel": A Sumerian Version". Journal of the American Oriental Society. Vol. 88, no. 1. pp. 108-111.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Baabelin torni?
V: Baabelin torni on 1. Mooseksen kirjan 11:1-9 kertomus, joka selittää, miksi ihmiset ympäri maailmaa puhuvat eri kieliä. Se kertoo yhdistyneestä ihmiskunnasta, joka sopi rakentavansa kaupungin ja tornin, joka oli tarpeeksi korkea yltääkseen taivaaseen, mutta Jumala kuitenkin tunsi itsensä loukatuksi ja hämmensi heidät hajottamalla heidät ympäri maailmaa.
Kysymys: Missä tarina tapahtuu?
V: Tarinan mukaan se tapahtuu Shinarissa (שִׁנְעָר).
K: Mikä on Etemenanki?
V: Etemenanki on mesopotamialaiselle Marduk-jumalalle omistettu siksakki Babyloniassa, jonka jotkut nykyaikaiset tutkijat ovat yhdistäneet Baabelin torniin.
K: Onko olemassa toista sumerilaista tarinaa, jossa on samanlaisia elementtejä?
V: Kyllä, on olemassa toinenkin sumerilainen tarina, jossa on samanlaisia elementtejä ja jonka nimi on "Enmerkar ja Arattan herra".
Etsiä