Mooseksen kirja

Yhteenveto

Jumala loi maailmankaikkeuden ja kaiken siinä olevan kuudessa päivässä. Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä (sapattina) ja julisti sen pyhäksi lepopäiväksi. Jumala antoi Eedenin puutarhan ensimmäiselle miehelle, Aadamille, ja ensimmäiselle naiselle, Eevalle. Oli vain yksi asia, jota he eivät saaneet tehdä. Jumala kielsi heitä syömästä tiedon puusta, joka tekisi heidät tietoisiksi hyvästä ja pahasta. Käärme huijasi Eevaa, ja hän söi tiedon puun hedelmän. Sitten hän antoi Aadamille osan hedelmästä, ja hänkin söi. Koska he eivät totelleet häntä, Jumala pakotti heidät poistumaan puutarhasta, joten kaikkien ihmisten oli tehtävä työtä ruokansa eteen.

Aatamin ja Eevan kaksi ensimmäistä lasta olivat pojat, Kain ja Aabel. Abel oli paimen ja Kain maanviljelijä. Kain lankesi syntiin ja tappoi veljensä Aabelin mustasukkaisuudesta, mikä teki hänestä ensimmäisen ihmisen, joka teki murhan. (1. Mooseksen kirja 4:1-16)

Myöhemmin, kun maailma oli täynnä pahoja ihmisiä, Jumala päätti tappaa heidät ja pelastaa vain eläimet ja moraalisesti vanhurskaimman elossa olevan ihmisen. Hän käski erästä Nooa-nimistä miestä rakentamaan valtavan veneen ja keräämään siihen kaksi kutakin lintua, nisäkästä ja liskoa. Häntä ohjeistettiin ottamaan 14 tai 7 paria puhtaita eläimiä. Vain kaksi kutakin saattoi olla epäpuhdasta. Nooa rakensi ja täytti veneen käskyn mukaan, ja tulva peitti koko maailman. 40 päivän ja yön jälkeen sateet loppuivat. Kun vesi oli väistynyt, vene laskeutui Araratin vuorelle. Jumala lupasi, ettei hän enää koskaan lähettäisi samanlaista tulvaa, ja hän käytti sateenkaarta tämän lupauksen merkkinä.

Maailman ihmiset yrittivät rakentaa korkean tornin (Baabelin torni) osoittaakseen ihmiskunnan voiman ja päästäkseen Jumalan luo. Jumala tunsi itsensä loukatuksi ja antoi ihmisille eri kieliä estääkseen tornin valmistumisen.

Jumala valitsi Abramin "monien kansojen isäksi". Abram muutti nimensä Aabrahamiksi, ja Jumala lupasi hänelle ikuisesti Kanaanin maan (Israelin). Tämän lupauksen merkiksi Aabrahamin pojat ympärileikattiin. Jumala koetteli Abrahamin uskollisuutta pyytämällä häntä tappamaan poikansa Iisakin. Abraham oli valmis tekemään sen, mutta Jumala lähetti enkelin estämään häntä. Jumala kertoi hänelle, että ihmisuhreja ei enää tehtäisi.

Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran pahat kaupungit ja pelasti vain Aabrahamin veljenpojan Lootin ja hänen tyttärensä.

Iisakilla ja hänen vaimollaan Rebekalla oli kaksi kaksospoikaa, Eesau ja Jaakob. Jaakob vaihtoi ruokaa Esaulle, jotta Esau saisi oikeuden kantaa suvun nimeä. Rebekka auttoi huijaamaan Iisakia, joka oli vanha ja sokea, antamaan viimeisen siunauksensa Jaakobille pukemalla hänet turkiksiin (Iisak tunsi Jaakobin turkikset ja luuli häntä karvaiseksi kaksosekseen, Eesauksi). Eesau sai myöhemmin oman siunauksensa.

Jaakob lähti etsimään vaimoa. Hän löysi Raakelin ja työskenteli tämän isän, Lavanin, palveluksessa seitsemän vuotta naiakseen hänet, mutta hänet huijattiin naimisiin tämän sisaren Lean kanssa. Hän työskenteli toiset seitsemän vuotta naidakseen Raakelin. Hän palasi kotiinsa ja muutti sitten Beeteliin, jossa Jumala käski hänen muuttaa nimensä Israeliksi. Myöhemmin Jaakob nai myös Lean ja Raakelin palvelijat, joiden nimet olivat Bila ja Silpa.

Jaakobilla oli kaksitoista poikaa, joiden nimet olivat Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Issaskar, Sebulon, Gad, Dan, Asher, Naftali, Joosef ja Benjamin. Hänen vaimonsa Raakel kuoli synnytettyään Benjaminin.

Jaakob antoi pojalleen Joosefille monivärisen takin. Joosefin veljet olivat kateellisia, joten he myivät hänet orjaksi Egyptiin. He sotkivat hänen takkinsa vereen ja kertoivat isälleen, että hän oli kuollut. Joosefista tuli suuri johtaja Egyptissä ennustamalla pitkän nälänhädän selittämällä faaraon unia. Nälänhädän aikana hänen veljensä tulivat Egyptiin ostamaan ruokaa. He eivät tienneet, että Joosef oli johtaja. Joosef huijasi ensin veljiä, mutta antoi heille sitten ruokaa ja antoi heidän jäädä Egyptin Goseniin.

Jaakob siunasi poikansa ja kuoli sitten.

 
Michelangelon kuuluisa maalaus, jossa Jumala luo Aatamin, Sikstuksen kappelissa.  


Joosefin veljet kumartavat häntä (Léon Pierre Urbain Bourgeois, 1863).