Ruotsin kaupunkialueet (tätort, locality) – määritelmä, kriteerit ja tilastot
Ruotsin kaupunkialueet on yleinen englanninkielinen termi ruotsin kielen termistä tätort. Ruotsin tilastokeskuksen käyttämä virallinen englanninkielinen termi on kuitenkin locality. Paikkoja voi verrata esimerkiksi Yhdysvaltojen census-designated places -nimikkeisiin.
Ruotsin paikkakunnilla asuu vähintään 200 ihmistä. Käsite on kuitenkin tilastollinen, eikä sitä määritellä minkään kunnan tai läänin rajojen mukaan. Kaupunkialueilla, joita kutsutaan kaupungeiksi (ruotsiksi stad), on tilastollisiin tarkoituksiin vähintään 10 000 asukasta. Vuonna 2010 Ruotsissa oli 1 956 kaupunkialuetta. Ne kattoivat 85 prosenttia Ruotsin väestöstä.
Määritelmä ja kriteerit
Tätort eli paikkakunta määritellään tilastolliseksi asutuskeskukseksi, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennukset ovat yleensä enintään noin 200 metrin välein. Etäisyysmittaus ottaa huomioon asuin- ja muuhun rakennuskantaan liittyvän jatkuvuuden: esimerkiksi puistot, teollisuusalueet tai rautatiet voivat muodostaa poikkeuksia, eikä jokaista 200 metrin ylitystä välttämättä tulkita erilliseksi paikaksi, jos ympäröivä rakennetun alueen jatkuvuus asiassa säilyy.
- Vähimmäisasukasluku: 200
- Rakennusten etäisyys: yleensä enintään 200 m
- Ei hallinnollinen yksikkö: rajat eivät noudata kunta- tai läänirajoja
Småorter (pienet paikkakunnat)
Tilastokeskus jakaa myös pienemmät asutuskeskittymät luokkaan småorter (pienet paikallisuudet). Näissä on yleensä 50–199 asukasta, ja rakennusten välisen etäisyyden raja on usein tiukempi (esim. noin 150 metriä). Småorterit auttavat erittelemään harvemmin asuttuja kyliä ja taajamia, joita ei lasketa täysimittaisiksi tätorteksi.
Suhde kuntiin ja hallintoon
Tätortin rajat eivät ole hallinnollisia: yksi kunta voi sisältää useita tätortteja, ja yksi tätort voi ulottua yli useamman kunnan rajan. Tämä tekee käsitteestä käyttökelpoisen erityisesti tilasto- ja tutkimustarkoituksiin, kun halutaan mitata todellista asutuksen ja urbaanin elinympäristön rakennetta riippumatta poliittisista rajoista.
Käyttötarkoitukset ja merkitys
Käsite on tärkeä esimerkiksi seuraavilla alueilla:
- väestötilastointi ja demografinen seuranta
- maankäytön ja liikennesuunnittelu
- tutkimukset urbanisaatiosta ja palveluverkkojen suunnittelusta
- kartoitus ja GIS-analyysit — Ruotsin tilastokeskus julkaisee usein tätort-rajaukset kartta-aineistoina
Esimerkkejä ja tilastot
Suurimpia tätorteja ovat muun muassa Tukholma, Göteborg (Göteborg/ Gothenburg), Malmö, Uppsala ja Västerås. Vaikka suurin osa väestöstä asuu tätorteissa (esimerkiksi mainittu 85 % vuonna 2010), tätorteiksi luokiteltujen alueiden lukumäärä voi vaihdella pienin muutoksin vuosittain rakennemuutosten, yhdistymisten tai uuden rakentamisen seurauksena.
Miten rajat määritellään käytännössä?
Rajat muodostetaan usein kartta-aineistojen ja ilmakuvien avulla siten, että rakennusten sijainti ja välimatkat analysoidaan. Tilastokeskus ottaa huomioon myös maankäytön lajit ja erityiskohdat (esim. suuret puistoalueet tai vesistöt), jolloin käytännön rajaus voi poiketa yksinkertaisesta etäisyysrajamäärittelystä.
Vertailu kansainvälisesti
Sana locality on tilastokeskuksen virallinen englanninkielinen termi; käsitettä voi verrata joidenkin maiden "urban area" tai "census-designated place" -luokituksiin, mutta tarkat rajaukset ja kriteerit vaihtelevat maittain. Eurooppalaisessa kontekstissa tällaista yksikköä voi hyödyntää myös alueiden vertailuun ja EU:n tilastoinnissa, vaikka metodologiset erot onkin hyvä huomioida.
Lisätietoja
Lisätietoja määritelmistä, viimeisimmistä tilastoista ja kartta-aineistoista löytyy Ruotsin tilastokeskuksen julkaisuista ja tietokannoista. Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti päivityksiä tätort-rajauksista ja väestötiedoista.
