Ruotsin kieli
Ruotsia ( svenska ) puhutaan pääasiassa Ruotsissa ja osassa Suomea, tyypillisesti etelä- ja länsirannikolla sekä Ahvenanmaalla. Ruotsia puhuu yli yhdeksän miljoonaa ihmistä. Se on samankaltainen kuin kaksi muuta skandinaavista kieltä, norja ja tanska, ja henkilö, joka ymmärtää yhtä näistä kielistä, voi ymmärtää myös muita. Muut skandinaaviset kielet, kuten islannin ja färsaamen kielet, ovat vähemmän läheistä sukua, eivätkä ruotsinkieliset ymmärrä niitä. Ruotsia puhutaan ja kirjoitetaan kaikkialla Ruotsissa, mutta pienissä kaupungeissa ja maaseudulla on joitakin paikallisia murteita, joiden kielioppi ja sanasto eroavat toisistaan.
Ruotsin kieli sai alkunsa vanhan norjan murteesta, jota kaikki Skandinaviassa ymmärsivät viikinkiaikana. Noin 1200-luvulla ruotsi alkoi hiljalleen erilaistua muista murteista. Näistä murteista tuli myöhemmin norjan, islannin, färsaamen ja tanskan murteita. Ruotsin kieli on germaaninen kieli, jolla on joitakin yhtäläisyyksiä englannin kieleen, koska viikingit tunkeutuivat Englantiin 10. vuosisadalla. Vielä enemmän se muistuttaa saksaa ja hollantia, mikä johtuu osittain keskiajan Hansaliitosta, jolloin Ruotsi kävi hyvin avointa kauppaa Saksan kanssa.
Ruotsin kielessä on kolme merkkiä, joita ei käytetä englannissa. Nämä ovat å, ä ja ö. Kirjain å on vokaaliäänne [a]:n ja [o]:n välissä, samanlainen kuin englannin sanassa awe. Kirjain ä on vokaaliäänne, joka muistuttaa [ɛ], kuten englannin sanassa bed. Kirjain ö on vokaaliäänne [o]:n ja [ɛ] välissä, ääntyy [øː], kuten u englannin sanassa burn. Näitä merkkejä käytetään myös suomen kielessä, kun taas norjan ja tanskan kielissä ä ja ö korvataan samankaltaisilla æ- ja ø-merkeillä.
Ruotsin kielioppi eroaa myös merkittävästi toisistaan. Määritelmäartikkelit liitetään substantiivien loppuun, joten ett hus (talo) muuttuu husetiksi (talo). Toisin kuin englannissa, ruotsissa käytetään myös kahta kieliopillista sukupuolta, joita kutsutaan yleiseksi ja neutraaliksi. Yleisen sukupuolen substantiiveja kutsutaan joskus "en-sanoiksi", ja monet eläviä (tai kerran eläneitä) asioita kuvaavat sanat ovat "en-sanoja". Neuter-sukupuolen substantiivit ovat joskus nimeltään "ett-sanoja".
Esimerkki joistakin ruotsinkielisistä sanoista
| Ruotsalainen | Englanti |
| Ett/En | Yksi |
| Två | Kaksi |
| Tre | Kolme |
| Fyra | Neljä |
| Fem | Viisi |
| Seksi | Kuusi |
| Sju | Seitsemän |
| Åtta | Kahdeksan |
| Nio | Yhdeksän |
| Tio | Kymmenen |
| Ja | Kyllä |
| Nej | Ei |
| Jag | I |
| Du | Sinä |
| Mig | Minä |
| Han | Hän |
| Hon | Hän |
| Vi | Me |
| De/dem | He/them |
| Jag är | Minä olen... |
| Sverige | Ruotsi |
| Hus | Talo |
| Helma | Etusivu |
| Väg | Way |
| Björnar | Karhut |
| Hjälp | Apua |
Ruotsin perusilmaukset
| God dag/Hej | Hyvää päivää/hei |
| Missä olet? | Mitä kuuluu? |
| Jag mår bra, tack | Oikein hyvä, kiitos |
| Tack | Kiitos. |
| Tack så mycket | Kiitos paljon |
| Jumala morgon | Hyvää huomenta. |
| God eftermiddag | Hyvää iltaa. |
| Hei hei. | Hyvästi |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä kieltä Ruotsissa puhutaan eniten?
A: Ruotsissa puhutaan enimmäkseen ruotsia (svenska).
K: Kuinka monta ihmistä puhuu ruotsia?
V: Yli yhdeksän miljoonaa ihmistä puhuu ruotsia.
Q: Voiko yhtä skandinaavista kieltä puhuva henkilö ymmärtää muita kieliä?
V: Kyllä, henkilö, joka ymmärtää yhtä skandinaavista kieltä, kuten norjaa ja tanskaa, voi ymmärtää muita kieliä.
K: Onko ruotsin kielessä paikallisia murteita?
V: Kyllä, pienissä kaupungeissa ja maaseudulla on joitakin paikallisia murteita, joissa on eroja kieliopissa ja sanastossa.
K: Mikä on ruotsin kielen alkuperä?
V: Ruotsin kieli sai alkunsa vanhan norjan murteesta, jota kaikki Skandinaviassa ymmärsivät viikinkiaikana. Noin 1200-luvulla se erosi hitaasti muista murteista.
K: Käytetäänkö ruotsin kielessä merkkejä, joita ei käytetä englannissa?
V: Kyllä, ruotsissa käytetään kolmea merkkiä, joita ei käytetä englannissa - å, ä ja ö.
K: Mitä kieliopillista sukupuolta ruotsin kielessä käytetään?
V: Englannin kielioppisäännöistä poikkeavien yleis- ja neutri-sukujen lisäksi substantiivien päätteisiin liitetään myös määräisiä artikkeleita, jotta ne voidaan erottaa toisistaan.
