Neitsytjoukko (Virgo): lähellä oleva galaksijoukko (~1300 galaksia)
Neitsytjoukko — lähellä oleva massiivinen galaksijoukko (~1300 galaksia) 53,8 miljoonan valovuoden päässä. Tutustu Messier 87:ään, ryppään ominaisuuksiin ja historiaan.
Neitsytjoukko on galaksijoukko, jonka keskus on 53,8 ± 0,3 miljoonan valovuoden (16,5 ± 0,1 miljoonan parsekin) päässä Neitsyen tähdistössä. Ryhmä muodostaa suuremman Neitsyt- superjoukon sydämen, jonka syrjäinen jäsen paikallinen galaksiryhmämme on. Neitsytjoukko on lähin massiivinen galaksijoukko lähellä. Sen läheisyys tekee siitä keskeisen kohteen galaksien muodostumisen, vuorovaikutusten ja klusterin dynamiikan tutkimukselle.
Neitsytjoukon galaksiryhmään kuuluu noin 1300 (ehkä jopa 2000) galaksia. Sen massa on noin 1,2 × 1015 auringon massaa 8 asteen etäisyydelle ryppään keskipisteestä eli noin 2,2 miljoonan parsekin säteelle. Klusteri ei ole täysin tasapainotilassa tai homogeeninen: se koostuu useista alaryhmistä ja “pilvistä”, jotka ovat eri etäisyyksillä ja liikkuvat keskenään. Tämän vuoksi yksittäisten jäsengalaksien etäisyydet vaihtelevat ja klusterin keskuksen määrittely ei ole täysin yksiselitteistä.
Rakenne ja jäsenet
Neitsytjoukon sisällä on useita selkeästi erotettavia alaryhmiä. Tunnetuimmat ovat esimerkiksi M87:n ympärillä oleva pääkeskus ja muita tiiviimpiä ryhmiä, joilla on omat kirkkaat elliptiset galaksinsa. Klusterin keskusta on tiheästi asuttu elliptisilla ja lentomaisilla galakseilla, kun taas laidoilla on runsaammin spiraali- ja kantataivaita galakseja. Tämä morfologinen segregaatio on tyypillinen massiivisille klustereille: tiheämmissä alueissa galaksit ovat todennäköisemmin vanhoja ja ellipsinmuotoisia.
Fyysiset ominaisuudet ja ympäristö
Neitsytjoukossa on laaja ja kuuma intracluster medium eli klusterin sisäinen kaasu, joka emittoi voimakkaasti röntgensäteilyä. Tämä kuuma kaasu vaikuttaa jäsengalakseihin monin tavoin: esimerkiksi spiraaligalakseja voi kohdata ram-pressure stripping -vaikutus, jossa galaksin tähtienvälinen kaasu pyyhitään osittain pois liikkuvan galaksin läpi kulkiessa. Klusterissa tapahtuvat galaksien kohtaamiset ja fuusiot edistävät massiivisten elliptisten galaksien syntyä ja voivat laukaista aktiivisia ydinilmiöitä.
Merkittävät galaksit ja havainnot
Monet tämän galaksijoukon kirkkaimmista galakseista, kuten jättimäinen elliptinen galaksi Messier 87, löydettiin 1770-luvun lopulla ja 1780-luvun alussa. Ne sisällytettiin Charles Messierin luetteloon ei-kometrisistä sumeista kohteista. Messier kuvasi ne tähtisumuiksi, mutta niiden todellinen luonne tunnustettiin vasta 1920-luvulla. Monet tähtijoukon jäsengalakseista ovat nähtävissä pienellä kaukoputkella. Sen kirkkain jäsen on elliptinen galaksi Messier 49.
Klusterin tunnetuimpiin kohteisiin kuuluu erityisesti Messier 87, joka sisältää erittäin massiivisen mustan aukon. Tämä musta aukko sai laajaa huomiota, kun Event Horizon Telescope -projekti julkaisi vuonna 2019 ensimmäisen kuvauskokoonoton tapahtumahorisontin varjosta M87:n keskuksessa. M87 tunnetaan myös voimakkaasta relativistisesta jetistä, joka näkyy monilla aallonpituuksilla.
Neitsytjoukko sisältää useita muita Messier-kohteita ja kirkkaampia galakseja, jotka ovat suosittuja harrastelijahavainnoille ja tieteellisille tutkimuksille. Klusterin jäsenet tarjoavat monipuolisen näytteen eri morfologioista ja aktiivisuustiloista, mikä tekee Neitsyestä tärkeän laboratoriopaikan galaksien evoluution tutkimuksessa.
Vaikutus paikalliseen avaruuteen
Neitsytjoukko on osa laajempaa Neitsyt-superjoukkoa (tunnetaan myös paikallisena superklusterina). Sen massa vaikuttaa lähialueen galaksien liikkeisiin, ja esimerkiksi paikallisen galaksiryhmän liikesuuntaa suhteessa Neitsyeseen kuvataan joskus termillä virgocentric flow. Havainnot eri aallonpituuksilla (optinen, radio, röntgen) antavat tietoa klusterin dynamiikasta, massajakaumasta ja rakentumisesta ajan kuluessa.
Yhteenvetona: Neitsytjoukko on lähin suuri galaksijoukko, joka sisältää tuhansia galakseja, kuumaa röntgenemittoivaa kaasua ja useita tunnettuja kohteita kuten M49 ja M87. Sen monimutkainen rakenne, erilaiset alaryhmät ja galaksien väliset vuorovaikutukset tekevät siitä keskeisen tutkimuskohteen kosmologian ja galaksien evoluution kannalta.
Neitsytjoukko
Tässä Neitsytjoukon syvässä kuvassa näkyy hajavaloa joukkoihin kuuluvien galaksien välillä. Tummat kohdat ovat kirkkaiden etualan tähtien poistoja kuvasta. Messier 87 on kuvan suurin galaksi (vasemmalla alhaalla).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Neitsytjoukko?
V: Neitsytjoukko on galaksien muodostama galaksijoukko.
K: Missä sijaitsee Neitsytpilven galaksijoukon keskus?
V: Neitsytjoukon keskus on 53,8 ± 0,3 miljoonan valovuoden (16,5 ± 0,1 miljoonan parsekin) päässä Maasta Neitsyen tähdistössä.
K: Mikä on Neitsyt Superjoukko?
V: Neitsyt-superjoukko on suurempi galaksien superjoukko, jonka sydämen muodostaa Neitsytjoukko, ja paikallinen ryhmämme on sen syrjäinen jäsen.
K: Kuinka monta jäsengalaksia Neitsytpilvessä on?
V: Neitsytpilvessä on noin 1300 (ehkä jopa 2000) jäsengalaksia.
K: Mikä on Neitsytjoukon massa?
V: Neitsytjoukon massa on noin 1,2×1015 auringon massaa 8 asteen etäisyydelle joukon keskipisteestä eli noin 2,2 miljoonan parsekin säteelle.
K: Mitkä olivat Neitsytjoukon kaksi kirkkainta galaksia, jotka löydettiin 1770-luvun lopulla ja 1780-luvun alussa?
V: Neitsytjoukon kaksi kirkkainta galaksia, jotka löydettiin 1770-luvun lopulla ja 1780-luvun alussa, olivat jättimäinen elliptinen galaksi Messier 87 ja sen kirkkain jäsen Messier 49. Nämä galaksit olivat myös Neitsytjoukon kaksi kirkkainta galaksia.
Kysymys: Mikä on Neitsytjoukon kirkkain jäsen?
V: Neitsytjoukon kirkkain jäsen on elliptinen galaksi Messier 49.
Etsiä