Neitsyen galaksijoukko
Neitsytjoukko on galaksijoukko, jonka keskus on 53,8 ± 0,3 miljoonan valovuoden (16,5 ± 0,1 miljoonan parsekin) päässä Neitsyen tähdistössä. Ryhmä muodostaa suuremman Neitsyt- superjoukon sydämen, jonka syrjäinen jäsen paikallinen galaksiryhmämme on.
Neitsytjoukon galaksiryhmään kuuluu noin 1300 (ehkä jopa 2000) galaksia. Sen massa on noin 1,2 × 1015auringon massaa 8 asteen etäisyydelle ryppään keskipisteestä eli noin 2,2 miljoonan parsekin säteelle.
Monet tämän galaksijoukon kirkkaimmista galakseista, kuten jättimäinen elliptinen galaksi Messier 87, löydettiin 1770-luvun lopulla ja 1780-luvun alussa. Ne sisällytettiin Charles Messierin luetteloon ei-kometrisistä sumeista kohteista. Messier kuvasi ne tähtisumuiksi, mutta niiden todellinen luonne tunnustettiin vasta 1920-luvulla. Monet tähtijoukon jäsengalakseista ovat nähtävissä pienellä kaukoputkella. Sen kirkkain jäsen on elliptinen galaksi Messier 49.
Neitsytjoukko
Tässä Neitsytjoukon syvässä kuvassa näkyy hajavaloa joukkoihin kuuluvien galaksien välillä. Tummat kohdat ovat kirkkaiden etualan tähtien poistoja kuvasta. Messier 87 on kuvan suurin galaksi (vasemmalla alhaalla).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Neitsytjoukko?
V: Neitsytjoukko on galaksien muodostama galaksijoukko.
K: Missä sijaitsee Neitsytpilven galaksijoukon keskus?
V: Neitsytjoukon keskus on 53,8 ± 0,3 miljoonan valovuoden (16,5 ± 0,1 miljoonan parsekin) päässä Maasta Neitsyen tähdistössä.
K: Mikä on Neitsyt Superjoukko?
V: Neitsyt-superjoukko on suurempi galaksien superjoukko, jonka sydämen muodostaa Neitsytjoukko, ja paikallinen ryhmämme on sen syrjäinen jäsen.
K: Kuinka monta jäsengalaksia Neitsytpilvessä on?
V: Neitsytpilvessä on noin 1300 (ehkä jopa 2000) jäsengalaksia.
K: Mikä on Neitsytjoukon massa?
V: Neitsytjoukon massa on noin 1,2×1015 auringon massaa 8 asteen etäisyydelle joukon keskipisteestä eli noin 2,2 miljoonan parsekin säteelle.
K: Mitkä olivat Neitsytjoukon kaksi kirkkainta galaksia, jotka löydettiin 1770-luvun lopulla ja 1780-luvun alussa?
V: Neitsytjoukon kaksi kirkkainta galaksia, jotka löydettiin 1770-luvun lopulla ja 1780-luvun alussa, olivat jättimäinen elliptinen galaksi Messier 87 ja sen kirkkain jäsen Messier 49. Nämä galaksit olivat myös Neitsytjoukon kaksi kirkkainta galaksia.
Kysymys: Mikä on Neitsytjoukon kirkkain jäsen?
V: Neitsytjoukon kirkkain jäsen on elliptinen galaksi Messier 49.