Neitsyt (tähtikuvio) – sijainti, merkittävät tähdet ja mytologia

Neitsyt-tähtikuvio: sijainti päiväntasaajalla, tähdet ja legendat — tutustu merkittäviin tähtiin, tähtikarttaan ja mytologiaan (Astraea).

Tekijä: Leandro Alegsa

Neitsyt on tähtikuvio, joka sijaitsee taivaan päiväntasaajalla. Se sijaitsee Leijonan (lännessä) ja Vaakojen (idässä) välissä ja on yksi suurimmista tähtikuvioista, joita voit nähdä taivaalla. Legendojen mukaan Neitsyt on Astraea.

 

Sijainti ja näkyvyys

Neitsyt (Virgo) kuuluu eläinradan tähtikuvioryhmään eli se sijaitsee lähellä ekliptikaa, joten aurinko, kuu ja planeetat voivat kulkea sen läpi. Tähtikuvio kattaa laajan alueen taivaalla — sen pinta-ala on suuri (toinen suurin IAU:n määrittelemistä tähtikuvioista) — ja se ulottuu molemmin puolin taivaan päiväntasaajaa, joten se on näkyvissä sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla.

Parhaiten Neitsyt näkyy keväällä pohjoisella pallonpuoliskolla (huippunäkyvyys huhti–toukokuu). Se on myös helposti havaittavissa kohtuullisesta eteläisestäkin leveysasteesta etelän syksyllä.

Merkittävät tähdet

  • Spica (α Virginis) – Neitsyen kirkkain tähti. Se on sinivalkoinen jättiläinen ja myös kaksoistähti/spektroskooppinen kaksoisjärjestelmä. Spica on helposti tunnistettavissa kirkkaana sinertävänä pisteenä ja toimii hyvänä osoitteena muille Neitsyen kohteille.
  • Porrima (γ Virginis) – tunnettu kaksoistähti, jonka komponentit erottuvat pienellä kaukoputkella. Hyvä kohde aloittelijoille tähtikuvion lähellä.
  • Zavijava (β Virginis) – vaaleankeltainen pääsarjan tähti, jota käytetään usein referenssinä valaistuksessa ja etäisyyden arvioinnissa.
  • Vindemiatrix (ε Virginis) – himmeämpi mutta helposti löydettävä tähti, väriltään keltaisempi.

Syvän taivaan kohteet

Neitsyt on yksi rikkaimmista alueista galakseille ja muille syvän taivaan kohteille. Erityisen tunnettu se on Neitsyen galaksijoukosta (Virgo Cluster), joka sisältää satoja galakseja ja on osa laajempaa galaksijoukkojen verkostoa, johon myös Linnunrata kuuluu etäisyydellisesti yhteydessä olevien rakenteiden kautta.

  • M87 – suuri elliptinen galaksi, jolla on massiivinen musta aukko; siitä julkaistiin ensimmäinen suora mustan aukon kuva 2019.
  • M49, M58, M59, M60, M84, M86, M89, M90 ja useita muita Messier-kohteita — hyviä kohteita kaukoputkella.
  • Useita spiraali- ja elliptisiä galakseja, galaksijoukon kirkkaat jäsenet näkyvät pieneen tai keskikokoiseen amatöörikaukoputkeen.

Mytologia ja kulttuurinen merkitys

Neitsyt liitetään usein neitsyys- ja viljelysideoihin. Kreikkalaisessa mytologiassa tähtikuvio yhdistetään Astraeaan, oikeuden ja viattomuuden jumalattareen, jonka kerrotaan lähteneen ihmisten luota, kun ihmisten käytös muuttui turmeltuneeksi — siten hänestä tuli taivaankappaleena Neitsyt. Roomalaiset liittivät kuvan usein Ceresin tai muun maanviljelykseen liittyvän jumalattaren kanssa.

Käytännön vinkkejä havaitsijalle

  • Etsi ensin kirkas Spica; se on hyvä lähtöpiste muiden Neitsyen kohteiden löytämiseen.
  • Kevät on paras aika etsimiseen pohjoisella pallonpuoliskolla (huippunäkyvyys huhti–toukokuu).
  • Jos tavoitteena on galaksien havainnointi, etsi Neitsyen galaksijoukkoa ja käytä tummaa taivasta sekä vähintään keskikokoista kaukoputkea.

Neitsyt on siten tähtikuvio, joka tarjoaa sekä kirkkaan etsimistähden (Spica) että runsaasti kiinnostavia syvän taivaan kohteita, ja sen mytologinen tausta tekee siitä kulttuurihistoriallisesti merkittävän osan taivaankarttaa.

Neitsyen tähtikuvio  Zoom
Neitsyen tähtikuvio  

Mitä näet siellä

Neitsyen kirkkain ja tärkein tähti on Spica (α Virginis). Tämä tähti auttaa näkemään Neitsyen. Muita tärkeitä tähtiä ovat Zavijava (β Virginis), Porrima (ν Virginis) tai Auva, jota kutsutaan myös Minelavaksi.

 

Syvän taivaan merkittävät kohteet

Koska sen rajojen sisäpuolella on galaksijoukko (Neitsytjoukko), tässä tähdistössä on erityisen paljon galakseja.

  • Messier 87, yksi suurimmista löydetyistä eliptisistä galakseista, jossa on supermassiivinen musta aukko.
  • NGC 4526 ja NGC 4984. Ne ovat linssimäisiä galakseja
  • Eliptiset galaksit M59 ja M60. M60:llä on kumppani pohjoisessa (NGC 4647).
  • Kvasaari 3C 273, hyvin vaikea nähdä

 

·         v

·         t

·         e

88 nykyaikaista tähtikuviota

  • Andromeda
  • Antlia
  • Apus
  • Vesimies
  • Aquila
  • Ara
  • Oinas
  • Auriga
  • Boötes
  • Caelum
  • Camelopardalis
  • Syöpä
  • Canes Venatici
  • Canis Major
  • Canis Minor
  • Capricornus
  • Carina
  • Cassiopeia
  • Centaurus
  • Cepheus
  • Cetus
  • Chamaeleon
  • Circinus
  • Columba
  • Coma Berenices
  • Corona Australis
  • Corona Borealis
  • Corvus
  • Kraatteri
  • Crux
  • Cygnus
  • Delphinus
  • Dorado
  • Draco
  • Equuleus
  • Eridanus
  • Fornax
  • Gemini
  • Grus
  • Hercules
  • Horologium
  • Hydra
  • Hydrus
  • Indus
  • Lacerta
  • Leo
  • Leo Minor
  • Lepus
  • Vaaka
  • Lupus
  • Lynx
  • Lyra
  • Mensa
  • Microscopium
  • Monoceros
  • Musca
  • Norma
  • Octans
  • Ophiuchus
  • Orion
  • Pavo
  • Pegasus
  • Perseus
  • Phoenix
  • Pictor
  • Kalat
  • Piscis Austrinus
  • Puppis
  • Pyxis
  • Verkkokalvo
  • Sagitta
  • Jousimies
  • Scorpius
  • Kuvanveistäjä
  • Scutum
  • Serpens
  • Sextans
  • Taurus
  • Telescopium
  • Triangulum
  • Triangulum Australe
  • Tucana
  • Ursa Major
  • Ursa Minor
  • Vela
  • Neitsyt
  • Volans
  • Vulpecula

·         v

·         t

·         e

Tähdistön historia

·         v

·         t

·         e

Ptolemaioksen vuoden 150 jKr. jälkeen luetteloimat 48 tähtikuviota.

Andromeda - Aquarius - Aquila - Ara - Argo Navis - Aries - Auriga - Boötes - Cancer - Canis Major - Canis Minor - Capricornus - Cassiopeia - Centaurus - Cepheus - Cetus - Corona Australis - Corona Borealis - Corvus - Crater - Cygnus - Delphinus - Draco - Equuleus - Eridanus - Gemini - Hercules - Hydra - Leo - Lepus - Libra - Lupus - Lyra - Ophiuchus - Orion - Pegasus - Perseus - Pisces - Piscis Austrinus - Sagitta - Sagittarius - Scorpius - Serpens - Taurus - Triangulum - Ursa Major - Ursa Minor - Neitsyt.

·         v

·         t

·         e

16. ja 17. vuosisadalla lisätyt 41 uutta tähtikuviota.

  • Vespucci tai Corsalius 16-luvun alussa: Crux
  • Triangulum Australe
  • Vopel 1536: Coma Berenices
  • Keyser & de Houtman 1596: Apus
  • Chamaeleon
  • Dorado
  • Grus
  • Hydrus
  • Indus
  • Musca
  • Pavo
  • Phoenix
  • Tucana
  • Volans
  • Plancius 1613: Camelopardalis
  • Columba
  • Monoceros
  • Habrecht 1621: verkkokalvo
  • Hevelius 1683: Helius Helius: Canes Venatici
  • Lacerta
  • Leo Minor
  • Lynx
  • Scutum
  • Sextans
  • Vulpecula
  • de Lacaille 1763: Antlia
  • Caelum
  • Carina
  • Circinus
  • Fornax
  • Horologium
  • Mensa
  • Microscopium
  • Norma
  • Octans
  • Pictor
  • Puppis
  • Pyxis
  • Kuvanveistäjä
  • Telescopium
  • Vela

·         v

·         t

·         e

Vanhentuneet tähtikuviot (mukaan lukien Ptolemaioksen Argo Navis).

  • Anser
  • Antinous
  • Apinat
  • Argo Navis
  • Asterion
  • Syöpä Vähäinen
  • Cerberus
  • Chara
  • Custos Messium
  • Felis
  • Frederici Honores/Gloria Frederici
  • Gallus
  • Globus Aerostaticus
  • Jordanus
  • Lilium
  • Lochium Funis
  • Machina Electrica
  • Malus
  • Mons Maenalus
  • Musca Borealis
  • Noctua
  • Officina Typographica
  • Polophylax
  • Psalterium Georgianum/Harpa Georgii
  • Quadrans Muralis
  • Ramus Pomifer
  • Robur Carolinum
  • Sceptrum Brandenburgicum
  • Sceptrum et Manus Iustitiae (Sceptrum ja Manus Iustitiae)
  • Solarium
  • Rangifer/Tarandus
  • Taurus Poniatovii
  • Telescopium Herschelii
  • Testudo
  • Tigris
  • Triangulum Minus
  • Turdus Solitarius
  • Vespa
  • Vultur cadens
  • Vultur volans
  • vanhentuneet tähtikuvioiden nimet
  • Apis
  • Phoenicopterus
  • Serpentarius
  • Xiphias


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3