Vitus Bering
Vitus Jonassen Bering (1681 - 1741), jota kutsuttiin myös nimellä Ivan Ivanovitš Bering (venäläinen nimi), oli tanskalainen merenkulkija ja tutkimusmatkailija. Hän siirtyi Venäjän laivaston palvelukseen vuonna 1704. Hänet nimitettiin yliluutnantiksi. Suuren Pohjan sodan aikana hän kunnostautui ja hänet ylennettiin komentajan arvoon.
Postimerkki, jonka Neuvostoliitto julkaisi vuonna 1981 Vitus Beringin syntymän 300-vuotispäivän kunniaksi.
Ensimmäinen Kamtshatkan retkikunta
Vuonna 1639 ryhmä venäläisiä promyshlennikeitä (metsästäjä-kauppiaita) purjehti Venäjältä Tyynelle valtamerelle, ja he olivat ensimmäiset eurooppalaiset, jotka purjehtivat Aasian ja Pohjois-Amerikan välillä. Venäjän tsaari Pietari Suuri halusi lähettää retkikunnan vahvistamaan tiedot. Vuonna 1724 hän lähetti ensimmäisen Kamtshatkan retkikunnan (1725-30), jota johti Bering. Yksi heidän tehtävistään oli selvittää, oliko Siperia yhteydessä Pohjois-Amerikkaan. He purjehtivat ensin Kamtshatkan niemimaalle, jossa rakennettiin tutkimuslaiva. Vuonna 1728 Bering purjehti tarpeeksi pitkälle pohjoiseen havaitakseen, että Siperia ja Pohjois-Amerikka (Alaska) eivät olleet yhteydessä toisiinsa.
Toinen Kamtshatkan retkikunta
Toinen Kamtšatkan retkikunta (1733-43) oli hyvin laaja tieteellinen retkikunta. Myös sitä johti Bering. Tieteellinen retkikunta lähetti pienempiä tutkimusretkikuntia kartoittamaan Siperian ja Tyynenmeren rannikoita sekä useita tutkimusretkiä. Laivoja lähetettiin Japaniin ja Amerikkaan edistämään Venäjän etuja. Bering saavutti Alaskan vuonna 1741. Paluumatkalla heidän oli pysähdyttävä Beringin saarella. Siellä lähes puolet miehistöstä, Bering mukaan lukien, kuoli. Vuonna 1991 tanskalaiset arkeologit löysivät hänen hautansa.
