Tanskalaiset tai tanskalaiset ovat Tanskassa syntynyt kansakunta ja etninen ryhmä, jonka ensisijainen kieli on tanska. Tanska on pieni, mutta tiiviisti järjestäytynyt yhteiskunta, jossa kansallinen identiteetti rakentuu historialle, kielelle ja yhteisille kulttuurisille käytännöille.

Historia

Ensimmäinen maininta tanskalaisista Tanskan alueella on Jellingin riimukivessä, jossa mainitaan, kuinka Harald Bluetooth käännytti tanskalaiset kristinuskoon 10. vuosisadalla. Tanska on ollut jatkuvasti asuttu tämän ajanjakson jälkeen. Viikinkiajalla tanskalaiset olivat merkittävä merellisten retkien ja siirtokuntien tekijä Pohjois-Euroopassa. Myöhemmin Tanska muotoutui keskiaikaiseksi kuningaskunnaksi, oli osallisena Kalmarin unionissa ja kehittyi ajan mittaan moderniksi valtioksi.

Vaikka Tanskaan on sittemmin tullut paljon kulttuurista ja etnistä vaikutusta ja maahanmuuttoa kaikkialta maailmasta, tanskalaiset pitävät itseään yleensä lähteissä mainittujen ensimmäisten tanskalaisten etnisinä jälkeläisinä. Moderni Tanska on kuitenkin monietninen ja kansainvälinen yhteiskunta, jossa menneisyyden perintö sekoittuu nykyajan vaikutteisiin.

Kieli

Tanskan kieli kuuluu pohjoisgermaaniseen kieliryhmään ja on läheistä sukua ruotsille ja norjalle. Tanskan puhekieli ja kirjakieli eroavat toisistaan, ja monille tanskalaisille tunnusomainen piirre on niin kutsuttu stød (äänteellinen konsonanttien ja vokaalien ilmiö). Kirjoitus perustuu latinalaiseen aakkostoon, johon kuuluu myös merkit æ, ø ja å. Tanskassa on useita murteita (esim. jyllantilainen, sjællantilainen ja bornholmlainen), mutta yleiskieli muodostuu pitkälti pääkaupungin alueen kielen perusteella.

Kulttuuri ja elämäntapa

Tanskalainen kulttuuri yhdistää pitkän historian ja modernin hyvinvointivaltion arvot. Tunnettuja piirteitä ovat painotus tasa-arvoon, luottamukseen yhteiskunnallisiin instituutioihin, arjen yksinkertaisuus ja yhteisöllisyys. Tunnettu käsite on hygge, joka kuvaa kodikasta, turvallista ja rentouttavaa yhdessäoloa.

  • Tanskalainen muotoilu ja arkkitehtuuri (esim. skandinaavinen design) ovat maailmankuuluja.
  • Ruoka on saanut uutta nostetta New Nordic -liikkeen myötä; perinneruokia täydentävät modernit, paikalliset raaka-aineet.
  • Kirjallisuudesta H. C. Andersen ja filosofi Søren Kierkegaard ovat kansainvälisesti tunnettuja.
  • Pyöräily on tärkeä osa arkea monissa kaupungeissa, ja julkiset palvelut ovat laajalti saavutettavissa.

Yhteiskunta ja uskonto

Tanska on perustuslaillinen monarkia ja hyvinvointivaltio, jossa korkea verotus rahoittaa laajoja julkisia palveluja kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. Kansankirkko on Folkekirken, evankelisluterilainen kirkko, johon suuri osa väestöstä kuuluu muodollisesti, vaikka uskonnollinen harjoitus vaihtelee yksilöittäin.

Väestö ja identiteetti

Tanskan väkiluku on noin 5,9 miljoonaa, ja suurin osa asuu Etelä-Tanskassa sekä pääkaupunkiseudulla. Nykyään tanskalainen identiteetti on sekä historiallinen että monimuotoinen: monet kokevat yhteyden viikinkiperintöön ja pitkään kansalliseen historiaan, mutta arkipäivän identiteetti muotoutuu myös koulutuksen, työn, paikallisen kulttuurin ja maahanmuuttajayhteisöjen kautta.

Perinteet ja juhlat

Tanskalaiset viettävät monia kansallisia ja paikallisia juhlia, kuten joulua, pääsiäistä ja kansallispäivään liittyviä tilaisuuksia. Tärkeä kansallinen symboli on Dannebrog, punavalkoinen lippu, ja kuninkaalliseen perheeseen suhtaudutaan yleisesti kunnioittaen.

Yhteenvetona: termillä tanskalaiset viitataan sekä Tanskassa syntyneisiin ihmisiin että yhteiseen kulttuuriseen ja kielelliseen perintöön. Historialliset juuret, tanskan kieli ja modernit yhteiskunnalliset instituutiot muovaavat sitä, mitä on olla tanskalainen tänä päivänä.