"Waltzing Matilda" on yksi Australian tunnetuimmista lauluista. Bush-balladia, maalaiskansanlaulu, on kutsuttu "Australian epäviralliseksi kansallislauluksi". Nimi "Waltzing Matilda" on australialaista slangia, jolla tarkoitetaan kulkemista maalla töitä etsien, tavarat selässä kannettavassa "Matildassa" (laukussa).

Laulu kertoo tarinan kiertävästä maatyöläisestä, joka keittää teetä pusikkoleirillä ja pyydystää lampaan syötäväksi. Kun lampaan omistaja saapuu paikalle kolmen poliisin kanssa pidättääkseen työläisen lampaan viemisestä (rikos, josta seuraa hirttorangaistus), työläinen hukuttaa itsensä pieneen vesilähteeseen. Työntekijän haamu jää kummittelemaan paikalle.

Sanasto ja symboliikka

Laulun kielessä ja kuvastossa on paljon australiankielisiä sanoja ja paikkakunnan ilmaisuja, jotka ovat nykyään osa maan kansallista mielikuvaa. Usein selitettyjä sanoja ovat esimerkiksi:

  • swagman = kulkurityöläinen, joka kantaa tavaransa rullattuna peittona tai säkin tapaisessa paketissa (matilda);
  • Matilda = kuljetettava tavarapeitto, myös laulun symbolinen kumppani kulkijalle;
  • jumbuck = lampas (laulussa pyydystetty eläin);
  • billabong = pieni vesilähde tai sivujoen lammikko;
  • troopers = alueen lainvalvojat tai poliisit (1800–1900-lukujen maaseuturikosoilla usein käytetty termi).

Historia ja sävelmä

Laulun sanat kirjoitti vuonna 1895 runoilija ja nationalisti Banjo Paterson. Hän laati tekstiä Dagworth Stationilla Queens­landin seuduilla, ja se liittyy ajanjaksoon, jolloin karjatalouskonfliktit ja asumattomilla alueilla elävät kulkutytöt olivat yleisiä. Laulu painettiin ensimmäisen kerran nuotinnoksena vuonna 1903.

Sävelmän syntytavasta on useita kertomuksia. Yleisesti hyväksytyn version mukaan melodian sovitti tai esitti Banjo Patersonille ystäväpiiriin kuulunut Christina Macpherson muistamastaan kappaleesta, jonka hän oli kuullut aiemmin. Musiikkitieteilijät eivät ole täysin yksimielisiä lähteestä: osa jäljittää melodian vanhaan skottilaiseen kansanmelodiaan (tunnetaan nimillä kuten "Craigielea" tai samankaltaiset sävelmät), kun taas toiset näkevät vaikutteita eri 1800-luvun sävelmistä. Näin ollen sävelmän tarkka alkuperä on osittain kiistanalainen ja siitä on esitetty useita tulkintoja.

Merkitys ja kulttuurivaikutus

"Waltzing Matilda" on paljon enemmän kuin satu tai paikallinen balladi: siitä on tullut osa Australian kansallista identiteettiä. Laulua on käytetty sotilaslauluna, sitä lauletaan urheilutapahtumissa ja kansallisissa tilaisuuksissa, ja se on inspiroinut sepitelmiä, kirjoja ja elokuvia. Monet pitävät sitä Australian epävirallisena kansallislauluna, ja sitä on ehdotettu viralliseksi vaihtoehdoksi useissa keskusteluissa. Vuosisatojen mittaan lauluun on tehty lukuisia sovituksia ja sanoitusmuunnelmia, osa kevyempiä ja osa tarinallisesti läpitunkevia.

Versiot, tallenteet ja kulttuuriperintö

Waltzing Matilda on levytetty ja tulkittu lukemattomia kertoja eri tyyleillä: folkin, countryn, popin ja klassisen sovituksin. Laulun perusrunko on kuitenkin säilynyt tunnistettavana, mikä on auttanut sen leviämistä sukupolvien yli. Myös poliittiset ja sosiaaliset kontekstit ovat näkyneet eri versioissa — esimerkiksi muistutuksina maatyöläisten oloista tai karjatilojen ja lain välisistä jännitteistä.

Museo ja muistaminen

Laululla on oma museo, Waltzing Matilda Centre, Wintonissa Queenslandissa. Keskus esittelee laulun historiaa, esineistöä aikakauden elämästä, alkuperäisdokumentteja ja muita materiaaleja, jotka valaisevat laulun syntyvaiheita ja sen myöhempää kulttuurista roolia.

Kaiken kaikkiaan "Waltzing Matilda" toimii sekä tarinankerronnan että kansallisen tarinan symbolina: se kertoo yksilön selviytymisestä ja yhteiskunnallisista jännitteistä, ja samalla se yhdistää australialaisia menneisyyden muistoihin ja nykykulttuuriin.