Mitä on slangi? Määritelmä, historia ja esimerkit
Mitä on slangi? Selkeä määritelmä, kiehtova kielihistoria ja tuoreet esimerkit nuoriso- ja kulttuurislangista — lue, miten slang muokkaa suomea.
Slangi tarkoittaa epävirallista, usein ryhmä- tai tilannesidonnaista sanastoa ja ilmauksia. Slangi syntyy ja elää sosiaalisissa yhteyksissä: jokaisella sukupolvella, ammattiryhmällä tai harrastuspiirillä voi olla oma slanginsa. Siksi esimerkiksi vanhemmilla ihmisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää nuorempien puhekieltä, kun taas nuoremmat ymmärtävät usein vanhempien slängiä mutta pitävät sitä vanhanaikaisena tai kömpelönä.
Slangi on luonteeltaan dynaamista: uusia ilmauksia syntyy jatkuvasti ja monet vanhat jäävät pois käytöstä. Ajan myötä kieli muuttuu, koska uusia sanoja tulee yleensä nopeammin kuin vanhoja katoaa. Usein slangista osa juurtuu niin laajasti, että se hyväksytään yleiskieleen ja tulee kaikkien käyttöön.
Slangin syntyjä ja vaikutuksia selittää myös historia ja yhteiskunnalliset valtasuhteet. Esimerkiksi on dokumentoitu, että joitakin anglosaksisessa kielessä käytettyjä sanoja, joita käytettiin ruumiintoiminnnoista, alettiin pitää rivoina tai töykeinä sen jälkeen, kun ne korvattiin latinankielisillä sanoilla, kuten "virtsata", "ulostaa" ja "kopuloida" — sanoja, joita kohteliaiden ihmisten oli tarkoitus käyttää Englannin normannien valloitettua sen vuonna 1066. Tämä oli osittain keino erottaa eri sosiaaliluokkia: köyhät anglosaksit näyttäytyivät epäkohteliaina, kun taas vaikutusvaltaisemmat normannit näyttäytyivät kohteliaina — eräs tapa, jolla etiketti voi kehittyä ja vahvistaa valtarakennetta. Kyseinen esimerkki havainnollistaa myös, miten historiallisesti historiasta käsin katsottuna kielen arvottamiseen on liittynyt syrjintää ja rasismia.
Yksi usein esitetty syy sille, miksi jotkin kielenmuodot määritellään "oikeiksi" mutta toiset "slangiksi", liittyy haluun säilyttää vakaita kielioppisääntöjä ja yhtenäistä sanastoa viestinnän sujuvuuden ja kieliyhteisön yhtenäisyyden vuoksi.
Idiomi voi olla slangia, mutta tuttu sanonta voi myös olla metafora, josta tulee osa kulttuuria ja joka siirtyy vähitellen yleiskielen piiriin. Esimerkiksi monista idiomeista ei aluksi ymmärretä kirjaimellista merkitystä ilman kulttuurista kontekstia.
Slangin muodostumisen mekanismeja ovat muun muassa:
- lyhentäminen ja trimmailu (esim. klippejä tai muunnoksia kuten duuni = työ),
- lainasanat ja vaikutteet muista kielistä,
- merkitysten siirtyminen eli semanttinen muutos (sanan vanha merkitys saa uuden, useimmiten nuorison käyttämän sävyn),
- koodinvaihto ja leikittely (sanaleikit, ironia, hyperbola),
- sosiaaliset merkit: slangilla erottaudutaan tai luodaan yhteenkuuluvuutta.
Slangilla on monia tehtäviä:
- identiteetin ja ryhmän kuulumisen ilmaiseminen,
- ilmaista läheisyyttä tai tuttavallisuutta,
- vähentää tai pehmentää viestin vakavuutta (esimerkiksi ironian tai huumorin avulla),
- salaistaa viestintää ulkopuolisilta tai pitää tietoa rajoitettuna,
- luoda tyylikeinoja populaarikulttuurissa (musiikki, some, elokuvat).
Kaksi englanninkielistä esimerkkiä slangisanoista, jotka usein mainitaan, ovat "wassup" ja "dunnow". "Wassup" tarkoittaa yleensä "Mitä kuuluu?" ja "dunnow" on epämuodollinen muoto ilmaukselle "I don't know" eli suomeksi yleensä "en tiedä". Nykykielessä on toki lukuisia muita esimerkkejä, kuten "cool", "lit" tai "meh", jotka ovat omaksuneet hyvin spesifisiä sävyjä ja käyttötapoja.
Suomen kielessä slangi näkyy vahvasti mm. pääkaupunkiseudun kaupunkipuhekielessä ja eri alakulttuureissa. Esimerkkejä suomalaisesta slangista ovat esimerkiksi duuni (työ), kamu (ystävä), safka (ruoka) ja bailata (juhlia). Slangisanastoa syntyy erityisesti nuorten keskuudessa, mutta myös ammateissa, urheilupiireissä ja verkkoalustoilla.
Kun arvioidaan slangia, on hyvä muistaa seuraavat seikat:
- Slangin käyttö riippuu kontekstista: työhaastattelussa ja virallisissa teksteissä slangin käyttö voi olla sopimatonta.
- Monet slangisanat muuttuvat ajan myötä neutraaleiksi ja päätyvät yleiskieleen.
- Slangin leimaaminen "epäkorrektiksi" peilaa usein sosiaalisia ennakkoasenteita eikä kerro sanan kielellisestä arvoista.
Vinkkejä kielenoppijoille ja kiinnostuneille:
- Kuuntele nuorten puhetta, somea ja musiikkia — sieltä slangit usein leviävät.
- Ole tarkkana kontekstin kanssa: opi, milloin ja kenelle slangia on sopivaa käyttää.
- Älä pelkää kysyä merkityksiä — slangit muuttuvat nopeasti ja paikallisesti.
Yhteenvetona: slangi on elävä osa kieltä, joka heijastaa sosiaalisia suhteita, luovuutta ja historian vaikutuksia. Se voi olla niin leikillistä kuin taktista ja sillä on ollut sekä viihdyttäviä että valtasuhteita vahvistavia rooleja kielen kehittymisessä.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Jargon
- Poliittinen korrektius
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on slangi?
V: Slangi on sanoja, jotka ovat epävirallisia ja joita eri sukupolvet tai sosiaaliset ryhmät käyttävät.
K: Miten kieli muuttuu ajan myötä?
V: Ajan myötä kieli monimutkaistuu, kun uusia sanoja tulee nopeammin kuin vanhoja poistuu. Joissakin tapauksissa slangista voi tulla osa kieltä ja se hyväksytään kaikkien käyttöön.
K: Mikä on esimerkki historiasta siitä, miten rasismi voi olla syy määritellä jonkin ryhmän kieli "slangiksi"?
V: Englannin normannien valloitettua Englannin vuonna 1066 tiettyjä anglosaksisia sanoja, joita käytettiin ruumiintoiminnoista, alettiin pitää rienauksina tai töykeinä sen jälkeen, kun ne korvattiin latinankielisillä sanoilla, kuten "virtsata", "ulostaa" ja "kopuloida". Tämä oli osittain keino saada köyhät ihmiset (jotka puhuivat anglosaksia) näyttämään epäkohteliailta, kun taas vaikutusvaltaisemmat ihmiset (jotka puhuivat normannia) näyttivät kohteliailta - yksi tapa, jolla etiketti voi kehittyä ja vahvistaa valtarakennetta.
Kysymys: Voiko idiomi olla slangia?
V: Kyllä, idiomi voi olla slangia, mutta se voi olla myös metafora, josta tulee osa kulttuuria.
K: Mitä "wassup" tarkoittaa?
V: 'Wassup' tarkoittaa yleensä 'Mitä kuuluu?' (kuten 'Mitä kuuluu?').
K: Mitä 'dunnow' tarkoittaa?
V: 'Dunnow' tarkoittaa yleensä 'en tiedä'.
Etsiä