Kelloseppävertaus
Kelloseppä-analogia on teleologinen argumentti. Yksinkertaisesti sanottuna siinä todetaan, että koska on olemassa suunnittelu, on oltava suunnittelija. Analogia on tärkeä luonnontieteellisessä teologiassa, jossa sitä käytetään osoittamaan Jumalan olemassaolo sekä tukemaan ajatusta älykkäästä suunnittelusta. William Paley (1743-1805) antoi yhden tunnetuimmista selityksistä tälle teorialle kirjassaan Natural Theology, joka julkaistiin vuonna 1802: "Jokainen, joka löytää taskukellon pellolta, tunnistaa, että se on älykkäästi suunniteltu; elävät olennot ovat yhtä monimutkaisia, ja niiden on oltava älykkään suunnittelijan työtä". Vuonna 1859 Charles Darwin antoi tälle monimutkaisuudelle toisen selityksen: Darwinin mukaan monimutkaisuus on jatkuvan sopeutumisen tulosta. Paley ei kuitenkaan ollut ensimmäinen, joka käytti analogiaa. Bernard le Bovier de Fontenellea pidetään yleisesti hyvänä, kun hän käytti sitä vuonna 1686 julkaistussa teoksessaan Conversations on the Plurality of Worlds.
Kelloseppä-analogiaa vastaan on esitetty kolme pääkritiikkikohdetta:
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on Vartiotornin analogia?
V: Kellosepän analogia on teleologinen argumentti, jonka mukaan koska on olemassa suunnittelu, on oltava suunnittelija.
K: Mitä on luonnollinen teologia?
V: Luonnollinen teologia on teologian haara, joka käyttää järkeä ja luonnon tutkimista Jumalan olemassaolon ja luonteen ymmärtämiseen.
K: Kuka keksi kellontekijä-analogian?
V: Bernard le Bovier de Fontenellen katsotaan yleisesti käyttäneen Kelloseppä-analogiaa ensimmäisenä vuonna 1686 julkaistussa teoksessaan Conversations on the Plurality of Worlds. William Paley antoi sille yhden tunnetuimmista selityksistä vuonna 1802 julkaistussa kirjassaan Natural Theology.
Kysymys: Miten Kelloseppä-analogia tukee ajatusta älykkäästä suunnittelusta?
V: Kelloseppä-analogia tukee ajatusta älykkäästä suunnittelusta, koska siinä esitetään, että elävät olennot ovat yhtä monimutkaisia kuin taskukello ja että niiden on oltava älykkään suunnittelijan luomia.
K: Mikä on kelloseppäanalogian tärkein kritiikin kohde?
V: Kelloseppä-analogiaa vastaan esitetyn kritiikin kolme pääkohtaa ovat, että se on analogia, ei todiste, että se ei kuvasta biologisten organismien monimutkaisuutta ja että se herättää kysymyksen siitä, kuka suunnitteli suunnittelijan.
K: Mikä on vaihtoehtoinen selitys Charles Darwinin käsittelemälle monimutkaisuudelle?
V: Charles Darwinin mukaan kellontekijä-analogiassa korostettu monimutkaisuus on seurausta jatkuvasta sopeutumisesta.
K: Mitä eroa on Kelloseppä-analogialla ja älykkään suunnittelun teorialla?
V: Kelloseppä-analogia on teleologinen argumentti, joka viittaa älykkään suunnittelijan olemassaoloon, kun taas älykkään suunnittelun teoria on nykyaikainen tieteellinen teoria, jonka mukaan tietyt luonnollisen maailman piirteet voidaan selittää luonnollisten syiden sijasta älykkäällä syyllä.
