Hitsaamalla kuumennetaan metallikappaleita sähköllä tai liekillä niin, että ne sulavat ja tarttuvat toisiinsa. Hitsausta on monenlaista, kuten kaarihitsausta, vastushitsausta ja kaasuhitsausta. Yleisin tyyppi on kaarihitsaus. Kaarihitsauksen lähellä olevien henkilöiden on käytettävä erityistä kypärää tai suojalaseja, koska valokaari on niin kirkas. Valokaareen katsominen ilman näkösuojaa voi aiheuttaa pysyviä silmävaurioita. On myös tärkeää peittää koko iho, koska siitä voi saada jonkinlaisen auringonpolttaman. Hitsauksen kuumat kipinät voivat polttaa kaiken näkyvissä olevan ihon. Yksi hitsausmuoto, jossa ei käytetä valokaarta, on happipolttoainehitsaus (Oxy-fuel welding, OFW), jota kutsutaan joskus kaasuhitsaukseksi. OFW käyttää liekkiä metallin lämmittämiseen. On olemassa muitakin hitsauslajeja, joissa ei käytetä valokaarta.
Mitä hitsaus käytännössä tarkoittaa?
Hitsauksessa liitos muodostetaan sulattamalla kappaleiden reunat ja usein lisäämällä täyteainetta (täytejuoksutanko tai -lanka). Hitsausprosessissa voidaan käyttää suojakaasua, juoksutetta (flux), kipinöitä ja korkeita lämpötiloja. Lopputuloksena syntyy metallinen liitos, jonka mekaaniset ominaisuudet riippuvat käytetystä menetelmästä, materiaalista ja prosessiasetuksista.
Yleisimmät hitsausmenetelmät
- Kaarihitsaus (esim. SMAW eli puikkohitsaus, GMAW eli MIG/MAG, GTAW eli TIG): sähkövirta muodostaa valokaaren, joka sulattaa työkappaleet ja juoksutankoa. Kaarihitsaus on monipuolinen ja laajasti käytetty.
- Vastushitsaus (esim. pistehitsaus, nuppihitsaus): kappaleet kuumenevat ja sulavat puristuksen ja sähkövirran vaikutuksesta. Tyypillinen autoteollisuudessa.
- Kaasuhitsaus / happipolttoainehitsaus (OFW): käytetään polttoaineliekkiä metallin lämmitykseen ja sulattamiseen. Ei tuota valokaaren kaltaista säteilyä, mutta lämpö, kipinät ja kaasut ovat riskejä.
- Laser- ja plasmahitsaus: korkeatehoisia säteitä tai plasmakaasuja hyödyntäen saavutetaan kapea, syvä hitsi ja nopea työprosessi teollisuudessa.
- Submerged arc -hitsaus: kaari peitetään juoksutteella, mikä vähentää kipinöintiä ja parantaa hitsin laatua suurissa kappaleissa.
Hitsaukseen liittyvät käsitteet
- Täyteaine: langat, sauvat tai jauheet, joita lisätään hitsin muodostamiseksi ja joita valitaan materiaalin mukaan.
- Suojakaasu: estää hapettumista ja parantaa hitsin laatua (esim. argon, hiilidioksidi tai näiden seokset).
- Juoksute (flux): suojaa hitsiä ja voi sisältää puhdistavia kemikaaleja; käytetään mm. juotoslangassa ja submerged arc -prosessissa.
Turvallisuus ja suojautuminen
Hitsaustyössä on useita merkittäviä vaaroja: voimakas valokaarisäteily, kipinät ja roiskeet, kuumuus, haitalliset savut ja kaasut sekä palo- ja räjähdysvaara. Perusohjeet turvalliseen työskentelyyn:
- Suojavaatteet: paloa ja kipinöitä kestävä hitsaushaalari, käsineet ja kaulansuojus. Peitä kaikki paljas iho.
- Silmien suojaus: hitsauskypärä tai suojalasit, joissa on oikea suodatinluokka (shade) prosessista riippuen — liian vaalea suodatin ei suojaa silmiä kunnolla.
- Hengityssuojaus: paikalliset poistojärjestelmät ja tarvittaessa hengityssuojain (filtrit tai paineilmahengityslaite) erityisesti sinkkiä, kromia tai nikkeliä sisältäviä materiaaleja käsiteltäessä.
- Paloturvallisuus: poista syttyvät materiaalit työalueelta, pidä sammutuskalusto saatavilla ja käytä kipinäsuojauksia.
- Asianmukainen koulutus: hitsaajalla tulee olla koulutus ja osaaminen käytettävistä menetelmistä sekä ensiaputaidot palovammoissa ja silmävaurioissa.
- Työympäristö: hyvä ilmanvaihto ja valvonta, riittävä tilavaraus ja asianmukaiset työkalut sekä suojaverkot estämään kipinöintiä.
Terveysvaikutukset ja ympäristö
Hitsauksessa syntyvät savut ja kaasut voivat aiheuttaa hengitystie- ja keuhkovaurioita pitkäaikaisessa altistuksessa. Erityisen haitallisia ovat metallihöyryt, kuten nikkeli- ja kromiyhdisteet. Kuumuus ja valokaari voivat aiheuttaa ihon ja silmien palovammoja. Melu ja tärinä taas rasittavat kuuloa ja nivelrakenteita. Työterveystarkastukset, ilmanlaadun mittaukset ja asianmukaiset suojatoimet vähentävät riskejä.
Käytännön vinkkejä laadukkaaseen hitsaukseen
- Valitse oikea menetelmä ja täyteaine kappaleen materiaalin ja suunnitellun rasituksen mukaan.
- Esikäsittely: puhdista hitsattavat pinnat ruosteesta, öljystä ja maalista ennen hitsausta.
- Säädä virta, jännite ja syöttönopeus oikein; tee koekappaleita ja tarkista tunkeuma sekä kuluma.
- Käytä asianmukaista jäähdytystä ja hitsin jälkikäsittelyä (esim. puhdistus, särmäys, lämpökäsittely) halutun mekaanisen ominaisuuden saavuttamiseksi.
- Pidä huoli dokumentoinnista: hitsausparametrit, materiaali- ja laadunvalvontatiedot auttavat vikojen jäljittämisessä.
Hitsaus on keskeinen valmistus- ja korjaustekniikka monilla teollisuudenaloilla. Oikein tehtynä se tuottaa kestäviä ja turvallisia liitoksia, mutta työssä on aina huomioitava turvallisuus, ympäristövaikutukset ja ammattitaito.

