Läntiset alueet (Xiyu 西域) – Keski-Aasian historia ja Silkkitien merkitys

Tutustu Läntisiin alueisiin (Xiyu): Keski-Aasian rikas historia, Silkkitien rooli ja kulttuurien kohtaaminen Yumenin solasta Xinjiangiin.

Läntiset alueet eli Xiyu (kiinaksi 西域; pinyin: Xīyù) tarkoittaa Keski-Aasiaa, erityisesti Yumenin solan länsipuolella. Termi esiintyy kiinan kielessä antiikin ja varhaiskeskiajan lähteissä ja sitä käytettiin laajalti noin 3. vuosisadan eaa. ja 8. vuosisadan jKr. välisenä aikana kuvamaan Kiinan länsipuolisia oasiskaupungistomaisia alueryhmiä ja niitä yhdistävää Silkkitien reitistöä. Xiyu kattoi monimuotoisia maisemia: autiomaita, vuoristoja ja laajoja kehittyneitä keitaan kaupunkeja, jotka toimivat tärkeinä kaupan, diplomatian ja kulttuurivaihdon solmukohtina.

Sijainti ja käsitteen käyttö

Joskus sillä viitataan Xinjiangiin tai jopa Intian niemimaan pohjoisosiin (kuten romaanissa Matka länteen). Käytännössä Xiyu ei ollut tiukasti määritelty yhtenäinen valtio, vaan kokoelma kaupunki-valtioita, keitaan yhteisöjä ja kauppareittien solmukohtia, joiden vaikutuspiiri vaihteli ajanjaksosta ja valtaapitävistä riippuen.

Historia ja hallinnointi

Kiinalaiset sivilisaatiot ottivat Xiyun yhä tiiviimmin yhteyteen jo Han-dynastian aikana; tunnettu esimerkki on Zhang Qianin lähettämät diplomaattiset yhteydet 2. vuosisadalla eaa., jotka avasivat kauppasuhteita Keski-Aasian kansojen kanssa. Han-yliopiston ja myöhemmin Tang-dynastian aikana Kiina pyrki varmistamaan reitit linnoituksin, lähetystöillä ja sotilaallisilla asemilla. Tang hallitsi aluetta muun muassa Anxi-protektoraatin kautta, kun taas myöhemmin alueella vaikutti Tiibetin keisarikunta, turkkilaiset ja islamilaiset valtiot. Tämän vuoksi Xiyun hallinnollinen tilanne vaihteli usein.

Silkkitien rooli ja kulttuurinen vaihto

Koska se sijaitsee Silkkitien varrella, xiyu on ollut tärkeä ainakin 3. vuosisadalta eaa. lähtien. Silkkitie ei ollut yksittäinen reitti vaan verkosto etelä- ja pohjoisreittejä, jotka kulkivat Ousiasta itään ja länteen. Läntisillä alueilla kulki kauppatavaraa, kuten silkkiä, mausteita, jalokiviä, lasia ja hevosia. Samalla alueella tapahtui huomattavaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta:

• Buddhalaisuus levisi Intiasta Kiinaan kulkien Xiyun kautta—monet munkit, kuten 7. vuosisadan Xuanzang, matkustivat näitä reittejä ja jättivät tärkeitä matkakertomuksia.
• Muita uskonnallisia vaikutteita olivat manikealaisuus, nestoriaaninen kristinusko ja paikalliset kultit; uskonnolliset opinnot ja käännökset risteytyivät kaupungeissa.
• Taide ja käsityö tekivät vaikutuksen; esimerkiksi kankaanpainanta, veistokset ja buddhalaiset ikonografiat kantoivat vaikutteita idästä länteen ja takaisin.

Tärkeät keitaan kaupungit ja arkeologiset kohteet

Useat keitaakaupungit toimivat pysyvinä asuin- ja kaupankäyntikeskuksina Xiyun alueella. Tunnettuja esimerkkejä ovat Kashgar, Khotan (Hotan), Turfan ja Loulan sowie muut Dunhuangin seudun kohteet. Nämä paikat ovat nykypäivänä tärkeitä arkeologisten löytöjen, kuten käsikirjoitusten, relieffien ja temppelijäänteiden, ansiosta. Tunnetut luolakompleksit (esim. Dunhuangin luolat) dokumentoivat laajan kulttuurivaihdon ja uskonnollisen kirjallisuuden leviämisen.

Merkitys ja jälkivaikutukset

Läntiset alueet toimivat käytännössä sillanrakentajina Itä-Aasian ja Keski-Aasian/Etelä-Aasian välillä. Niillä oli suuri merkitys kaupan, diplomatian, sotilaallisen kontrollin ja uskonnollisen vaihdon kannalta. Termin käyttö vähentyi ja muuttui 700–800-luvuilla, kun alueen poliittinen kartta ja uskonnollinen maisema muuttuivat islamilaisten valloitusten ja suurten imperiumien myötä. Nykykielessä Xiyu voi esiintyä historiallisena käsitteenä tai runollisena nimityksenä, ja se sekoittuu joskus laajemmin nykyaikaisiin aluekäsitteisiin kuten Xinjiang.

Yhteenvetona xiyu kuvastaa Keski-Aasian ja Kiinan välisiä monikerroksisia yhteyksiä: se oli kaupan ja kulttuurisen vuorovaikutuksen vyöhyke, jonka vaikutukset näkyvät edelleen arkeologiassa, taiteessa ja historiankirjoituksessa.

Hae kirjaimella