Islamin maailma – umma, muslimiyhteisö ja nykyaikaiset haasteet
Tutustu islamin maailmaan: umman merkitys, muslimiyhteisön dynamiikka ja nykyaikaiset haasteet — konfliktit, yhteistyö ja uskon rooli globalisoituvassa maailmassa.
Islamilainen maailma koostuu kaikista islaminuskoisista ihmisistä. Se ei ole tarkka maantieteellinen alue, vaan pikemminkin laaja ja monimuotoinen yhteisö, jota usein kuvataan arabian sanalla umma — koko uskovaisten yhteisönä. Umma korostaa yhteenkuuluvuutta, solidaarisuutta ja velvollisuutta auttaa muslimitovereita eri puolilla maailmaa. Tämä yhdessä toimimisen perinne voi vahvistaa avunantoa, uskonnollista ja kulttuurista vaihdantaa sekä poliittista yhteistyötä, mutta se voi myös vaikuttaa siihen, miten konfliktit ja kriisit leviävät tai pysähtyvät eri alueilla.
Umman merkitys ja käytännön ilmentymät
Umma ei tarkoita, että kaikki muslimit olisivat yhtenäisiä poliittisesti, etnisesti tai kulttuurisesti. Se on ennen kaikkea uskonnollinen ja moraalinen käsite, joka ilmenee esimerkiksi rukouksissa, hyväntekeväisyydessä (zakat), paastossa (ramadan) ja yhteisöllisissä juhlapäivissä. Umman ideaan liittyy myös ajatus keskinäisestä vastuusta — uskovien odotetaan auttavan toinen toisiaan hätätilanteissa, mikä näkyy sekä paikallisessa avustustyössä että kansainvälisissä humanitaarisissa liikkeissä.
Historiallinen tausta ja monimuotoisuus
Islamin maailman historia on yli tuhat vuotta pitkä ja siihen kuuluu lukuisia valtioita, kulttuureja ja koulukuntia. Islam on levinnyt Pohjois-Afrikasta Kaakkois-Aasiaan ja Euroopan eri osiin, ja sen sisällä on useita suuntauksia, kuten sunni- ja šiialaisuus sekä monet mystiset ja oikeudelliset perinteet. Siksi puhuessa “islamilaisesta maailmasta” on tärkeää huomioida etninen, kieli- ja kulttuurinen moninaisuus sekä erilaiset historialliset kehityskulut.
Nykyaikaiset haasteet
Nykymaailmassa muslimiyhteisöt kohtaavat monia samanaikaisia haasteita, jotka liittyvät sekä sisäisiin että ulkoisiin tekijöihin. Keskeisimpiä haasteita ovat:
- Poliittinen epävakaus ja konfliktit: Alueelliset sodat, etniset jännitteet ja valtion heikkous ovat johtaneet pakolaiskriiseihin ja humanitaarisiin hätätiloihin.
- Uskonnollinen hajaannus ja sektariaruus: Eri tulkintalinjat ja sisäiset kiistat voivat heikentää yhteistyötä ja lisätä polarisaatiota.
- Radikalisoituminen ja terrorismi: Pieni vähemmistö on ryhtynyt väkivaltaisiin toimiin ideologisten motiivien vuoksi, mikä vaikuttaa negatiivisesti koko yhteisön maineeseen ja turvallisuustilanteeseen.
- Taloudellinen kehitys ja työttömyys: Monet muslimienemmistöiset maat kamppailevat köyhyyden, infrastruktuurin puutteiden ja työpaikkojen puutteen kanssa.
- Migraatio ja diaspora: Suuret muuttoliikkeet ovat muokanneet sekä lähtö- että vastaanottajayhteiskuntia, herättäneet integraatiohaasteita ja nostaneet esiin identiteettiin liittyviä keskusteluja.
- Oikeudet ja tasa-arvo: Kysymykset naisten oikeuksista, uskonnonvapaudesta, sananvapaudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta ovat monimutkaisia ja vaihtelevat suuresti eri maissa.
- Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat: Kuivuus, tulvat ja luonnonvarojen hupeneminen vaikuttavat elinkeinoihin ja voivat lisätä pakolaisuutta ja konfliktien riskiä.
Kansainväliset suhteet ja yhteistyömahdollisuudet
Muslimimaat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen politiikkaan ja talouteen. Useat alueelliset ja globaali järjestöt — kuten OIC (Organization of Islamic Cooperation) — pyrkivät edistämään yhteisiä etuja ja vastamaan yhteisiin haasteisiin. Samalla transnationaalit verkostot, diasporaan kohdistuvat liikkeet ja ulkoinen liittoutuminen muokkaavat entistä monimutkaisempaa toimintaympäristöä.
Mahdollisuuksia rakentava lähestyminen
Vaikka haasteet ovat suuria, on myös keinoja vahvistaa muslimiyhteisöjen hyvinvointia ja rauhaa: investoinnit koulutukseen ja toimeentuloon, oikeusjärjestelmien kehittäminen, naisten ja vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen sekä dialogi ja yhteistyö eri uskonnollisten ja etnisten ryhmien välillä. Myös globaali solidaarisuus, humanitaarinen apu ja pitkäjänteinen kehitysyhteistyö voivat tukea vakautta ja hyvinvointia.
Yhteenvetona: Islamilainen maailma on laaja, monimuotoinen ja dynaaminen kokonaisuus. Umma antaa yhteisöllisen ja moraalisen kehyksen, mutta käytännön politiikka, talous, historia ja paikalliset olosuhteet muokkaavat sitä monin tavoin. Nykyaikaiset haasteet vaativat sekä paikallisia ratkaisuja että kansainvälistä yhteistyötä, jotta yhteisöjen turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja kehitys voidaan turvata.
Kartta, josta käy ilmi islamilaisessa yhteisöjärjestössä yhteistyötä tekevät maakunnat.
Demografiset tiedot
Muslimeja on monissa maissa. Muslimit ovat enemmistönä 52 maassa. Lähes kaikki ovat sunneja. He puhuvat noin 60 kieltä ja tulevat kaikista etnisistä taustoista.
- 10,4 miljoonaa muslimia Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
- 2,2 miljoonaa muslimia Latinalaisessa ja Keski-Amerikassa
- 10,0 miljoonaa muslimia Euroopan unionissa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa ja Albaniassa.
- vähän tai ei lainkaan Itä-Euroopassa, Norjassa
- 62,4 miljoonaa muslimia Turkissa
- 284,4 miljoonaa muslimia Arabiliitossa, mukaan lukien Irak (jossa on noin 15 miljoonaa shiiaa, 60 prosenttia väestöstä).
- 254.0 Muslimit Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
- 65,4 miljoonaa muslimia (90 % shiialaisia) Iranissa.
- 48,5 miljoonaa muslimia Keski-Aasiassa - Azerbaidžanissa, Uzbekistanissa, Tadžikistanissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Turkmenistanissa, jotka olivat aiemmin Neuvostoliiton tasavaltoja.
- 26,7 miljoonaa muslimia Venäjällä
- 22,7 miljoonaa muslimia Afganistanissa
- 230,0 miljoonaa muslimia Pakistanissa ja Bangladeshissa (entinen Itä-Bengalin maakunta-alue).
- 133,3 miljoonaa muslimia Intiassa (mukaan lukien Jammu ja Kashmir) - maailman suurin vähemmistöväestö.
- 133,1 miljoonaa muslimia Kiinassa - lähellä toiseksi eniten muslimeja.
- 34,6 miljoonaa muslimia Somaliassa
- 196,3 miljoonaa muslimia Indonesiassa
- 30,0 miljoonaa muslimia muualla Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Malesiassa.
- Japanissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Mongoliassa tai eteläisellä Tyynellämerellä vain vähän tai ei lainkaan.
- 1,5 miljardia ihmistä yhteensä
Media
Monet muslimit katsovat arabiankielistä Al-Jazeera-satelliittitelevisiokanavaa.
Useimmissa muslimivaltioissa hallitus on tärkein uutislähde. Tämä tekee hallituksen vastaisten lausuntojen esittämisen joskus hyvin vaikeaksi tai vaaralliseksi.
Muslimimaailmassa on kuitenkin monia muitakin uutisohjelmia ja verkkosivustoja.
Islam oikeudessa ja etiikassa
Islamilaisesta laista on olemassa monia muunnelmia - arabiaksi sitä kutsutaan shariahiksi - ja viisi koulukuntaa, joista viisi luotiin vuosisatoja sitten. Nämä ovat klassinen fiqh: Hanafin koulukunta Intiassa, Pakistanissa ja Bangaladeshissa, Länsi-Afrikassa ja Egyptissä, Malikin koulukunta Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Afrikassa, Shafin koulukunta Malesiassa ja Indonesiassa, Hanbalin koulukunta Arabiassa ja Jaferin koulukunta Iranissa ja Irakissa, jossa enemmistö on shiialaisia. Kaikki viisi ovat hyvin vanhoja, ja monet muslimit ovat sitä mieltä, että nyky-yhteiskuntaa varten on luotava uusi fiqh. Islamilla on tähän menetelmä, al-urf ja ijtihad ovat sanoja, joilla tätä menetelmää kuvataan, mutta niitä ei ole käytetty pitkään aikaan, ja vain harvat ihmiset luottavat niin paljon, että niitä käytetään uusien lakien laatimiseen.
Suurimmassa osassa muslimimaailmaa ihmiset ovat siis hyvin konservatiivisia erityisesti alkoholin, aviorikoksen, abortin ja naisten työskentelyn suhteen, jossa heitä käytetään asiakkaiden houkuttelemiseen.
Musliminaiset pukeutuvat usein erittäin vaatimattomasti, ja monet tekevät niin vapaaehtoisesti. Joissakin maissa heidät on kuitenkin pakotettu siihen vastoin tahtoaan. Tämä on yksi niistä asioista, jotka aiheuttavat jännitteitä länsimaailman ja muslimien välillä.
Islamilainen taloustiede kieltää velanoton, mutta useimmissa muslimimaissa länsimainen pankkitoiminta on sallittua. Tämä on toinen ongelma, joka monilla muslimeilla on länsimaiden kanssa.
Islam politiikassa
Neljännes maailman väestöstä jakaa islamin eettisenä perinteenä.
Monet ihmiset näissä maissa pitävät islamia myös poliittisena liikkeenä. Demokraattisissa maissa on yleensä ainakin yksi islamilainen puolue.
Poliittinen islam on voimakas kaikissa muslimienemmistöisissä maissa. Pakistanissa ja Algeriassa islamilaiset puolueet ovat nousseet valtaan.
Monet näistä liikkeistä kutsuvat itseään islamisteiksi, mikä joskus kuvaa myös sotaisampia islamilaisia ryhmiä. Näiden ryhmien ja niiden demokratiakäsitysten väliset suhteet ovat monimutkaisia.
Joitakin näistä ryhmistä kutsutaan terroristeiksi, koska ne hyökkäävät muiden kuin muslimikansojen siviilejä vastaan poliittisen kannanoton vuoksi.
Konfliktit Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa
Israel on hyvin epäsuosittu muslimimaailmassa Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin vuoksi ja siksi, että Israelin valtio syntyi vuonna 1948, mitä monet arabit pitivät epäoikeudenmukaisena.
Jotkut muslimit pitävät tätä taisteluna juutalaisuutta tai juutalaisia vastaan, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi Marokossa islamistit kutsuivat hiljattain juutalaisia liittymään puolueeseensa. Juutalaisryhmät tekevät yhteistyötä arabien kanssa myös Länsirannalla, jossa Neturei Karta (anti-sionistinen ortodoksijuutalainen) johtaja rabbi Mosche Hirsch toimi juutalaisasioista vastaavana ministerinä Fatahissa ennen kuin palestiinalaishallinto oli olemassa. Tämä pieni juutalaisryhmä oli arabien tavoin sitä mieltä, että Israelin perustamistapa ei ollut oikea. Hyvin harvat juutalaiset kuitenkin uskovat näin, ja useimmat kannattavat Israelia valtiona.
Vuonna 1979 tapahtui suuri muutos tavassa, jolla muslimimaailma suhtautui muuhun maailmaan. Tuona vuonna Egypti solmi rauhan Israelin kanssa, Iranista tuli islamilainen valtio vallankumouksen jälkeen ja Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin. Moni asia muuttui tuona vuonna. Vuoteen 2001 mennessä Neuvostoliitto oli poissa, Jordania oli myös tehnyt rauhan Israelin kanssa, ja 11. syyskuuta 2001 Yhdysvaltoja vastaan tehtiin suuria iskuja, joiden tarkoituksena oli useimpien mielestä ajaa Yhdysvallat pois muslimimaailmasta ja erityisesti Saudi-Arabiasta. Vuoden 1979 tapahtumat johtivat monin tavoin vuoden 2001 tapahtumiin.
Afganistaniin vuonna 2001 tehtyä hyökkäystä ja Irakiin vuonna 2003 tehtyä hyökkäystä kutsutaan osaksi Yhdysvaltojen terrorismin vastaista sotaa. Monet tai useimmat muslimit pitävät sitä sotana islamia vastaan. Maihinnousun jälkeen islamilaiset puolueet saivat enemmän edustajapaikkoja, ja monissa maissa kyselyyn vastanneiden muslimien enemmistö ilmaisi tukensa Osama bin Ladenille ja sanoi hänen "tekevän oikein". Olivier Roy on ranskalainen tutkija, jonka mielestä tämä ei ilmaise tukea al-Qaidalle tai militantille islamille vaan vastustaa kolonialismia ja sitä, mitä monet muslimit kutsuvat rasismiksi, eli juutalaisten suosimista erityisesti Länsirannan siirtokunnissa asuville juutalaisille, joista monilla on amerikkalainen tai brittiläinen passi ja joilla ei Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan ole oikeutta asua siellä.
Tilanne on hyvin monimutkainen, ja siitä on monia erilaisia näkemyksiä.
Organisaatio
Vuonna 1969 perustettu Islamilainen konferenssijärjestö antaa muslimivaltioiden toimia ryhmänä. Venäjä liittyi siihen vuonna 2003.
Arabiliitto on pienempi ryhmä, johon kuuluu vain arabimaita.
OPEC on toinen foorumi, jossa muslimimaailman ja ei-muslimimaailman väliset kysymykset tulevat esiin. Vuonna 1973 Yhdysvaltojen Israelille antaman tuen vastalauseeksi järjestettiin öljynvientikielto, joka aiheutti vuoden 1973 energiakriisin.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on islamilainen maailma?
V: Islamilainen maailma koostuu kaikista islaminuskoisista ihmisistä.
K: Mitä termi "umma" tarkoittaa?
V: Termi "umma" tarkoittaa "yhteisöä", joka viittaa kaikkiin uskoviin.
K: Mitä islamilainen usko korostaa?
V: Islamilainen usko korostaa muslimitovereiden yhtenäisyyttä ja puolustamista.
K: Mikä on yhteistä islamilaisen maailman kansoille?
V: Islamilaisen maailman kansakunnille on yhteistä tehdä yhteistyötä.
K: Ovatko viimeaikaiset konfliktit muslimimaailmassa joskus levinneet yhteistyöhalun vuoksi?
V: Kyllä, viimeaikaiset konfliktit muslimimaailmassa ovat joskus levinneet niiden yhteistyöhalun vuoksi.
K: Ovatko jotkut konfliktit lyhentyneet ja vahingoittuneet vähemmän muslimimaiden välisen yhteistyön ansiosta?
V: Kyllä, jotkut konfliktit ovat saattaneet lyhentyä ja olla vähemmän vahingollisia muslimimaiden välisen yhteistyön vuoksi.
K: Olisivatko jotkut konfliktit voineet jäädä alkamatta muslimimaiden välisen yhteistyön vuoksi?
V: Kyllä, jotkin konfliktit eivät ehkä olisi koskaan edes alkaneet muslimimaiden yhteistyöpyrkimysten vuoksi.
Etsiä