Islamilainen maailma

Demografiset tiedot

Muslimeja on monissa maissa. Muslimit ovat enemmistönä 52 maassa. Lähes kaikki ovat sunneja. He puhuvat noin 60 kieltä ja tulevat kaikista etnisistä taustoista.

• 10,4 miljoonaa muslimia Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
• 2,2 miljoonaa muslimia Latinalaisessa ja Keski-Amerikassa
• 10,0 miljoonaa muslimia Euroopan unionissa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa ja Albaniassa.
• vähän tai ei lainkaan Itä-Euroopassa, Norjassa
• 62,4 miljoonaa muslimia Turkissa
• 284,4 miljoonaa muslimia Arabiliitossa, mukaan lukien Irak (jossa on noin 15 miljoonaa shiiaa, 60 prosenttia väestöstä).
• 254.0 Muslimit Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
• 65,4 miljoonaa muslimia (90 % shiialaisia) Iranissa.
• 48,5 miljoonaa muslimia Keski-Aasiassa - Azerbaidžanissa, Uzbekistanissa, Tadžikistanissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Turkmenistanissa, jotka olivat aiemmin Neuvostoliiton tasavaltoja.
• 26,7 miljoonaa muslimia Venäjällä
• 22,7 miljoonaa muslimia Afganistanissa
• 230,0 miljoonaa muslimia Pakistanissa ja Bangladeshissa (entinen Itä-Bengalin maakunta-alue).
• 133,3 miljoonaa muslimia Intiassa (mukaan lukien Jammu ja Kashmir) - maailman suurin vähemmistöväestö.
• 133,1 miljoonaa muslimia Kiinassa - lähellä toiseksi eniten muslimeja.
• 34,6 miljoonaa muslimia Somaliassa
• 196,3 miljoonaa muslimia Indonesiassa
• 30,0 miljoonaa muslimia muualla Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Malesiassa.
• Japanissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Mongoliassa tai eteläisellä Tyynellämerellä vain vähän tai ei lainkaan.

• 1,5 miljardia ihmistä yhteensä

Media

Monet muslimit katsovat arabiankielistä Al-Jazeera-satelliittitelevisiokanavaa.

Useimmissa muslimivaltioissa hallitus on tärkein uutislähde. Tämä tekee hallituksen vastaisten lausuntojen esittämisen joskus hyvin vaikeaksi tai vaaralliseksi.

Muslimimaailmassa on kuitenkin monia muitakin uutisohjelmia ja verkkosivustoja.

Islam oikeudessa ja etiikassa

Islamilaisesta laista on olemassa monia muunnelmia - arabiaksi sitä kutsutaan shariahiksi - ja viisi koulukuntaa, joista viisi luotiin vuosisatoja sitten. Nämä ovat klassinen fiqh: Hanafin koulukunta Intiassa, Pakistanissa ja Bangaladeshissa, Länsi-Afrikassa ja Egyptissä, Malikin koulukunta Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Afrikassa, Shafin koulukunta Malesiassa ja Indonesiassa, Hanbalin koulukunta Arabiassa ja Jaferin koulukunta Iranissa ja Irakissa, jossa enemmistö on shiialaisia. Kaikki viisi ovat hyvin vanhoja, ja monet muslimit ovat sitä mieltä, että nyky-yhteiskuntaa varten on luotava uusi fiqh. Islamilla on tähän menetelmä, al-urf ja ijtihad ovat sanoja, joilla tätä menetelmää kuvataan, mutta niitä ei ole käytetty pitkään aikaan, ja vain harvat ihmiset luottavat niin paljon, että niitä käytetään uusien lakien laatimiseen.

Suurimmassa osassa muslimimaailmaa ihmiset ovat siis hyvin konservatiivisia erityisesti alkoholin, aviorikoksen, abortin ja naisten työskentelyn suhteen, jossa heitä käytetään asiakkaiden houkuttelemiseen.

Musliminaiset pukeutuvat usein erittäin vaatimattomasti, ja monet tekevät niin vapaaehtoisesti. Joissakin maissa heidät on kuitenkin pakotettu siihen vastoin tahtoaan. Tämä on yksi niistä asioista, jotka aiheuttavat jännitteitä länsimaailman ja muslimien välillä.

Islamilainen taloustiede kieltää velanoton, mutta useimmissa muslimimaissa länsimainen pankkitoiminta on sallittua. Tämä on toinen ongelma, joka monilla muslimeilla on länsimaiden kanssa.

Islam politiikassa

Neljännes maailman väestöstä jakaa islamin eettisenä perinteenä.

Monet ihmiset näissä maissa pitävät islamia myös poliittisena liikkeenä. Demokraattisissa maissa on yleensä ainakin yksi islamilainen puolue.

Poliittinen islam on voimakas kaikissa muslimienemmistöisissä maissa. Pakistanissa ja Algeriassa islamilaiset puolueet ovat nousseet valtaan.

Monet näistä liikkeistä kutsuvat itseään islamisteiksi, mikä joskus kuvaa myös sotaisampia islamilaisia ryhmiä. Näiden ryhmien ja niiden demokratiakäsitysten väliset suhteet ovat monimutkaisia.

Joitakin näistä ryhmistä kutsutaan terroristeiksi, koska ne hyökkäävät muiden kuin muslimikansojen siviilejä vastaan poliittisen kannanoton vuoksi.

Konfliktit Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa

Israel on hyvin epäsuosittu muslimimaailmassa Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin vuoksi ja siksi, että Israelin valtio syntyi vuonna 1948, mitä monet arabit pitivät epäoikeudenmukaisena.

Jotkut muslimit pitävät tätä taisteluna juutalaisuutta tai juutalaisia vastaan, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi Marokossa islamistit kutsuivat hiljattain juutalaisia liittymään puolueeseensa. Juutalaisryhmät tekevät yhteistyötä arabien kanssa myös Länsirannalla, jossa Neturei Karta (anti-sionistinen ortodoksijuutalainen) johtaja rabbi Mosche Hirsch toimi juutalaisasioista vastaavana ministerinä Fatahissa ennen kuin palestiinalaishallinto oli olemassa. Tämä pieni juutalaisryhmä oli arabien tavoin sitä mieltä, että Israelin perustamistapa ei ollut oikea. Hyvin harvat juutalaiset kuitenkin uskovat näin, ja useimmat kannattavat Israelia valtiona.

Vuonna 1979 tapahtui suuri muutos tavassa, jolla muslimimaailma suhtautui muuhun maailmaan. Tuona vuonna Egypti solmi rauhan Israelin kanssa, Iranista tuli islamilainen valtio vallankumouksen jälkeen ja Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin. Moni asia muuttui tuona vuonna. Vuoteen 2001 mennessä Neuvostoliitto oli poissa, Jordania oli myös tehnyt rauhan Israelin kanssa, ja 11. syyskuuta 2001 Yhdysvaltoja vastaan tehtiin suuria iskuja, joiden tarkoituksena oli useimpien mielestä ajaa Yhdysvallat pois muslimimaailmasta ja erityisesti Saudi-Arabiasta. Vuoden 1979 tapahtumat johtivat monin tavoin vuoden 2001 tapahtumiin.

Afganistaniin vuonna 2001 tehtyä hyökkäystä ja Irakiin vuonna 2003 tehtyä hyökkäystä kutsutaan osaksi Yhdysvaltojen terrorismin vastaista sotaa. Monet tai useimmat muslimit pitävät sitä sotana islamia vastaan. Maihinnousun jälkeen islamilaiset puolueet saivat enemmän edustajapaikkoja, ja monissa maissa kyselyyn vastanneiden muslimien enemmistö ilmaisi tukensa Osama bin Ladenille ja sanoi hänen "tekevän oikein". Olivier Roy on ranskalainen tutkija, jonka mielestä tämä ei ilmaise tukea al-Qaidalle tai militantille islamille vaan vastustaa kolonialismia ja sitä, mitä monet muslimit kutsuvat rasismiksi, eli juutalaisten suosimista erityisesti Länsirannan siirtokunnissa asuville juutalaisille, joista monilla on amerikkalainen tai brittiläinen passi ja joilla ei Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan ole oikeutta asua siellä.

Tilanne on hyvin monimutkainen, ja siitä on monia erilaisia näkemyksiä.

Organisaatio

Vuonna 1969 perustettu Islamilainen konferenssijärjestö antaa muslimivaltioiden toimia ryhmänä. Venäjä liittyi siihen vuonna 2003.

Arabiliitto on pienempi ryhmä, johon kuuluu vain arabimaita.

OPEC on toinen foorumi, jossa muslimimaailman ja ei-muslimimaailman väliset kysymykset tulevat esiin. Vuonna 1973 Yhdysvaltojen Israelille antaman tuen vastalauseeksi järjestettiin öljynvientikielto, joka aiheutti vuoden 1973 energiakriisin.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Islamin historia
• Hajj