WikiLeaks – salaisuuksien paljastaja: historia, vuodot ja vaikutukset

WikiLeaks – salaisuuksien paljastaja: kattava ja ajankohtainen katsaus historian suurimpiin vuotoihin, niiden vaikutuksiin ja kansainvälisiin kiistoihin.

WikiLeaks on voittoa tavoittelematon järjestö, joka julkaisee verkkosivustollaan hallitusten, yksityisten tietojen, yritysten tai uskontojen asiakirjoja, jotka olivat aiemmin olleet salaisia. Sivusto perustettiin vuonna 2006, ja sen tietokannassa oli vuoden kuluttua yli 1,2 miljoonaa asiakirjaa. Yleensä se ei anna asiakirjoja julkaisevien henkilöiden nimiä ja osoitteita. Sivuston kotipaikka on Ruotsissa. Vaikka sen nimi muistuttaa Wikipediaa, se ei liity Wikipediaan tai Wikimedia Foundationiin. Nimi valittiin, koska WikiLeaks käytti aluksi wiki-mallia, jossa ihmiset saattoivat muokata sivustoa, mutta sittemmin se on muuttunut, eikä sitä voi enää muokata.

Historia ja toimintatapa

WikiLeaks perustettiin vuonna 2006, ja sen tunnetuimpia perustajia on australialainen toimittaja ja aktivisti Julian Assange. Järjestön toiminta perustuu whistleblower-tekijöiden (vuotajien) anonymiteetin suojeluun, salattuun materialin vastaanottamiseen sekä laajaan julkiseen julkaisuun. WikiLeaks on käyttänyt erilaista teknistä infrastruktuuria, kuten salattuja latauslomakkeita ja hajautettua julkaisualustaa, jotta lähteiden identiteetti voidaan suojata.

Merkittävät vuodot

WikiLeaks on tullut tunnetuksi useista suurista vuodoista, jotka ovat herättäneet kansainvälistä huomiota:

• "Collateral Murder" (2010) – video irakilaisesta Bagdadin ilmaiskusta, jossa kuoli siviilejä ja Reutersin toimittajia. Julkaisu synnytti laaja-alaista keskustelua sotatoimien läpinäkyvyydestä.
• Afganistanin sotaraportit (2010) – heinäkuussa 2010 julkaistiin yli 76 900 asiakirjaa, jotka koskivat Afganistanin operaatioita ja joissa oli mm. raportteja siviiliuhreista.
• Irakin sotaraportit (2010) – lokakuussa 2010 julkaistiin lähes 400 000 asiakirjaa Irakin sotaan liittyen; kyseessä oli suurin Yhdysvaltain armeijaa koskeva vuoto.
• Diplomaattikaapelit eli "Cablegate" (2010) – marraskuussa 2010 WikiLeaks yhteistyössä kansainvälisten sanomalehtien kanssa julkaisi satojatuhansia Yhdysvaltain diplomaattisia sähkeitä vuosilta 1966–2010.
• DNC-sähköpostit (2016) – yli 20 000 sähköpostia demokraattiselta kansalliskomitealta julkistettiin, mikä johti keskusteluun vaaliprosessien vaikutuksista ja organisaation sisäisistä valinnoista.
• Vault 7 (2017) – WikiLeaks julkaisi materiaalia, jonka se väitti olevan CIA:n kybertaktiikoista ja -työkaluista; julkaisut herättivät keskustelua kyberturvallisuudesta ja tiedustelutoimien läpinäkyvyydestä.

Yhteistyö median kanssa

WikiLeaks on julkaissut suuria aineistoja usein yhdessä kansainvälisten uutisorganisaatioiden kanssa, jotta aineiston laajuus voidaan käsitellä ja konteksti tuoda esiin. Esimerkkejä vuoden 2010 yhteistyökumppaneista ovat olleet Espanjasta El País, Ranskasta Le Monde, Saksasta Der Spiegel, Yhdistyneestä kuningaskunnasta The Guardian ja Yhdysvalloista The New York Times). Tällainen yhteistyö on mahdollistanut laajempien analyysien tekemisen ja lisännyt julkista keskustelua, mutta se on myös nostanut esiin eettisiä kysymyksiä julkaistavan tiedon käsittelystä ja sensuroinnista (redaktioneteista).

Oikeudelliset seuraukset ja Julian Assange

Julian Assange on WikiLeaksin näkyvin henkilö julkisuudessa. Hän on kohdannut sekä rikosoikeudellisia että maahanmuuttoon liittyviä prosesseja: hän haki vuodesta 2012 alkaen poliittista turvapaikkaa Ecuadorin suurlähetystöstä Lontoossa, minkä jälkeen hänet asetettiin pidättämistilaan ja hän on ollut osallisena useissa oikeusprosesseissa. WikiLeaksin julkaisut ovat johtaneet myös hallitusten ja viranomaisten tutkintoihin, ja jotkut maanoikeudelliset toimijat ovat vaatineet järjestön sekä sen toimijoiden syytteeseenpanoa esimerkiksi kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta.

Vaikutukset ja yhteiskunnallinen keskustelu

WikiLeaks on muuttanut julkista keskustelua läpinäkyvyydestä, vallan vastuullisuudesta ja sananvapaudesta. Sen julkaisut ovat paljastaneet tietoja, jotka ovat lisänneet tietoisuutta hallintojen toimista, sodan vaikutuksista ja diplomaattisista asenteista. Toisaalta julkaisut ovat herättäneet laajoja huolia: paljastettu materiaali on voinut sisältää henkilötietoja, joiden leviämisellä on ollut turvallisuus- ja yksityisyysvaikutuksia.

Turvallisuus, kritiikki ja puolustus

WikiLeaksin toiminta on saanut sekä kiitosta että arvostelua. Kannattajat pitävät järjestöä tärkeänä vallan valvojana ja whistleblowerien suojelijana. Kritiikki puolestaan kohdistuu muun muassa seuraaviin seikkoihin:

• väitteet tietojen huolimattomasta julkaisemisesta ja riittämättömästä henkilötietojen suojelusta;
• syytökset poliittisesta puolueellisuudesta tai yhteistyöstä ulkomaisten toimijoiden kanssa tietyissä tapauksissa;
• keskustelu siitä, voiko salaisten asiakirjojen laaja julkaisu vaarantaa kansallista turvallisuutta tai yksittäisten ihmisten turvallisuuden.

Samaan aikaan monet järjestöt ja toimittajat korostavat sananvapauden ja julkisen vallan läpinäkyvyyden merkitystä sekä tarvetta suojella lähteitä, jotka paljastavat laittomuuksia tai vakavia väärinkäytöksiä.

Mitä opittavaa ja jatkokysymyksiä

WikiLeaksin toiminta nostaa esiin useita keskeisiä kysymyksiä: miten tasapainottaa julkinen etu ja yksityishenkilöiden turvallisuus, millaiset mekanismit suojelevat whistleblowerit tehokkaasti, ja mikä on riippumattoman tutkivan journalismin rooli digitaaliaineistojen käsittelyssä. Lisäksi se haastaa perinteiset valtarakenteet ja oikeudelliset kehykset, mikä on johtanut pitkiin kansainvälisiin keskusteluihin laeista, vastuusta ja median etiikasta.

Yhteenveto

WikiLeaks on merkittävä ja kiistanalainen toimija globaalissa mediaympäristössä. Sen vuodot ovat paljastaneet laajaa aineistoa, joilla on ollut vaikutuksia politiikkaan, turvallisuuteen ja julkiseen keskusteluun. Samalla julkaisut ovat herättäneet tärkeitä keskusteluja vastuullisuudesta, lähdesuojasta ja tiedon julkaisemisen eettisistä rajoista.

Heinäkuussa 2010 WikiLeaks oli uutisissa, kun se julkaisi yli 76 900 Afganistanin sotaan liittyvää asiakirjaa. Saman vuoden lokakuussa WikiLeaks julkaisi lähes 400 000 asiakirjaa, jotka koskivat Irakin sotaa.

Kyseessä oli kaikkien aikojen suurin Yhdysvaltain armeijaa koskevien asiakirjojen vuoto. Siinä kerrottiin pääasiassa siviilien ja sotilaiden kuolemista sekä havainnoista kotitekoisista pommeista tai aseistautuneista siviileistä.

WikiLeaks ja viisi suurta sanomalehteä - Espanjasta (El País), Ranskasta (Le Monde), Saksasta (Der Spiegel), Yhdistyneestä kuningaskunnasta (The Guardian) ja Yhdysvalloista (The New York Times) - alkoivat 28. marraskuuta julkaista ensimmäiset 291 salassa pidettävää diplomaattitiedustelua 274 suurlähetystön 251 287 luottamuksellisesta sähkeestä vuosilta 1966-2010. WikiLeaks aikoo julkaista kaikki kaapelit vaiheittain useiden kuukausien aikana.

Kansainväliset tiedotusvälineet käsittelivät tätä vuotoa laajasti, sillä monet vuodot sisälsivät tietoja, jotka koskivat muitakin maita kuin Yhdysvaltoja. Joitakin vuotoja julkaisivat muut uutisorganisaatiot, kuten Fairfax Media. Valkoisen talon lehdistösihteeri Robert Gibbs sanoi, että "avoin ja läpinäkyvä hallinto on asia, jota presidentti pitää todella tärkeänä". Salassa pidettävien tietojen varastaminen ja niiden levittäminen on kuitenkin rikos".

Wikileaks julkaisi yli 20 000 sähköpostiviestiä demokraattiselta kansalliskomitealta (DNC) osoittaakseen, että se yritti heikentää Bernie Sandersin asemaa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on WikiLeaks?

K: Milloin WikiLeaks perustettiin?

K: Kuinka monta asiakirjaa tietokannassa oli vuoden toiminnan jälkeen?

K: Paljastaako WikiLeaks asiakirjoja julkaisevien henkilöiden nimet ja osoitteet?

K: Missä WikiLeaks sijaitsee?

K: Liittyykö Wikileaks Wikipediaan tai Wikimedia Foundationiin?

K: Oliko Wikileaks alun perin wiki-malli, jossa ihmiset saattoivat muokata sivustoa?

Hae kirjaimella