Irakin sota 2003 – syyt, kulku ja seuraukset

Vuoden 2003 hyökkäys Irakiin (20. maaliskuuta 2003 – 1. toukokuuta 2003) oli Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian, Puolan ja joidenkin muiden maiden sotilaallinen operaatio Irakia vastaan, jonka julkistettu tavoitteena oli kaataa Saddam Husseinin hallinto. Virallisena perusteluna esitettiin, että Irakilla olisi hallussaan vaarallisia joukkotuhoaseita (kemiallisia, biologisia tai ydinaseita) ja että maa olisi uhka alueelliselle ja kansainväliselle turvallisuudelle. Maahan hyökättiin pääosin etelästä Kuwaitin suunnasta; toisaalta laskuvarjojääkäreitä laskeutui pohjoisosaan ja osia joukkoja maihinnousioperaatioissa hyödynnettiin myös mereltä.

Syyt sodan aloittamiselle

Sodan julkistetut syyt olivat moninaiset ja keskeisiä olivat:

• Joukkotuhoaseet (WMD): Britannian ja Yhdysvaltojen hallitukset korostivat, että Irakilla olisi edelleen laillisesti kiellettyjä aseita tai kykyjä tuottaa niitä.
• Yhteydet terrorismiin: osa poliitikoista ja mediasta väitti, että Irak olisi tukenut tai tarjonnut suojaa terroristiryhmille; mainintoina usein esiintyi myös se, että Abu Musab al-Zarqawin kaltaiset al-Qaidaan liittyvät johtajat saattoivat toimia alueella.
• Poliittiset ja strategiset intressit: Yhdysvaltain ja sen liittolaisten tavoitteina saattoivat olla myös laajemmat strategiset tai aluepoliittiset päämäärät, kuten vaikutusvallan vahvistaminen Persianlahdella ja Irakin hallinnon muuttaminen.

Ennen sotaa YK:n asevalvontatoimet (mm. UNMOVIC ja IAEA) etsivät Irakin aseohjelmia, ja kansainvälinen tarkkailu vaikutti keskusteluun. Monet asiantuntijat ja maat vaativat tarkempia todisteita ennen sotatoimia. Sota oli laajasti kiistanalainen, ja sekä kotimaassa että maailmalla järjestettiin suuria mielenosoituksia. Monet kritisoivat Britannian pääministeriä Tony Blairia ja Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia.

Sodankäynnin kulku

Hyökkäys aloitettiin voimakkaalla ilma- ja tykistötulella, jonka tarkoituksena oli murskata Irakin valmiudet vastustaa nopeasti (ns. "shock and awe" -strategia). Kiireellisen maahyökkäyksen ja blindsoitujen joukkojen vuoksi Baghdad kukistui nopeasti, ja hallinnon keskuspaikat joutuivat liittoutuneiden nopean etenemisen alle. Saddam Hussein jäi aluksi vapaaksi, mutta hänet löydettiin ja pidätettiin 13. joulukuuta 2003. Virallinen "sota" vaihe julistettiin päättyneeksi 1. toukokuuta 2003, mutta joukkojen läsnäolo, miehitys ja vastarinta jatkuivat pitkään.

Uhrimäärät ja vauriot

Arviot kuolleista ja haavoittuneista vaihtelevat lähteittäin:

• Liittoutuneiden sotilaat: Koalition sotilasuhrit olivat tuhansia; arvioissa Yhdysvaltain sotilaiden kuolleiden määrä koko sodan alkuvaiheesta ja sitä seuranneesta miehityksestä on useiden tuhansien luokkaa ja brittien kuolemat olivat satoja. Tarkat luvut riippuvat siitä, mitä aikaväliä laskelmassa käytetään.
• Irakilaiset siviilit: Siviiliuhrien määrä on kiistanalainen ja arvioitaessa on huomioitava eri metodologiat. Esimerkiksi julkisesti saatavilla olevat rekisterit ja tieteelliset tutkimukset antavat vaihteluvia arvioita; yleisesti puhutaan kymmenistä tuhansista – jopa yli sadantuhannen – kuolleesta siviilistä sodan ja sitä seuranneen väkivallan aikana.
• Haavoittuneet ja pakolaiset: Kymmeniätuhansia sotilaita haavoittui. Lisäksi miljoonat irakilaiset joutuivat jättämään kotinsa: suuri määrä sisäisiä pakolaisia ja yli miljoona ihmistä hakeutui maan rajojen ulkopuolelle pakolaisiksi eri aikoina.

Seuraukset ja pitkäaikaiset vaikutukset

Sodan lyhyen aikavälin seuraukset näkyivät hallinnon kaatumisena ja nopeasti muuttuneessa turvallisuustilanteessa, mutta vaikutukset olivat laajat ja pitkäkestoiset:

• Hallinnon muutos ja miehitys: Koalition miehittäjähallinto purki monia Baath-puolueen rakenteita (de-Ba'athification) ja hajotti Irakin armeijan, mikä vaikutti yhteiskuntaan ja turvallisuuteen.
• Vastarinta ja sisällissota: Sodan jälkeen seurasi pitkäaikainen aseellinen vastarinta, uskonnollisesti ja etnisesti motivaatiota hyödyntäviä ryhmiä sekä kasvavaa sektarianismia. Tämä epävakaus loi olosuhteet uusien ääriryhmien, kuten myöhemmin tunnetuksi tulleen ISISin, nousulle.
• Humanitaarinen ja inhimillinen hinta: Laajat infrastruktuurivauriot, terveydenhuollon ja peruspalvelujen romahdus monilla alueilla ja pitkäkestoiset sosiaaliset traumat.
• Kansainväliset vaikutukset: Sota heikensi osin uskoa YK:n rooliin ja herätti kansainvälistä keskustelua ennakoivan sodankäynnin laillisuudesta ja moraalista. Se vaikutti myös alueelliseen vakauteen ja suhteisiin Persianlahden alueella.
• Poliittiset seuraukset: Saddam Husseinin pidätys, oikeudenkäynti ja teloitus (2006) muovasivat Irakin poliittista maisemaa. Pitkällä aikavälillä Irak on käynyt läpi poliittisia uudelleenjärjestelyjä, mutta vakaa ja laajasti hyväksytty hallinto on ollut vaikea saavuttaa.

Oikeudellinen ja poliittinen kiista

Sota herätti voimakasta keskustelua kansainvälisestä oikeudesta ja käytännöistä. Monet maat ja kansainväliset toimijat katsoivat, että selkeää YK:n turvallisuusneuvoston lupaa hyökkäykselle ei ollut, kun taas Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten mukaan olemassa olevat päätökset ja Irakin väitetyt rikkomukset antoivat oikeutuksen toimille. Sodan ja sen valmistelun poliittinen vastuu on ollut keskeinen teema kotimaanpolitiikassa erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Yhteenveto

Vuoden 2003 Irakin hyökkäys oli merkittävä käännekohta Lähi-idän ja kansainvälisen politiikan historiassa. Julkisuudessa esitetyt perusteet (erityisesti väitteet joukkotuhoaseista) myöhemmin kyseenalaistettiin, ja sodan seuraukset – kuten laaja yhteiskunnallinen epävakaus, korkeat inhimilliset kustannukset ja pitkäkestoinen vastarinta – ovat vaikuttaneet alueeseen vuosikymmeniksi. Sodan perintö pohditaan yhä: sen vaikutukset ulottuvat turvallisuuspoliittisiin, humanitaarisiin ja oikeudellisiin keskusteluihin kansainvälisellä tasolla.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitkä maat osallistuivat vuoden 2003 hyökkäykseen Irakiin?

Q: Mikä oli tärkein syy sodan aloittamiseen?

K: Oliko Saddam Hussein mukana suunnittelemassa syyskuun 11. päivän iskuja?

K: Miten sotilaat hyökkäsivät Irakiin?

K: Kuinka monta Naton sotilasta kuoli tässä sodassa?

K: Kuinka monta ihmistä haavoittui tämän sodan aikana?

K: Kuinka monta irakilaista siviiliä kuoli tämän konfliktin aikana?

Hae kirjaimella