Villisika
Villisika (Sus scrofa) kuuluu niveljalkaisten heimoon (Suidae). Ne elävät nykyään lähes kaikkialla maailmassa, jopa monissa maissa, jotka eivät ole niiden luontaisia elinympäristöjä.
Villisiat ovat kaikkiruokaisia ja sopeutuvat helposti muutoksiin. Niitä metsästettiin Euroopassa jo kauan sitten monien ruumiinosiensa vuoksi, ja ne esiintyivät monien muinaisten sivilisaatioiden mytologiassa. Kreikkalaisessa, foinikialaisessa ja persialaisessa mytologiassa villisikoja esitettiin hurjina, joskus pahoina, kun taas toisissa ne esitettiin rohkeina ja voimakkaina eläiminä. Toiset taas näkivät ne loisina. Vielä nykyäänkin monet ihmiset näkevät villisikoja hyvin eri tavoin.
Villisian karvaa käytettiin usein hammasharjan valmistuksessa 1930-luvulle asti. Harjakset saatiin yleensä villisian kaulan alueelta. Harjat olivat suosittuja, koska harjakset olivat pehmeät. Se ei kuitenkaan ollut paras materiaali suuhygieniaan, koska karvat kuivuivat hitaasti ja niissä oli yleensä bakteereja.
Ulkonäkö
Sivulta katsottuna villisian vartalo näyttää usein hyvin suurelta. Tämä vaikutelma johtuu osittain siitä, että villisian jalat ovat lyhyet eivätkä ne näytä kovin vahvoilta verrattuna suureen ruumiin massaan. Villisian pää on hyvin suuri. Sen silmät ovat korkealla päässä, kun taas korvat ovat pienet ja niiden ympärillä on harjaksia. Sen häntä voi liikkua hyvin nopeasti, ja villisika käyttää sitä usein osoittaakseen mielialansa. Edestä katsottuna vartalo näyttää melko kapealta. Villisian leuassa on 44 hammasta, mikä auttaa sen voimakasta purentaa. Uroksen ja naaraan kuonon muoto on erilainen.
Porsaat
Villisika synnyttää yleensä noin 4-6 porsasta kerrallaan. Porsaat painavat syntyessään noin 750-1000 grammaa. Ne vieroitetaan täysin 3 - 4 kuukauden kuluttua. Ne alkavat syödä kiinteää ruokaa, kuten matoja ja toukkia, noin 2 viikon kuluttua.
Villisian porsas Alankomaissa
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mihin sukuun ja järjestykseen villisika kuuluu?
V: Villisika kuuluu oikeiden sikojen heimoon (Suidae) niveljalkaisten eli artiodaktyylien lahkoon.
K: Missä villisikoja asuu?
V: Ne elävät nykyään lähes kaikkialla maailmassa, jopa monissa maissa, jotka eivät ole niiden luontaisia elinympäristöjä. Villisika on kotoisin Euraasiasta ja Pohjois-Afrikasta.
K: Millainen on villisikojen ruokavalio?
V: Villisiat ovat kaikkiruokaisia ja sopeutuvat helposti muutoksiin.
K: Miksi villisikoja metsästettiin Euroopassa?
V: Villisikoja metsästettiin Euroopassa jo kauan sitten monien niiden ruumiinosien vuoksi.
K: Mikä on villisikoihin liittyvä mytologia?
V: Ne esiintyivät monien muinaisten sivilisaatioiden mytologiassa. Kreikkalaisessa, foinikialaisessa ja persialaisessa mytologiassa ne esitettiin hurjina, joskus pahoina, kun taas toisissa ne esitettiin rohkeina ja voimakkaina eläiminä. Toiset taas näkivät ne loisina.
K: Mihin villisian karvaa käytettiin 1930-luvulle asti?
V: Villisian karvoja käytettiin usein hammasharjan valmistuksessa 1930-luvulle saakka. Harjaksiksi tarkoitettu karva saatiin yleensä villisian kaulan alueelta.
K: Miksi villisian karva ei ollut paras materiaali suuhygieniaan?
V: Harjat olivat suosittuja, koska harjakset olivat pehmeät. Se ei kuitenkaan ollut paras materiaali suuhygieniaan, koska karvat kuivuivat hitaasti ja niissä oli yleensä bakteereja.
