Metsäpalo
Maastopalo on yleisnimitys, joka kattaa metsäpalot, nurmipalot, pensaspalot, harikkopalot ja kaikki muut kasvillisuuspalot maaseudulla.
Maastopaloja esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Ne voivat syntyä luonnostaan ja spontaanisti, mutta monet niistä ovat ihmisen vahingossa tai tahallaan aiheuttamia. Fossiilitiedot ja ihmiskunnan historia osoittavat, että maastopaloja esiintyy ajoittain. Suuri hapettumistapahtuma ja maakasvien leviäminen tekivät maapallosta tulipaloplaneetan.
Maastopalot voivat aiheuttaa suuria vahinkoja omaisuudelle ja ihmishengelle, mutta niillä on myös joitakin myönteisiä vaikutuksia erämaa-alueilla. Jotkin kasvilajit ovat riippuvaisia tulipalon vaikutuksesta kasvuun ja lisääntymiseen, vaikka suurilla maastopaloilla voi olla myös kielteisiä ekologisia vaikutuksia.
Maastopalojen ennaltaehkäisyyn, havaitsemiseen ja sammuttamiseen liittyvät strategiat ovat vaihdelleet vuosien varrella. Yksi kiistellyimmistä menetelmistä on hallittu polttaminen: Ihmiset sallivat tai sytyttävät pieniä tulipaloja polttaakseen osan mahdollisen maastopalon polttoaineesta pois. Vaikka jotkut maastopalot palavat syrjäisillä metsäalueilla, ne voivat aiheuttaa laajaa tuhoa kodeille ja muulle omaisuudelle kehittyneiden alueiden ja kehittymättömän erämaan välisellä vyöhykkeellä.
Maastopalo Bitterrootin kansallismetsässä, Montana.
Maastopalo Angel Islandilla
Kasvien sopeutuminen
Maastopaloille alttiiden ekosysteemien kasvit ovat usein sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiinsa. Tällaisia sopeutumisia ovat esimerkiksi fyysinen suojautuminen kuumuutta vastaan, lisääntynyt kasvu tulipalon jälkeen ja syttyvät materiaalit, jotka edistävät paloa ja poistavat kilpailua. Esimerkiksi Eucalyptus-suvun kasveissa on syttyviä öljyjä, jotka edistävät paloa, ja kovia sklerofyllilehtiä, jotka kestävät kuumuutta ja kuivuutta. Tämä tekee niistä hallitsevia vähemmän tulta sietäviin lajeihin nähden. Tiheä kuori, alempien oksien irtoaminen ja ulkoisten rakenteiden korkea vesipitoisuus voivat myös suojata puita nousevilta lämpötiloilta. Palonkestävät siemenet ja varaversot, jotka versovat palon jälkeen, edistävät lajien säilymistä, kuten "pioneerilajit", jotka ovat erikoistuneet ekologisen sukkession käynnistämiseen uudelleen palon jälkeen.
Savu, hiiltynyt puu ja kuumuus voivat edistää siementen itämistä. Palavien kasvien savu edistää oranssin butenolidin sisältämää savua, joka edistää siementen itämistä.
Länsi-Sabahin laidunmaiden, Malesian mäntymetsien ja Indonesian Casuarina-metsiköiden uskotaan syntyneen aiempien palojaksojen seurauksena. Kalifornialaisen greasewood-pensaan (Chamise) kuolleen puun kuivikkeessa on vähän vettä ja se on helposti syttyvää, ja pensas versoo nopeasti tulipalon jälkeen. Sequoia on riippuvainen säännöllisistä tulipaloista, jotka vähentävät kilpailua, vapauttavat siemeniä kävyistä ja raivaavat maaperän ja latvuston uutta kasvua varten. Jotkut puulajit ovat sopeutuneet matalan intensiteetin pintapaloihin ja ovat riippuvaisia niistä selviytyäkseen ja kasvaakseen. Bahaman mäntytarhojen karibian männyn optimaalinen palotiheys on 3-10 vuoden välein. Liian tiheät palot suosivat ruohovartisia kasveja, ja harvinaiset palot suosivat muita puulajeja.
Ekologinen sukkessio metsäpalon jälkeen Haran suon vieressä olevassa boreaalisessa mäntymetsässä, Lahemaan kansallispuisto, Viro. Kuvat on otettu yksi ja kaksi vuotta tulipalon jälkeen.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Bushfire
- Paloekologia
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on villiintynyt kalkkuna?
V: Villipalo on termi, jota käytetään kuvaamaan mitä tahansa kasvillisuuspaloa maaseudulla, mukaan lukien metsäpalot, ruohikkopalot, pensaspalot ja harjapalot.
K: Missä maastopaloja esiintyy?
V: Maastopaloja esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta.
K: Mikä aiheuttaa maastopaloja?
V: Maastopaloja voi syttyä luonnostaan ja spontaanisti, mutta monet niistä ovat ihmisen vahingossa tai tahallaan aiheuttamia.
K: Onko maastopaloja esiintynyt historiallisesti?
V: Kyllä, fossiilitiedot ja ihmisen historia osoittavat, että maastopaloja on esiintynyt ajoittain.
K: Mitä hyötyä maastopaloista on?
V: Metsäpaloilla on erämaa-alueilla joitakin myönteisiä vaikutuksia, sillä jotkin kasvilajit ovat riippuvaisia tulen vaikutuksesta kasvaessaan ja lisääntyessään.
K: Mitä kielteisiä vaikutuksia maastopaloilla on?
V: Suurilla maastopaloilla voi olla myös kielteisiä ekologisia vaikutuksia.
Kysymys: Mitä strategioita käytetään maastopalojen ennaltaehkäisyssä, havaitsemisessa ja sammuttamisessa?
V: Maastopalojen ehkäisy-, havaitsemis- ja torjuntastrategiat ovat vaihdelleet vuosien varrella, mutta yksi kiistanalaisimmista menetelmistä on valvottu palaminen, jossa ihmiset sallivat tai sytyttävät pieniä tulipaloja polttaakseen pois osan mahdollisen maastopalon polttoaineesta.
