Ekosysteemi
Ekosysteemi on suuri elävien organismien (kasvien, eläinten ja mikrobien) yhteisö tietyllä alueella. Elävät ja fyysiset osat liittyvät toisiinsa ravinnekiertojen ja energiavirtojen kautta. Ekosysteemit voivat olla minkä kokoisia tahansa, mutta yleensä ne sijaitsevat tietyissä paikoissa.
Jokaisella ekosysteemillä on oma yhteisönsä. Esimerkiksi akvaarioyhteisössä voi olla pieniä kaloja ja muita eliöitä. Aavikkoyhteisössä voi olla kaktuksia, pieniä käärmeitä ja skorpioneja. Lampiyhteisössä voi olla sammakoita, hyönteisiä, käärmeitä ja kasveja, ja metsäyhteisössä voi olla jäniksiä, kettuja ja mäntyjä. Yhteisön lajit jakautuvat populaatioihin ekosysteemin erityisten elinympäristöjen ja ekologisten markkinarakojen mukaan.
Koralliriutat ovat erittäin tuottava meriekosysteemi.
Sademetsäekosysteemit ovat monimuotoisia. Tämä on Gambiajoki Senegalissa.
Esimerkki ekosysteemistä
Dynamiikka
Ekosysteemit ovat vakaita, mutta eivät jäykkiä. Ne reagoivat ympäristön suuriin muutoksiin, erityisesti ilmastonmuutoksiin. Esimerkiksi suuret sademetsät ovat säilyneet pitkään (joissakin tapauksissa ehkä 50 miljoonaa vuotta tai kauemmin). Sateiden ja lämpötilan muuttuessa ne muuttuvat. Tiedämme, että Amazonin sademetsät kutistuivat jääkausien aikana ja laajenivat lämpimämpinä kausina.
Alkutuotanto
Kaikkia ekosysteemejä ohjaa alkutuotanto. Alkutuotanto on orgaanisen aineen tuotantoa epäorgaanisista hiililähteistä. Tämä tapahtuu fotosynteesin avulla. Se ohjaa hiilenkiertoa, joka vaikuttaa kasvihuoneilmiön kautta maapallon ilmastoon.
Fotosynteesin avulla kasvit keräävät valon energiaa ja käyttävät sitä hiilidioksidin ja veden yhdistämiseen hiilihydraateiksi ja hapeksi. Kaikkien ekosysteemin kasvien suorittamaa fotosynteesiä kutsutaan bruttoprimäärätuotannoksi (GPP). Noin 48-60 prosenttia GPP:stä kuluu kasvien hengitykseen. Loput tunnetaan nimellä nettoprimäärituotanto (NPP). Kokonaisfotosynteesiä rajoittavat useat ympäristötekijät. Näitä ovat käytettävissä olevan valon määrä, kasvin valoa keräävän lehtipinta-alan määrä (muiden kasvien aiheuttama varjostus rajoittaa fotosynteesiä), hiilidioksidin ja veden saanti sekä fotosynteesin toteuttamiseen sopiva lämpötila.
Tyypit
Joitakin tärkeimpiä ekosysteemityyppejä:
- Vesiekosysteemi
- Meren ekosysteemi
- Makean veden ekosysteemi
- Järven ekosysteemi
- Jokiekosysteemi
- Kosteikko
- Maanpäällinen ekosysteemi
- Forest
- Sademetsä
- Suuren Yellowstonen ekosysteemi
- Litoraalivyöhyke
- Rantavyöhyke
- Aavikko
- Nurmialueet
- Tundra
- Taiga
Makean veden ekosysteemi Gran Canarialla, Kanariansaarilla.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Biologinen monimuotoisuus
- Biosfäärialue
- Luonnonympäristö
- Kasvillisuus
- Villieläimet
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on ekosysteemi?
V: Ekosysteemi on suuri elävien organismien yhteisö tietyllä alueella, jossa elävät ja fyysiset osat liittyvät toisiinsa ravinnekiertojen ja energiavirtojen kautta.
K: Mitä kolmea eri tyyppiä eläviä organismeja ekosysteemissä on?
V: Ekosysteemissä eläviä organismeja on kolmea eri tyyppiä: kasveja, eläimiä ja mikrobeja.
K: Mikä yhdistää ekosysteemin elävät ja fyysiset osat?
V: Ravinteiden kierto ja energiavirrat yhdistävät ekosysteemin elävät ja fyysiset osat.
K: Ovatko ekosysteemit aina samankokoisia?
V: Ei, ekosysteemit voivat olla kaikenkokoisia.
K: Onko eri ekosysteemeissä erilaisia yhteisöjä?
V: Kyllä, jokaisella ekosysteemillä on oma yhteisönsä.
K: Mitkä ovat esimerkkejä erilaisista ekosysteemien yhteisöistä?
V: Esimerkkejä erilaisista ekosysteemien yhteisöistä ovat akvaarioyhteisö, jossa on pieniä kaloja ja muita eliöitä, aavikkoyhteisö, jossa on kaktuksia, pieniä käärmeitä ja skorpioneja, lammikkoyhteisö, jossa on sammakoita, hyönteisiä, käärmeitä ja kasveja, ja metsäyhteisö, jossa on jäniksiä, kettuja ja mäntyjä.
Kysymys: Miten ekosysteemiyhteisön lajit jakautuvat?
V: Ekosysteemiyhteisön lajit jaetaan populaatioihin niiden erityisten elinympäristöjen ja ekologisten markkinarakojen mukaan ekosysteemissä.
