Hallittu palo (määrätty poltto) – määritelmä, tarkoitus ja käytännöt
Tutustu hallittuun paloon (määrätty poltto): määritelmä, tarkoitus ja käytännöt — turvalliset menetelmät ympäristön hoitoon, riskeihin ja viranomaiskäytäntöihin.
Hallittu palo (joskus myös määrätty palo) on palo, joka sytytetään tarkoituksella ja pidetään hallinnassa. Sitä toteuttavat koulutetut ammattilaiset tai valtuutetut henkilöt, joilla on oikea kalusto ja joilla on valvonta mahdollisten muutosten varalta. Hallittu palo tehdään yleensä ulkona ja sen lähtökohtana on ympäristön hoito tai alueen muuttaminen turvallisemmaksi ihmisille ja yhteisöille (ympäristön hyötyjä ja riskejä silmällä pitäen).
Mihin hallittuja paloja käytetään?
Hallittujen palojen tavoitteet vaihtelevat, mutta tyypillisiä syitä ovat:
- Polttoaineen (kuolleet puut, kuiva ruoho, aluskasvillisuus) määrän vähentäminen, jotta luonnollinen suurpalo ei leviä yhtä nopeasti.
- Elinympäristöjen ja lajiston hoito: monet lajit hyötyvät palojen avaamasta kasvutilasta tai palon jälkeen syntyvistä uusista kasvupaikoista.
- Tulevaisuuden paloriskiä pienentäminen rakennettujen alueiden läheisyydessä (ns. paloturvavyöhykkeiden ylläpito).
- Invaasiokasvien torjunta ja maanpinnan hoito maatalouden tai maisemanhoidon tarpeisiin.
- Perinteinen tai kulttuurinen polttaminen, jota tekevät alkuperäiskansat maiseman hoitamiseksi.
Hallittu palo vs. harjoituspalo
Tämä ei ole sama asia kuin harjoituspalo, jossa palomiehistö voi sytyttää tulipalon esimerkiksi talossa tai muussa rakennuksessa harjoitustarkoituksessa, oppiakseen turvallista sisäänmenoa ja sammuttamistekniikoita. Kontrolloidut palot sen sijaan tehdään ulkona, usein metsissä tai preerioilla, ja niiden tarkoitus on ympäristönhoidollinen tai riskienhallinnallinen.
Suunnittelu ja valmistelu
Hyvin suunniteltu hallittu palo on turvallinen ja tehokas. Suunnitteluun kuuluu muun muassa:
- Polttotavoitteen määrittely (mitä halutaan saavuttaa ja miksi).
- Tarkka arvio maalajista, kasvillisuudesta, maastonmuodoista ja liekaisuisista alueista.
- Sään ja ilmanlaadun tarkistus: tuulen nopeus ja suunta, kosteus, lämpötila ja mahdollinen savun leviäminen (savujen vaikutus asutukseen on huomioitava).
- Rajausten ja palonhallintatekniikoiden suunnittelu: sammutusvyöhykkeet, tulen pysäyttämiseen käytettävät työkalut ja reitit poistumista varten.
- Virallisten lupien hakeminen ja tahojen informointi (kunnan viranomaiset, palokunta, naapurusto).
- Henkilöstön koulutus, yhteydenpito ja varautuminen hätätilanteisiin.
Toteutus ja käytännön toimet
Varsinaiseen toteutukseen kuuluu yleensä:
- Polttoalueen rajaus ja suojavyöhykkeiden luominen.
- Polttoaineen jakaminen hallitusti, pienistä osista aloittaen (esimerkiksi pienet säteittäiset tai moottoroidut poltot).
- Jatkuva tilannetarkkailu – palon käyttäytymistä seurataan ja sitä säädetään sään ja maaston mukaan.
- Tarpeen mukaan sammutustoimenpiteisiin siirtyminen tai palon rajaaminen, jos olosuhteet muuttuvat.
Jälkiseuranta ja ympäristövaikutukset
Hallitun palon jälkeen tehdään yleensä jälkiseurantaa ja mahdollisia lisätoimia:
- Varmistetaan, etteivät kipinät tai jäähileet aiheuta uudelleensyttymistä.
- Seurataan kasvillisuuden ja eläimistön palautumista; joissain kohteissa tarvitaan uudistamista tai eroosiotorjuntaa.
- Arvioidaan hoidollisen polton tavoitteiden toteutuminen: polttopolttoaineen väheneminen, elinympäristöjen parantuminen tai invasioiden väheneminen.
Turvallisuus, valvonta ja lainsäädäntö
Hallittu palo vaatii aina lupia ja valvontaa. Suomessa ja monissa muissa maissa tarvitaan usein viranomaislupa ja yhteistyö pelastus- ja ympäristöviranomaisten kanssa. Turvallisuustoimia ovat ainakin:
- Koulutetun henkilöstön käyttö ja riittävä miehitys.
- Sopivien välineiden ja sammutuskaluston saatavuus.
- Selkeät hätä- ja poistumissuunnitelmat.
- Naapuruston ja julkisten viranomaisten tiedottaminen ennen polttoa ja tarvittaessa polton aikana.
- Rikkominen tai luvaton polttaminen voi johtaa vaaratilanteisiin ja oikeudellisiin seuraamuksiin.
Hyödyt ja riskit
Hallituilla paloilla on monia etuja: ne voivat vähentää metsien ja maisemien palovaarallisuutta, parantaa lajien monimuotoisuutta ja torjua ei-toivottuja kasvilajeja. Toisaalta riskit liittyvät sääolosuhteiden nopeisiin muutoksiin, savuhaitoihin asutukselle, ja mahdolliseen hallinnan menettämiseen. Siksi päätöksiin liittyy aina riskinarviointi ja varasuunnitelma.
Erityistapaukset ja perinteet
Monilla alkuperäiskansoilla on pitkä perinne hallituista paloista, jotka ylläpitävät maisemaa ja biodiversiteettiä. Nämä kulttuuriset käytännöt voidaan integroida nykyisiin hoitotoimiin yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa.
Yhteenvetona: Hallitut tai määrätyt palot ovat työkalu ympäristönhoidossa ja paloriskin hallinnassa. Kun ne suunnitellaan ja toteutetaan asiantuntevasti ja turvallisesti, ne voivat tuottaa merkittäviä ekologisia ja turvallisuushyötyjä. Ilman asianmukaista suunnittelua ja lupia polttotoimet ovat vaarallisia ja laittomia.
Tippapolttimen käyttö hallitun palamisen aloittamiseen (2005).
Perustelut
Kontrolloidun polton toteuttamiseen voi olla useita syitä. Joillakin alueilla voi olla liikaa kuivaa puuta ja kuolleita kasveja. Jos siellä syttyy tulipalo, jota ei ole valvottu (kuten tuhopoltto, onnettomuus tai salamanisku), palosta voi tulla vaarallinen. Jos paikalla on siis koulutettuja ihmisiä ja polttaminen tapahtuu varovasti, palo ei ole niin kuuma eikä se pääse karkaamaan käsistä.
Toinen syy on luonnon auttaminen. Jotkut kasvit tarvitsevat tulta, jotta niiden siemenet voivat alkaa kasvaa, jotkut eläimet asuvat mieluummin paikoissa, jotka on äskettäin poltettu, ja joskus se auttaa pääsemään eroon rikkaruohoista. Lisäksi maassa oleva tuhka on nopea lannoite ja auttaa palauttamaan ravinteita maaperään.
Joskus se tehdään ihmisten auttamiseksi. Se voi raivata alueen harjuista ja helpottaa näkemistä ja liikkumista. Metsästäjä- ja keräilijäihmiset tekivät näin ajaakseen riistaa alueelle, jossa he voivat tappaa eläimen ruoaksi. Tästä on tulossa harvinaista.
Menetelmät
Palokolmiosta tiedetään, että tuli tarvitsee polttoainetta, happea ja lämpöä. Tulipalon hallitsemiseksi yhdenkin näistä kolmesta asiasta poistaminen sammuttaa tulipalon. Jotta tuli pysyisi alueella, jossa sen pitäisi olla, tuli voidaan tukahduttaa, jolloin happi poistuu. Tai sitä voidaan suihkuttaa vedellä, jolloin lämpö poistuu. Tuli sammuu, kun polttoainetta ei enää ole.
Yleensä takapalo syttyy ensin. Tämä on tuli, joka palaa tuuleen päin ja liikkuu hitaasti. Tämä on pienempi ja turvallisempi palo, ja sitä on helpompi hallita. Se voidaan aloittaa polun tai puron vierestä tai muusta palokatkosta, joka estää paloa liikkumasta tuulen suuntaan.
Kun takatuli on paikallaan, käynnistetään päätuli. Se palaa myötätuulessa (kulkee tuulen mukana). Se palaa nopeammin ja kuumemmin. Kun se saavuttaa takatulen, palolle ei ole enää polttoainetta, ja se sammuu.
Varusteet
Luettelo voi riippua siitä, mikä ryhmä polttaa, mutta usein siihen kuuluu:
- tippasoihtu - tämä sytyttää tulen tiputtamalla tulta ruohon päälle, kun henkilö kävelee pitkin ruohikkoa.
- vesisumutin - yleensä reppu, vettä voidaan suihkuttaa tulipalon päälle, jotta se pysyy alueella, jossa sen pitäisi olla.
- räpylät - kahvassa oleva leveä kumipala, jota voidaan räpyttää tulen päälle ja sammuttaa se.
- lapio - tällä voidaan kaivaa maata ja luoda palokatko, joka ei pala.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Control-poltto?
A: Hallittu palaminen on tulipalo, joka sytytetään tarkoituksella ja pidetään hallinnassa koulutettujen henkilöiden toimesta asianmukaisilla välineillä ja sääolosuhteissa.
K: Kuka yleensä suorittaa valvotun palon?
V: Koulutetut henkilöt, joilla on asiantuntemusta tulipalon hallitsemisesta, suorittavat yleensä valvotun polton.
K: Miksi valvottu palaminen suoritetaan?
V: Valvottu palaminen tehdään ympäristön suojelemiseksi tai alueen saattamiseksi turvallisemmaksi ihmisille.
K: Miten hallittu poltto eroaa harjoituspalosta?
V: Harjoituspalo on tulipalo, joka sytytetään tuhoutuvassa rakennuksessa, ja sitä käyttävät palomiehet oppiakseen, miten palavaan taloon päästään turvallisesti ja miten tulipalo sammutetaan. Kontrolloidut palot taas tehdään ulkona metsissä tai preerioilla.
Kysymys: Millaisia laitteita käytetään valvotussa palamisessa?
V: Kontrolloidun polton suorittavat henkilöt käyttävät asianmukaisia välineitä, kuten polttimia, vesisäiliöitä, letkuja ja lapioita.
K: Miten sää otetaan huomioon valvotussa poltossa?
V: Koulutetut henkilöt ottavat huomioon sääolosuhteet, jotka ovat suotuisat valvotulle poltolle, jotta tulipalo ei pääse karkaamaan käsistä.
K: Missä valvottuja polttoja yleensä tehdään?
V: Kontrolloidut poltot tehdään yleensä metsissä tai preerioilla, jotka ovat alttiita maastopaloille.
Etsiä