Purjelautailu – historia, välineet, tekniikka ja parhaat kohteet

Purjelautailu on vesiurheilulaji, jonka Peter Chilvers keksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1958 Hayling Islandilla, Hampshiressä. Sitä harrastetaan laudalla, jossa on purje. Purje antaa laudalle voimaa ja auttaa sitä muuttamaan suuntaa. Laji on yhdistelmä surffausta ja purjehdusta. Purjelautailijat voivat liikkua joko tasaisella tai karulla vedellä, kunhan tuulee. Purjelautailua harrastetaan pääasiassa kesällä ja keväällä, mutta kokenut harrastaja purjehtii ympäri vuoden sopivissa olosuhteissa.

Historia ja kehitys

Purjelautailun varhaiset kokeilut yhdistivät lautailun ja pienet purjeet 1950–60-luvuilla. Lajin tekniikka, varusteet ja kilpailumuodot kehittyivät voimakkaasti 1970–80-luvuilla, kun kevyemmät materiaalit ja tehokkaammat purjeet yleistyivät. Nykyään purjelautailu kattaa laajan kirjon tyylejä: freeride, slalom, freestyle, wave ja foiling. Purjelautailukilpailut voivat olla freestyle-kilpailuja tai kilpailuja poijujen ympärillä, ja purjelautailu on mukana olympialaisissa — viime vuosien olympialuokat ovat myös uudistuneet esimerkiksi foiling-teknologian myötä.

Välineet

Perusvälineisiin kuuluvat lauta, masto, purje, boomi (purjeen kahvan kaltainen kehys), mastapohja ja fin (suuntavakauden antava pyrstö). Lisäksi usein käytetään valjaita (harness), joiden avulla voimaa siirretään kehosta purjeeseen, sekä jalkalenkit (footstraps) kovempaa ajoa varten. Aloittelijalla suositellaan suurempaa, vakaampaa lautaa ja pienempää purjetta.

On hyvä ymmärtää muutama tekninen käsite:

Laudan tilavuus (litraa) kertoo kelluvuudesta — suurempi litramäärä helpottaa aloittelijaa, pienempi lauta reagoi herkemmin ja on nopeampi.
Purjen koko valitaan tuulen voimakkuuden ja ajotavan mukaan; suurempi purje tuottaa enemmän voimaa, mutta vaatii enemmän hallintaa.
Materiaalit vaikuttavat laudan paksuuteen, painoon ja jäykkyyteen; hiilikuitu ja hiilikuituseokset ovat kevyitä ja jäykkiä kilpavälineissä.

Tekniikka ja oppiminen

Perustekniikoita ovat soutu vedestä ylös (uphaul), perusasento laudalla, purjeen trimmaus ja suunnanmuutokset kuten tuulenpuolelle kääntyminen (tack) ja myötävirtakäännös (jibe/gybe). Aloittelija oppii ensin pitämään tasapainon laudan keskellä, nostamaan purjeen vedestä ja ajamaan suoraan myötä- tai vastatuuleen. Kun laudalla alkaa päästä liukuun (planing), opitaan footstrapit, power position ja nopeuden hallinta.

Edistyneemmät tekniikat sisältävät vesistartin (waterstart), freestyle-temppuja (esim. jumps, spins) sekä wave-ajon aallokossa. Viime vuosina foiling (lauta, jossa veden alla on potkuriomainen siipi) on nopeuttanut ja laajentanut lajivalikoimaa, jolloin lautaa ohjataan ilmavirran avulla veden yläpuolella.

Turvallisuus ja varusteet

Turvallisuus on tärkeää: käytä aina sopivaa märkäpukua tai kuivapukua veden lämpötilan mukaan, suojaliiviä tai kelluntaliiviä ja aloittelijana myös kypärää. Opettele sääsanat ja tuuliennusteet, vältä myrskyisiä oloja ja opettele merimerkit ja paikalliset virtapaikat. Hyvä varustehuolto, kuten purjeen ja mastan tarkastus sekä finin kiinnitys, vähentää onnettomuusriskejä.

Millainen purje sopii kenelle?

Valinta riippuu lähes aina tuulesta, käyttäjän painosta ja osaamisesta:

Aloittelijoille: iso lauta (korkea litramäärä), pieni tai keskikokoinen purje — helpottaa oppimista ja pysymistä pystyssä.
Harrastajille: freeride-laudat ja keskikokoiset purjeet, monipuolinen ajo eri olosuhteissa.
Kilpailijoille: slalom- tai foiling-laudat ja tarkkaan säädetyt purjeet, usein pienempi litramäärä ja suurempi nopeus.

Turvallisuusvinkkejä aloittelijalle

Ota opetusta koulutetulta ohjaajalta tai purjelautailukoulusta.
Aloita suojaisista paikoista, joissa tuuli on tasainen ja ranta on lähellä.
Harjoittele vesiltä nouseminen (uphaul) ja vesistartti vasta, kun olet tottunut perusasentoon.
Määrittele pelastussuunnitelma: miten palaat rannalle, jos varuste hajoaa tai tuuli voimistuu.

Parhaat kohteet ja matkailu

Maailmassa on monia paikkoja, joihin ihmiset matkustavat vain surffaamaan. Joitakin parhaita paikkoja on Yhdysvaltojen länsirannikolla, Havaijilla, Australiassa ja Indonesiassa. Euroopassa suosittuja kohteita ovat muun muassa Kanariansaaret, Portugalin Algarven rannikot ja Kreikan saaristo. Parhaat paikat riippuvat lajityypistä: wave-paikat vaativat aaltoja ja voimakasta tuulta, kun taas freeride- ja foiling-alueet hyötyvät tasaisemmasta avomerituulesta.

Ympäristö ja etiikka

Purjelautailussa on helppo olla ympäristöystävällinen: välineet eivät tuota päästötöntä moottorikäyttöisyyttä ja lajin harrastajat voivat tukea luonnonsuojelua. Kunnioita lintujen pesintäalueita, välttele suojeltuja rantoja ja huolehdi, ettei varusteista irtoa muovia tai muuta roskaa mereen.

Yhteenveto

Purjelautailu tarjoaa sekä rauhallista liukuvaa iloa että vauhdikasta urheilua vaativissa olosuhteissa. Laji on monipuolinen: aloittelija löytää helposti aloittamistavan vakaalla laudalla ja pienellä purjeella, kun taas edistyneemmät voivat kilpailla, tehdä freestyle-temppuja tai nauttia foilingin vauhdista. Olipa tavoitteesi rento retkeily tai kilpailullinen huippusuoritus, hyvällä opetuksella, oikeilla varusteilla ja turvallisuutta noudattaen purjelautailu on nautittava ja kehittävä harrastus.

Purjelautailua Columbia-joella, Oregon.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on purjelautailu?

V: Purjelautailu on vesiurheilulaji, jossa yhdistyvät surffauksen ja purjehduksen elementit. Siinä seisotaan laudalla, jossa on purje, joka sekä antaa laudalle voimaa että auttaa sitä muuttamaan suuntaa.

K: Milloin purjelautailu keksittiin?

V: Peter Chilvers keksi purjelautailun vuonna 1958 Hayling Islandilla, Hampshiressä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

K: Millaista vettä voi käyttää purjelautailuun?

V: Purjelautailijat voivat käyttää joko tasaista tai karua vettä, kunhan purjeen käyttövoimaksi riittää tuuli.

K: Onko purjelautailussa mukana kilpailua?

V: Kyllä, on olemassa kilpailuja, joihin kuuluu freestylea ja kilpailemista poijujen ympärillä, ja se on ollut mukana jopa olympialaisissa.

K: Miten erikokoiset purjeet vaikuttavat purjelautailuun?

V: Mitä suuremmat purjeet ovat, sitä enemmän ihmisen voimaa tarvitaan niiden hallintaan, mutta ne antavat myös enemmän voimaa nopeampaan menoon. Vastaavasti ohuemmilla laudoilla pääsee yleensä nopeammin kuin eri materiaaleista valmistetuilla paksummilla laudoilla.

K: Onko leijasurffaus samanlaista kuin purjelautailu?

V: Kyllä, leijasurffaus on toinen laji, joka muistuttaa purjelautailua, koska molemmissa käytetään erikokoisia ja -hintaisia lautoja, jotka vaativat paljon harjoittelua, ennen kuin ne voi tehdä hyvin.

K: Missä on hyviä paikkoja ihmisille, jotka haluavat harrastaa surffausta?

V: Joitakin parhaita paikkoja surffausta harrastaville ovat Yhdysvaltojen länsirannikko, Havaiji, Australia ja Indonesia.