Vuosi: mitä se on, pituus, kalenterit ja vuosityypit

Kaikki vuodesta: vuoden pituus, kalenterit, trooppinen ja kuuvuosi, karkausvuodet ja muut vuosityypit — selkeä ja ytimekäs opas faktasta käytäntöön.

Yksi vuosi on noin 365 päivää pitkä (paitsi karkausvuonna). Se on aika, joka Maapallolta kuluu siihen, että se kiertää kerran kokonaan auringon ympäri (kiertorata). Vuosi on itse asiassa lähellä 365,25 päivää, mutta kalenterissa on yleensä 365 päivää ja karkausvuonna 366 päivää, jotta kalenteri pysyy linjassa vuodenajan vaihtelun kanssa.

Gregoriaanisen kalenterin mukaan vuosi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta, mutta käytännössä esimerkiksi varainhoitovuosi tai kouluvuosi voivat alkaa ja päättyä muina ajankohtina.

Vuoden pituutta voidaan mitata eri tavoilla riippuen siitä, mitä ilmiötä halutaan seurata. Yleisimmät vuosityypit ja niiden keskimääräiset pituudet ovat:

• Aurinkovuosi (trooppinen vuosi) perustuu vuodenaikoihin ja kuvaa aikaa, joka kuluu saman vuodenaikakohdan (esim. kevätpäiväntasaus tai kesäpäivänseisaus) paluuseen. Trooppisen vuoden pituus on noin 365,2422 päivää (noin 365 päivää 5 tuntia 48 minuuttia 45 sekuntia). Gregoriaaninen kalenteri on suunniteltu seuraamaan trooppista vuotta ja sen keskimääräinen vuodenpituus kalenterissa on 365,2425 päivää, koska karkausvuosien säännöt (”joka neljäs vuosi on karkausvuosi, paitsi vuosisadat eivät ole, elleivät ne ole jaollisia 400:lla”) tuottavat tämän keskiarvon.
• Kuuvuosi perustuu kuuhun. Yksi synodinen kuukausi on keskimäärin noin 29,53059 päivää, joten 12 kuukautta tekevät yleensä noin 354,37 päivää (12 × 29,53059). Monet kalenterit (esim. islamilainen) käyttävät puhtaasti kuuvuotta; toiset, kuten juutalainen ja kiinalainen, ovat lunisolaarisia eli lisäävät ylimääräisiä kuukausia ajoittain, jotta kuuvuosi sovitetaan aurinkovuoteen.
• Sideriaalinen vuosi mittaa aikaa, joka kuluu planeetan (tässä tapauksessa Maan) paluuseen samaan paikkaan suhteessa kaukaiseen kiintotähteen. Sideriaalinen vuosi on noin 365,25636 päivää (noin 365 päivää 6 tuntia 9 minuuttia 10 sekuntia). Tätä mittausta käyttävät enemmän tähtitieteilijät kuin arkikalenterit.
• Anomaalinen vuosi kuvaa aikaa perihelion (Auringon lähin piste) paluuseen ja on noin 365,25964 päivää (noin 365 päivää 6 tuntia 13 minuuttia 52 sekuntia). Tämä eroaa hieman sideriaalisesta ja trooppisesta vuodesta johtuen Maan elliptisen radan muuttumisesta.
• Pimennysvuosi (eclipse year) on aika solmujen läpimenojen välillä, eli ajanjakso jolloin Auringon ja Kuun rata-asennot voivat tehdä auringon- tai kuunpimennyksiä mahdollisiksi. Pimennysvuosi on lyhyempi kuin trooppinen vuosi, noin 346,62 päivää.

Aurinko- ja kuuvuosia käytetään eri kalentereissa jokapäiväisessä elämässä: gregoriaaninen ja juliaaninen kalenteri ovat aurinkokalentereita, islamilainen kalenteri on puhdas kuukalenteri ja juutalainen/kiinalainen kalenteri ovat lunisolaarisia. Astronomiset vuodet (sideriaalinen, anomaalinen, trooppinen) sekä pimennusvuosi ovat pääasiassa tähtitieteilijöiden ja astronomien työssä käytettäviä käsitteitä.

Kalenterivuosi ei aina vastaa tarkasti jotain yksittäistä astronomista vuotta, siksi kalenterit sisältävät korjauksia kuten karkauspäiviä ja joskus karkauskuukausia. Historiallisesti juliaaninen kalenteri käytti yksinkertaista sääntöä: joka neljäs vuosi on karkausvuosi (keskiarvo 365,25 päivää), mikä johti hitaaseen siirtymään vuodenaikojen suhteen ja johti gregoriaanisen kalenterin käyttöönottoon 1500–1600-luvuilla monissa maissa.

Kalenterivuosi voi myös tarkoittaa hallinnollista tai kulttuurista ajanjaksoa:

• Vuodenaikojen, kouluvuoden tai tilikauden (esim. varainhoitovuosi) alkamispäivät vaihtelevat ja poikkeavat usein kalenterivuoden 1.1.–31.12. jaksosta.
• Joissakin järjestelmissä käytetään viikkovuotta (esimerkiksi ISO-viikkokalenteri), jolloin vuosi voi sisältää 52 tai 53 viikkoa.
• Liturgista vuotta varten on erityinen kalenteri, joka järjestää uskonnolliset juhlat ja kaudet.

Geotieteissä ja paleontologiassa käytetään hyvin pitkiä aikayksiköitä. Ma (lyhenne sanasta megaannum) tarkoittaa yhtä miljoonaa vuotta. Tätä liitettä käytetään usein esimerkiksi geologian, paleontologian ja tähtitieteen julkaisuissa kuvaamaan suuria ajanjaksoja menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Yksinkertainen termi "mya" (million years ago, ”miljoona vuotta sitten”) on yleinen ja usein suositeltava ei-tekniselle lukijakunnalle. Linkitetty sana miljoonaa selittää yksikön suuruusluokan.

Lopuksi on hyvä huomata, että eri vuosityyppien erot ovat pieniä mutta merkityksellisiä riippuen siitä, mitä halutaan mitata: kalenterin pysyvyys vuodenaikojen suhteen, pimennysten ennustaminen tai täsmällinen tähtitieteellinen aikamerkintä vaativat eri määritelmiä vuodesta.

Kalentereissa ja arkikäytössä käytetään tyypillisesti joko kalenterivuotta (365/366 päivää) tai trooppista vuotta, kun taas muut määritelmät ovat tarpeen tieteellisessä työssä ja pitkän aikavälin ajanjaksojen kuvaamisessa. Liturgista vuotta varten on erityinen kalenteri, joka järjestää uskonnolliset juhlapäivät ja kaudet.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on vuoden pituus?

K: Miten gregoriaaninen kalenteri mittaa vuoden pituuden?

K: Mikä on kuuvuosi?

K: Millaista mittaustapaa tähtitieteilijät käyttävät vuoden pituuden mittaamiseen?

Kysymys: Mikä aikayksikkö vastaa yhtä miljoonaa vuotta?

K: Onko olemassa intuitiivisesti yksinkertaista termiä, jota käytetään sanalle "miljoona vuotta sitten"?

K: Onko liturgisia tarkoituksia varten annettu erityinen kalenteri?

Hae kirjaimella