15 Eunomia – suuri S-tyypin asteroidi ja Eunomia-perheen pääjäsen

15 Eunomia on erittäin suuri asteroidi, joka sijaitsee asteroidien päävyöhykkeen lähempänä. Se on suurin kivisistä (S-tyypin) asteroideista ja jossakin 8.-12. suurimman päävyöhykeasteroidin välissä (epävarmat halkaisijat tekevät sen sijoituksesta epävarman). Se on myös Eunomia-asteroidiperheen suurin jäsen.

Annibale de Gasparis löysi Eunomian 29. heinäkuuta 1851 ja nimesi sen Eunomian mukaan, joka on yksi Horae (Hours), järjestyksen ja lain ruumiillistuma kreikkalaisessa mytologiassa.

Perusominaisuudet

Koko ja muoto: Eunomia on merkittävä kappale päävöykkeen sisällä; sen keskimääräiset arvion mukaan halkaisija on luokkaa noin 250–300 km, mutta tarkka arvo vaihtelee eri mittausten mukaan. Sen muoto ei ole täysin pyöreä vaan lievästi soikea tai epäsäännöllinen, mikä käy ilmi kirkkausmuutoksista valokäyrissä.

Rata ja liike: Eunomia kiertää Aurinkoa päävyöhykkeellä. Sen radan puolisuuri akseli on noin 2,6 AU:n luokkaa ja kiertoaika noin 4,3 vuotta. Radan kaltevuus ja eksentrisyys ovat selvästi nollasta poikkeavia (kallistusta ja soikeutta esiintyy), mikä on tyypillistä monille päävyöhykkeen suuremmille kappaleille.

Pyörimisliike: Kasvien ja teleskooppisten havaintojen perusteella Eunomian pyörimisjakso on useita tunteja (noin 6 tuntia luokkaa), ja valokäyrän amplitudi viestii kappaleen epäsäännöllisestä muodosta ja pinnan heijastusvoimien vaihteluista.

Koostumus ja alkuperä

Eunomia on tyypiltään S-tyypin asteroidi, mikä tarkoittaa, että sen pinta koostuu pääosin silikaateista kuten oliviinista ja pyroksiinista sekä metalleista. Spektrianalyysit ja albedon mittaukset viittaavat kohtalaisen kirkkaaseen kivilajiyhdistelmään (pehmeä albedo S-tyypille, tyypillisesti ~0,1–0,25). Pinnalta havaitut koostumusvaihtelut ja geokemialliset merkit voivat viitata siihen, että Eunomia on osittain eriytynyt tai kokenut lämpömuutoksia varhaisessa aurinkokunnan kehityksessä.

Eunomia on myös nimensä mukaisesti Eunomia-perheen pääjäsen: suuri törmäyksen jälkeinen kappale, jonka ympärille on syntynyt joukko pienempiä fragmentteja. Perheen jäsenet jakavat samanlaisen radan ja kemialliset piirteet, mikä tukee yhteistä syntyperää collisioon liittyvästä tapahtumasta. Perheen iästä on arvioita ja epävarmuutta, mutta sen synnyllä on ollut merkittävä rooli alueen kiviaineksen jakautumisessa.

Tutkimus ja havainnot

Eunomiaa on tutkittu pitkään valokäyrähavainnoin, spektroskopialla, adaptiivisen optiikan havainnoilla ja tähden okkultaatioilla. Nämä menetelmät ovat auttaneet arvioimaan kappaleen kokoa, muotoa, pyörimisakselia ja pinnan ominaisuuksia. Vaikka tutkijat ovat saaneet paljon tietoa maasta käsin, Eunomiaa ei ole vielä käynyt läheltä tutkimassa yhtään avaruusalusta.

Näkyvyys: Eunomia on suurimpia päävyöhykkeen asteroideja, ja kirkkaimmillaan se voi näkyä pienellä kaukoputkella — parhaimmillaan sen näennäinen kirkkaus voi yltää noin 7–8 magnitudin tuntumaan, riippuen opposition olosuhteista.

Tieteellinen merkitys

Eunomia ja sen perhe ovat tärkeitä kohteita, koska ne tarjoavat tietoa aurinkokunnan varhaisesta kehityksestä, kivien koostumuksesta ja törmäysprosesseista. S-tyypin suurimpana edustajana Eunomia antaa vertailukohtia meteoriittien koostumukselle ja auttaa ymmärtämään, miten kiviaineksen eriytyminen ja lämmitys ovat muokanneet pienempiä kappaleita.

Yhteenvetona: 15 Eunomia on merkittävä ja hyvin tutkittu S-tyypin asteroidi, joka toimii sekä massiivisena yksilönä että avainjäsenenä laajemmalle törmäysperheelle. Sen rakenne, koostumus ja historia kertovat paljon asteroidivyöhykkeen ja koko aurinkokunnan kehityksestä.

Ominaisuudet

Suurimpana S-tyypin asteroidina (3 Juno on hyvin lähellä toista) Eunomia on herättänyt kohtalaisen paljon tieteellistä huomiota. Sen massa on hieman yli prosentti koko päävyöhykkeen massasta.

Eunomia näyttää olevan venytetty, mutta melko pyöreä ruumis, jonka neljä sivua näyttävät olevan eri tavoin kaarevia ja jonka keskimääräinen koostumus on huomattavan erilainen. Sen venytetty muoto johti siihen, että Eunomia saattaa olla kaksoiskappale. Tämä on kuitenkin kiistetty. Se on retrogradisesti pyörivä, ja sen napa osoittaa ekliptisten koordinaattien (β, λ) = (-65°, 2°) suuntaan 10°:n epävarmuudella. Aksiaalinen kallistus on siten noin 165°.

Kuten muidenkin perheen aitojen jäsenten, sen pinta koostuu silikaateista ja hieman nikkeliraudasta, ja se on melko kirkas. Eunomian pinnalla on havaittu kalsiumrikkaita pyrokseeniä ja oliviinia sekä nikkeli-rautametallia. Spektroskooppiset tutkimukset viittaavat siihen, että Eunomialla on alueita, jotka koostuvat eri tavoin.

Eunomian on nähty peittävän tähtiä kolme kertaa. Sen keskimääräinen oppositiokirkkaus on +8,5, mikä vastaa suunnilleen Titanin keskimääräistä kirkkautta, ja se voi saavuttaa +7,9 kirkkauden lähellä periheliota tapahtuvassa oppositiossa.


AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3