2012-13 Chicago Blackhawks kausi oli joukkueen 87. kausi National Hockey League (NHL). Kausi lyhennettiin 48 otteluun tavanomaisen 82 ottelun sijaan NHL:n työsulun 2012–13 vuoksi. Joukkue voitti läntisen konferenssin ja keskisen divisioonan mestaruuden sekä eteni lopulta Stanley Cup -mestaruuteen.
Runkosarja
Lyhennetty runkosarja alkoi myöhässä työsulun jälkeen, mutta Blackhawks pelasi tehokkaasti alusta lähtien. Joukkueen runkosarjasuoritus sijoitti sen sarjan kärkipaikoille, ja hyökkäyksen johtohahmoina toimivat kapteeni Jonathan Toews sekä tähtihyökkääjä Patrick Kane. Puolustuksessa Duncan Keith ja Brent Seabrook toivat kokemusta ja tasapainoa, ja maalin suulla Corey Crawford kantoi vastuuta. Valmentajana toimi Joel Quenneville, jonka järjestelmällinen pelitapa näkyi sekä puolustuksessa että nopeassa vastahyökkäyspelissä.
Pudotuspelit ja mestaruus
Blackhawks eteni pudotuspeleissä vahvasti ja voitti lännen konferenssin mestaruuden ennen loppuotteluita. Joukkue voitti Boston Bruinsin 4 ottelua 2-0 Stanley Cupin finaaleissa 2013 ja voitti näin franchise-historiansa viidennen Stanley Cupin. Finaalisarjan voitto oli merkittävä osoitus joukkueen syvyydestä sekä kyvystä voittaa tiukoissa ja voittamista vaativissa otteluissa — mestaruus oli Blackhawksille myös paluu huipulle muutaman vuoden takaisen menestyksen jälkeen.
Avaintapahtumat ja pelaajasuoritukset
Patrick Kane palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana (Conn Smythe Trophyn voittaja), ja hän oli ratkaisevassa roolissa sekä maalinteossa että syöttöjen luomisessa pudotuspeleissä. Kapteeni Jonathan Toews johdatti joukkuetta esimerkillään niin jäällä kuin pukukopissakin. Puolustuspelaaminen, etenkin Duncan Keithin ja Brent Seabrookin otteet, antoi joukkueelle vakauden ja mahdollisti hyökkäyspelaamisen korkealla tasolla. Maalivahtityöskentelyssä Corey Crawford oli keskeinen tekijä, erityisesti tiukoissa otteluissa ja jatkoerissä.
Merkitys seuralle
Stanley Cupin voitto 2013 vahvisti Chicago Blackhawksin asemaa 2010-luvun menestyneimpänä laajennetun dynastian joukkueena ja oli seuran viides mestaruus. Voitto toi myös paljon ylpeyttä faneille ja lisäsi seuran kansallista näkyvyyttä NHL:ssä. Menestyksen taustalla olivat pelaajaryhmän kemia, vahva valmennus ja kyky nousta esiin paineen alla.
Kaiken kaikkiaan 2012–13-kausi oli Blackhawksille merkittävä: lyhennetystä runkosarjasta huolimatta joukkue pystyi löytämään parhaan mahdollisen hetkensä pudotuspeleissä ja kruunasi kauden Stanley Cup -mestaruudella.