2013 Stanley Cup Final oli mestaruussarja National Hockey League (NHL) 2012-13 kaudelle. Läntisen konferenssin pudotuspelimestari Chicago Blackhawks voitti itäisen konferenssin pudotuspelimestari Boston Bruinsin otteluvoitoin 4–2 ja varmisti seuralleen viidennen Stanley Cup -mestaruuden.

Koska 2012–13 kausi lyheni työsulun vuoksi, Stanley Cup -finaalit alkoivat vasta 12. kesäkuuta 2013 ja päättyivät 24. kesäkuuta. Cupia ei ollut jaettu kesäkuussa sitten vuoden 1995, jolloin myös tuolloin kärsitty työsulku siirsi finaaleja.

Ottelusarjan kulku

Sarja oli tiukka ja viihdyttävä: joukkueet taistelivat kovaa puolustuksesta ja maalipaikoista, ja useissa otteluissa ratkaisut haettiin jatkoajalta. Chicago pystyi hyödyntämään kotiyleisönsä tuen ja käänsi sarjan edukseen kuudennessa ottelussa. Blackhawksin päävalmentajana toimi Joel Quenneville ja joukkueen kapteeni oli Jonathan Toews. Bostonin päävalmentajana oli Claude Julien ja joukkueen kapteeni Zdeno Chara. Kokonaisuutena finaalit korostivat kummankin joukkueen taktista kurinalaisuutta ja maalivahtipelien merkitystä.

Avainpelaajat ja palkinnot

Chicago Blackhawksin hyökkääjä Patrick Kane valittiin finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi (Conn Smythe -palkinto) ja hän oli yksi ratkaisevista tekijöistä joukkueen mestaruudessa. Muita Blackhawksin tärkeitä pelaajia olivat muun muassa Jonathan Toews, Duncan Keith ja Brent Seabrook. Bostonin kärkinimiin kuuluivat mm. Patrice Bergeron ja David Krejci, jotka johtivat Bruinsin hyökkäyspelaamista koko sarjan ajan.

Merkitys ja jälkivaikutukset

Tämä mestaruus vahvisti Chicago Blackhawksin asemaa 2010-luvun menestysryhmänä: se oli seuran viides Stanley Cup -voitto ja toinen neljän vuoden sisällä (2010 ja 2013). Finaalit jäävät myös mieleen siitä, että Stanley Cup myönnettiin harvinaisesti kesäkuussa työsulun vuoksi myöhentyneen kauden seurauksena.