253 Mathilde
253 Mathilde on Johann Palisan vuonna 1885 löytämä päävyöasteroidi. Sillä on melko elliptinen rata, joka kiertää Aurinkoa yli neljä vuotta. Tämän asteroidin pyörimisnopeus on epätavallisen hidas, sillä sen 360°:n kierros akselinsa ympäri kestää 17,4 päivää. Se on alkeellinen C-tyypin asteroidi, mikä tarkoittaa, että sen pinnalla on paljon hiiltä, mikä tekee siitä tumman pinnan, joka heijastaa vain 4 prosenttia siihen osuvasta valosta.
NEAR Shoemaker -avaruusalus vieraili tällä asteroidilla kesäkuussa 1997 matkalla kohti asteroidia 433 Eros. Avaruusalus otti kuvia asteroidin yhdeltä puolelta ja löysi monia suuria kraattereita, jotka ovat kaivaneet pintaan syvennyksiä. Eros on tällä hetkellä suurin asteroidi, jolla avaruusalus on käynyt, ja ensimmäinen C-tyypin asteroidi, jota on tutkittu.
Kuvaus
253 Mathilde on hyvin tumma. Asteroidilla on useita erittäin suuria kraattereita, ja yksittäiset kraatterit on nimetty eri puolilla maailmaa sijaitsevien hiilikenttien ja -altaiden mukaan. Kaksi suurinta kraatteria, Ishikari (29,3 km) ja Karoo (33,4 km), ovat yhtä leveitä kuin asteroidin keskimääräinen säde. Törmäykset näyttävät räjäyttäneen asteroidista suuria määriä, mihin viittaavat kraatterien kulmikkaat reunat.
NEAR Shoemakerin mittaama tiheys, 1 300 kg/m³, on alle puolet normaalin hiilipitoisen kondriitin tiheydestä; tämä voi viitata siihen, että asteroidi on hyvin löyhästi pakkautunut raunio (asteroidi, joka on hajonnut kappaleiksi törmäyksessä ja jota painovoima on vetänyt takaisin yhteen). Sama pätee useisiin C-tyypin asteroideihin, joita on tutkittu adaptiivisen optiikan järjestelmillä varustetuilla maateleskoopeilla (45 Eugenia, 90 Antiope, 87 Sylvia ja 121 Hermione). Jopa 50 prosenttia 253 Mathilden sisätilavuudesta on avointa tilaa. Kuitenkin 20 kilometrin pituisen jyrkänteen olemassaolo voi viitata siihen, että asteroidilla on jonkin verran rakenteellista lujuutta, joten se voi sisältää joitakin suuria sisäisiä osia. Sisätilan alhainen tiheys on tehoton iskuiskun välittäjä asteroidin läpi, mikä myös auttaa säilyttämään pinnan piirteet suurelta osin.
Mathilden kiertorata on eksentrinen, ja se vie sen päävyöhykkeen kaukaisimpiin osiin. Kiertorata on kuitenkin Marsin ja Jupiterin ratojen välissä, eikä se risteä planeettojen ratojen kanssa. Sillä on myös yksi tunnettujen asteroidien hitaimmista kiertoajoista - useimpien asteroidien kiertoaika on 2-24 tuntia. Hitaan pyörimisnopeuden vuoksi NEAR Shoemaker pystyi ottamaan kuvia vain 60 prosentista asteroidin pinnasta. Hidas pyörimisnopeus saattaa johtua asteroidia kiertävästä kuusta, mutta NEARin kuvien etsintä ei paljastanut yhtään halkaisijaltaan yli 10 km:n kuuta, jonka säde olisi 20 kertaa 253 Mathilden säde.
Yksi suurista kraattereista 253 Mathildessa. NASA:n kuva.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka löysi asteroidin 253 Mathilde ja milloin?
A: Johann Palisa löysi asteroidin 253 Mathilde vuonna 1885.
K: Millainen on asteroidi 253 Mathilden rata?
V: Asteroidi 253 Mathilden rata on melko elliptinen, ja sen kiertäminen Auringon ympäri kestää yli neljä vuotta.
K: Mikä on asteroidi 253 Mathilden pyörimisnopeus?
V: Asteroidi 253 Mathilden pyörimisnopeus on epätavallisen hidas, sillä se tarvitsee 17,4 päivää 360°:n kiertoon akselinsa ympäri.
K: Minkä tyyppinen asteroidi on asteroidi 253 Mathilde?
V: Asteroidi 253 Mathilde on alkeellinen C-tyypin asteroidi, mikä tarkoittaa, että sen pinnalla on paljon hiiltä, mikä antaa sille tumman pinnan, joka heijastaa vain 4 prosenttia siihen osuvasta valosta.
K: Mikä avaruusalus kävi asteroidilla 253 Mathilde ja milloin?
V: NEAR Shoemaker -avaruusalus vieraili asteroidilla 253 Mathilde kesäkuussa 1997 matkalla kohti asteroidia 433 Eros.
K: Mitä NEAR Shoemaker -avaruusalus löysi käydessään asteroidilla 253 Mathilde?
V: NEAR Shoemaker -avaruusalus otti kuvia asteroidi 253 Mathilden yhdeltä puolelta ja löysi monia suuria kraattereita, jotka ovat kaivaneet pintaan syvennyksiä.
K: Mikä on asteroidi 253 Mathilden merkitys avaruustutkimuksen kannalta?
V: Asteroidi 253 Mathilde on tällä hetkellä suurin asteroidi, jolla avaruusalus on käynyt, ja ensimmäinen C-tyypin asteroidi, jota on tutkittu.
