Johann Palisa (6. joulukuuta 1848 - 2. toukokuuta 1925) oli itävaltalainen tähtitieteilijä, joka syntyi Troppaussa Itävallan Sleesiassa (nykyisin Tšekin tasavallassa).
Hän oli erityisen tuottelias pienkappaleiden löytäjä. Hän löysi kaikkiaan 122 asteroidia vuosina 1874–1923; ensimmäisen havaintonsa teki vuonna 1874 ja viimeisen vuonna 1923. Palisa teki pääosan havainnoistaan visuaalisesti kaukoputkella ja vertailemalla taivaankarttoja, aikana ennen valokuvauksen ja automaattisten etsintämenetelmien yleistymistä.
Merkittäviä hänen löytöjään ovat muun muassa 153 Hilda, 216 Kleopatra, 243 Ida, 253 Mathilde, 324 Bamberga ja Amor-asteroidi 719 Albert. Erityisesti 243 Ida sai myöhemmin lisähuomiota, kun avaruusalus Galileo havaitsi sen kiertolaiseksi pienen kuun Dactylin vuonna 1993 — ensimmäisen kerran, kun asteroidin ympäriltä löydettiin oma kuu.
Hänen kunniakseen on nimetty asteroidi 914 Palisana ja Palisan kraatteri Kuussa. Palisan työ laajensi merkittävästi 1800–1900-luvun vaihteen tunnettujen pienkappaleiden luetteloa, ja hänet muistetaan yhtenä tuon ajan tuottoisimmista asteroidien löytämiseen keskittyneistä astronomeista. Palisa kuoli 2. toukokuuta 1925, ja hänen perintönsä näkyy edelleen pienkappalekartoituksen historiassa.
