Vuosi 39 eKr. – tapahtumat, konsulit ja historiallinen merkitys

Vuosi 39 eKr. oli joko tavallinen vuosi, joka alkoi perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina, tai karkausvuosi, joka alkoi lauantaina juliaanisen kalenterin mukaan. Tuolloin se tunnettiin nimellä Censorinuksen ja Sabinuksen konsulivuosi.

Konsulit

Vuoden konsuleina mainitaan lyhyesti nimet Censorinus ja Sabinus. Nimet viittaavat yleensä tunnetuille roomalaisille suvuille: Censorinus viittaa todennäköisesti Lucius Marcius Censorinukseen, joka kuului Antoniuksen tukijoihin, ja Sabinus taas Calvisius-sukuun. Konsulien täydelliset nimet, sukuhaarojen tarkemmat taustat ja heidän virkatehtäviinsä liittyvät toimet voivat vaihdella lähteittäin, mutta nimitys käytännössä määritti kyseisen vuoden roomalaisessa laskutavassa.

Tärkeimmät tapahtumat

• Sopimus Misenumin luona (Treaty of Misenum) – Vuonna 39 eKr. solmittiin väliaikainen rauha Sextus Pompeyn ja kolmen triumviirin (Octavianus, Marcus Antonius ja Lepidus) välillä. Sopimuksessa Sextusille annettiin määrättyjä saarivaltauksia (mm. Sisilia, Sardinia, Koriska) ja hän sai vastuulleen merenkulun turvaamisen ja viljantuonnin Italiaan. Sopimus poisti toistaiseksi merisaarron ja helpotti Rooman ruokahuoltoa.
• Merellisen uhkan väliaikainen lopetus – Sextus Pompeyn hallitsema merirosvouksen ja blokadin uhka Välimerellä vähentyi sopimuksen ansiosta, mutta ratkaisu oli vain väliaikainen: erimielisyydet ja aseelliset yhteenotot uusiutuivat myöhemmin.
• Toisessa triumviraatissa vallitseva valtajako – Vuosi kuului Second Triumviraten aikaiseen jakautuneeseen valtarakenteeseen, jolloin Octavianus ja Marcus Antonius joutuivat tasapainottelemaan intressiensä välillä. Useat poliittiset järjestelyt, avioliittosopimukset ja sotilaalliset liikkeet tähtäsivät vallan vakauttamiseen ja liittolaisten palkitsemiseen.
• Kansainväliset ja provinssien tapahtumat – Itäisessä Välimeressä ja provinsseissa liikehdintää aiheuttivat Parthian uhka ja paikalliset liittoutumat. Useita sotilaallisia operaatioita ja paikallishallinnon järjestelyjä jatkettiin osana triumviirin politiikkaa.

Historiallinen merkitys

Vuosi 39 eKr. oli osa laajempaa siirtymävaihetta Rooman tasavallasta keisarikunnan suuntaan. Keskeinen oppi tästä vuodesta on, että poliittiset kompromissit (kuten Misenumin sopimus) saattoivat antaa lyhyen ajan vakautta mutta eivät aina poistanut pitkän aikavälin jännitteitä. Sopimusten avulla ratkaistiin välittömiä kriisejä — kuten viljahuollon turvaaminen — mutta lopullinen vallan uudelleenjärjestely tapahtui vasta myöhemmin, kun Octavianus vahvisti asemansa ja siitä seurasi Augustuksen lopullinen valtaannousu.

Kalenteriasiat ja lähteet

Kalenterimerkinnät vuodelle 39 eKr. ovat epävarmoja, koska juliaanisen kalenterin varhaiset vuodet sisälsivät sekaannuksia, etenkin karkauspäivien käsittelyssä. Tästä syystä nykyinen rekonstruktio viikonpäivistä ja karkausvuoden asemasta vaihtelee eri historiantutkimuksissa — mistä johtuvat myös alkuperäisessä tekstissä mainitut vaihtoehdot vuoden alun viikonpäivälle ja karkausvuoudelle. Lähteet tälle vuodelle koostuvat antiikin kirjailijoiden kuvauksista, numismaattisista löydöistä (kolikot) ja myöhemmistä historiankirjoituksista.

Yleiskatsaus on tiivis: 39 eKr. merkitsi keskeisten, mutta väliaikaisten poliittisten ratkaisujen vuotta, jonka tapahtumat vaikuttivat Rooman vallanjakoon ja tuleviin sotilaallisiin konflikteihin.

Hae kirjaimella