António Agostinho Neto – Angolan ensimmäinen presidentti, runoilija (1922–1979)
António Agostinho Neto (1922–1979) — Angolan ensimmäinen presidentti (1975–1979), MPLA-johtaja ja arvostettu runoilija; keskeinen hahmo Angolan itsenäisyystaistelussa.
António Agostinho Neto (17. syyskuuta 1922 - 10. syyskuuta 1979) oli angolalainen poliitikko ja runoilija. Hän oli Angolan ensimmäinen presidentti vuosina 1975–1979 johdettuaan Angolan vapautusliikettä (MPLA) vuosina 1961–1974 kestäneessä itsenäisyyssodassa.
Hän kuoli leikkauskelvottomaan syöpään 10. syyskuuta 1979 sairaalassa Moskovassa, Venäjällä, 56-vuotiaana.
Varhaiselämä ja opiskelu
António Agostinho Neto syntyi 17. syyskuuta 1922 Ícolo e Bengo -alueella lähellä Luandaa. Hän opiskeli lääketiedettä Portugalissa, missä hänet tutustutettiin anti-imperialistiseen ajatteluun ja moniin muuhun afrikkalaiseen kansallisuusliikkeeseen. Palattuaan Angolaan hän työskenteli lääkärinä mutta osallistui myös kasvavaan poliittiseen toimintaan, joka pyrki päättämään Portugalin siirtomaahallinnon.
Poliittinen ura ja presidenttiys
Neto oli yksi MPLA:n (Movimento Popular de Libertação de Angola) johtohahmoista ja nousi liikkeen poliittiseksi johtajaksi. Hän toimi keskeisenä henkilönä Angolan itsenäistymisliikkeessä ja kansainvälisessä diplomatiassa, kun siirtomaavallan kaatuminen lähestyi. Kun Angola itsenäistyi 11. marraskuuta 1975, Neto valittiin maan ensimmäiseksi presidentiksi.
Presidenttinä hän pyrki rakentamaan sosialistista valtiota: virastoja ja teollisuutta kansallistettiin, ja hallitus painotti koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalisten palvelujen laajentamista. Itsenäisyyden jälkeen maa ajautui pian myös sisällissotaan, jossa MPLA:n vastustajina toimivat muun muassa UNITA ja FNLA. Neto ja hänen hallintonsa saivat sotilaallista ja poliittista tukea etenkin Kuubalta ja Neuvostoliitolta.
Runous ja kulttuurivaikutus
António Agostinho Neto oli myös arvostettu runoilija. Hänen runoutensa käsitteli usein kolonialismin ja vapaustaistelun teemoja, koloniaalista epäoikeudenmukaisuutta, afrikkalaista identiteettiä ja toivoa tulevasta itsenäisyydestä. Neto kirjoitti pääasiassa portugaliksi, ja hänen teoksensa yhdistivät kaunokirjallisuuden ja poliittisen herätyksen. Runous oli osa hänen poliittista viestiään ja vaikutti merkittävästi angolalaiseen ja laajemmin lusophone-kirjallisuuteen.
Terveys, kuolema ja perintö
Neto sairastui vakavasti ja matkusti hoitoon Neuvostoliittoon, missä hän menehtyi syöpään 10. syyskuuta 1979. Hänen kuolemansa jätti Angolaan vahvan poliittisen ja kulttuurisen perinnön: hänet muistetaan maan perustajana ja kansallissankarina.
Monia katuja, kouluja ja instituutioita on nimetty hänen mukaansa, ja hänen nimensä kantaa esimerkiksi Luandan yliopisto, Universidade Agostinho Neto. Neton runous ja poliittinen toiminta ovat edelleen tärkeitä osia Angolan kansallisesta historiasta ja kulttuuriperinnöstä.
Etsiä