Athelbald of Wessex
Athelbald, myös Æthelbald tai Ethelbald (n. 832-860) oli länsisaksilainen aatelismies. Vuonna 856 hän oli Wessexin kuningas isänsä ollessa Roomassa. Kun Athelwulf palasi, Athelbald kieltäytyi luopumasta vallasta. Välttääkseen sisällissodan Athelwulf antoi pojalleen Wessexin kuningaskunnan ja tuli Kentin alikuninkaaksi.
Ura
Athelbald oli toinen Wessexin kuningas Athelwulfin ja Osburgan viidestä pojasta. Hän oli Athelwulfin hovimestarin Oslacin tytär. Hän syntyi noin vuonna 832. Hänen mainitaan taistelleen isänsä rinnalla vuonna 851 Acleahin taistelussa. Siellä viikingit, jotka olivat juuri kukistaneet Mercian Berhtwulfin Lontoon lähellä, kohtasivat länsisaksit ja kukistivat heidät, kun he siirtyivät Surreyyn. Vuonna 855 hänen isänsä Athelwulf lähti pyhiinvaellusmatkalle Roomaan. Hän jätti valtakunnan Athelbaldin hoitoon. Vietettyään vuoden Roomassa ja vietettyään aikaa länsifranskien kuninkaan Kaarle Kaljupään hovissa Athelwulf palasi takaisin. Hän oli kuitenkin mennyt naimisiin kuninkaan nuoren tyttären Juditin kanssa. Tyttö ei voinut olla tuolloin kolmentoista vuoden ikäinen. Frankkien kuningas Kaarle oli vaatinut, että hänen tyttärensä vihittäisiin kuningattareksi. Kun Athelwulf palasi Wessexiin uuden kuningattarensa kanssa, Athelbald vastusti isänsä jäämistä kuninkaaksi. Sisällissodan välttämiseksi Athelwulf suostui ottamaan Kentin alikuninkuuden. Hän antoi Ethelbaldin säilyttää asemansa Wessexin kuninkaana. Athelwulf kuoli vuonna 858 Kentin kuninkaana. Sen jälkeen Athelbald otti isänsä nuoren vaimon Judithin omaksi vaimokseen, ilmeisesti ilman suurempaa skandaalia.
Vaikka hän avioitui äitipuolensa Judithin kanssa, hänellä ei ollut lapsia. Hänen seuraajakseen tuli hänen veljensä Athelbert Wessexistä.