Flanderin Judith (tai frankkien Judith) (noin 844-870) oli frankkien kuninkaallisen perheen jäsen, kahdesti Wessexin kuningatar ja kolmannen avioliittonsa kautta Flanderin kreivitär.
Tausta ja syntyperä
Judith syntyi noin vuonna 844. Hän oli Carolingian-dynastian jäsen; useiden lähteiden mukaan hänen isänsä oli Läns-Frankian kuningas Kaarle Kalju (Charles the Bald) ja äitinsä Ermentrude d’Orléans. Kasvu Carolingian-keskuksessa antoi Judithiille aseman, jonka avulla hänestä tuli merkittävä avioliittojen kautta solmittavien liittojen kohde.
Avioliitot ja poliittinen merkitys
Ensimmäinen avioliitto (Wessex): noin vuonna 856 Judith avioitui Æthelwulfin kanssa, joka oli Wessexin kuningas. Avioliitto vahvisti yhteyksiä Länsi-Frankian ja Anglo-Saksi -alueen välillä. Judith kruunattiin ja voitiin nähdä muodollisesti kuningattarena, mikä oli poikkeuksellista ja korosti liiton merkitystä.
Toinen avioliitto (Wessex): Æthelwulfin kuoleman jälkeen Judith jäi Englantiin ja nai pian hänen poikansa Æthelbaldin. Tämä avioliitto herätti aikanaan hämmennystä ja myöhemmin myös kirkollista kritiikkiä, koska kyseessä oli avioliitto, jossa vaimo oli aikaisemman puolisonsa pojan kanssa. Silti se hyväksyttiin Wessexin valtakunnassa ainakin väliaikaisesti.
Kolmas avioliitto (Flanderi): noin vuosina 861–862 Judith solmi kolmannen avioliittonsa Baldwin I:n (ns. Baldwin Rautakäsi) kanssa ja siirtyi Flanderiin. Kaarle Kalju vastusti tätä avioliittoa ja pari pakeni etäämmälle vallan ulottuvilta. Baldwin ja Judith onnistuivat kuitenkin vakiinnuttamaan asemansa Flandersissa, ja avioliitosta seurasi Flanderin kreivillisen suvun syntyminen, joka myöhemmin vahvisti maakunnan asemasta eräänlaisen autonomisen alueen Carolingianien hajotessa.
Lapset ja perintö
Judithin ja Baldwin I:n tunnetuin jälkeläinen oli heidän poikansa Baldwin II, joka peri Flanderin kreivikauden ja jatkoi sukuvallan rakentamista. Lähteet mainitsevat myös muita lapsia, mutta yksityiskohdat vaihtelevat lähteittäin. Judithin avioliitot ja hänen asemansa Carolingian-kotona vaikuttivat merkittävästi länsirannikon ja Pohjanmeren alueen poliittisiin liittoumiin.
Kuolema ja muistelu
Judith kuoli noin vuonna 870. Hänen tarkka hautapaikkansa ei ole ehdottoman varma, mutta monet tutkijat olettavat hänen haudatun jonkin Flanderin merkittävän luostarin yhteyteen. Judithin elämä nähdään usein esimerkkinä keskiaikaisen dynastia-, avioliitto- ja valtapolitiikan käytännöistä: hänen henkilöhistoriansa yhdistää Carolingianien, Wessexin ja Flanderin tarinoita.
Historiografinen merkitys
Judithin näytetään historiassa usein symboloivan sitä, miten naisten kautta solmittiin poliittisia liittoja ja miten avioliitot saattoivat muokata alueellista valtasuhteita. Hänen liittonsa Englantin ja mantereen välillä ennakoi myöhempiä yhteyksiä ja vaikutuksia, jotka muovasivat Pohjanmeren alueen poliittista kehitystä 800–900-luvuilla. Monissa myöhemmissä kertomuksissa Judithin tarinaa käytetään esimerkkinä sekä henkilökohtaisesta rohkeudesta että dynastisesta merkityksestä.
