Brakonidit (Braconidae) — loispistiäisten heimo, 50 000–150 000 lajia
Brakonidit (Braconidae) — tutkimus 50 000–150 000 lajista, 45 aliperhettä ja ~1 000 sukua. Tutustu maailman monimuotoisimpaan loispistiäisperheeseen.
Braconidae-heimo on loisimatoideihin kuuluvien ampiaisten suku. Ne ovat yksi rikkaimmista hyönteisperheistä: maailmanlaajuisesti on 50 000–150 000 lajia. Lajit on ryhmitelty noin 45 aliperheeseen ja noin 1 000 sukuun. Monet lajit ovat pieniä (usein 1–15 mm), mutta koko vaihtelee suuresti.
Ulkonäkö ja tuntomerkit
Brakonidien ruumis on yleensä kapea ja siro. Siipivenastus on usein voimakkaasti vähentynyt verrattuna moniin muihin ampiaisryhmiin, mikä on tärkeä tuntomerkki määrityksessä. Antennit ovat pitkät ja segmenttimäärä vaihtelee. Useilla lajeilla on pitkä sukupuolten eroihin liittyvä munkärkinen munanjohtimen (ovipositorin) pituus, mikä mahdollistaa munien munimisen isäntien sisälle tai kätkettyihin paikkoihin.
Elintavat ja elinkaari
Brakonidit ovat pääosin loispistiäisiä (parasitoideja): naaras munii munan isännän sisälle tai sen päälle, ja kehittyvä toukka syö isännän kudoksia. Isäntiä ovat laajasti eri hyönteisryhmät, kuten perhostoukat (Lepidoptera), kovakuoriaiset (Coleoptera), kaksisiipiset (Diptera) ja toisinaan muut ampiaiset (Hymenoptera). Joillakin aliperheillä, kuten Cheloninae, lajit ovat erikoistuneet munien loisimiseen, kun taas toiset hyödyntävät toukkia tai koteloita.
Brakonidit voivat olla koinobionteja (isäntä jatkaa kasvuaan muninnan jälkeen ja loinen kehittyy sen mukana) tai idiobionteja (isäntä pysäytetään tai paralysoidaan muninnan yhteydessä). Monilla lajeilla kehittyminen tapahtuu isännän sisällä ja kukin naaras tuottaa yhden tai useampia toukkia; osa lajeista on gregarisia (useita toukkia samassa isännässä), osa yksittäisiä.
Erityispiirteet ja apuvälineet
Monilla brakonideilla on symbioottisia viruksia, niin kutsuttuja bracoviruksia, jotka on integroitu loisen perimään ja auttavat immuunijärjestelmän lamauttamisessa isännässä, jotta toukka voi kehittyä turvallisesti. Lisäksi joillakin ryhmillä on adaptaatioita, jotka mahdollistavat munien asettamisen esimerkiksi kasvien lehden alle, maahan tai puun sisään kätkettyihin isäntäpesiin.
Taksonomia ja tunnettuus
Braconidae on yksi suurimmista ja taksonomisesti vaikeimmin selvitettävistä ampiaisperheistä, mikä johtuu lajirunsaudesta ja monien pienten lajien hienorakenteisista eroista. Tunnettuja aliperheitä ovat muun muassa Braconinae, Microgastrinae, Doryctinae, Aphidiinae ja Cheloninae. Monilla sukuilla on taloudellista merkitystä, ja useita lajeja on tutkittu biologisina torjuntaeliöinä.
Merkitys ekosysteemeissä ja biologisessa torjunnassa
Brakonidit ovat tärkeitä luonnollisia vihollisia monille kasvintuhoojille ja siksi arvostettuja biologisen torjunnan toimijoita. Esimerkiksi Microgastrinae-alaheimoon kuuluvia lajeja on käytetty lehtiperhosten torjunnassa, ja Aphidiinae-loiset hyödyttävät kasveja tappamalla kirppojen toukkia. Luonnossa ne auttavat rajoittamaan tuhoeläinkantoja ja ylläpitämään ekosysteemien tasapainoa.
Levinneisyys ja uhat
Brakonidit esiintyvät maailmanlaajuisesti kaikissa maapallon maanosissa erilaisissa elinympäristöissä metsistä peltomaahan ja kaupunkialueisiin. Kuitenkin paikalliset kannat voivat kärsiä torjunta-aineiden käytöstä, elinympäristöjen pirstoutumisesta ja vähenemisestä, mikä heikentää luonnollista säätelyä ja voi lisätä tuholaisongelmia.
Tutkimus ja tulevaisuus
Taksonominen työ jatkuu edelleen: kuvattuja lajeja on nykyisin yli 17 000, mutta todellinen lajirunsaus on arvioiden mukaan paljon suurempi (50 000–150 000). Uudet menetelmät, kuten DNA-palkkikoodaus (DNA barcoding) ja genomiikka, auttavat laji- ja sukuerojen havaitsemisessa ja brakonidien roolin ymmärtämisessä ekologisissa verkostoissa.
Brakonidit ovat siten sekä biologisesti mielenkiintoisia että käytännöllisesti tärkeitä loispistiäisiä, joiden monimuotoisuuden ja ekologisen merkityksen tunteminen on keskeistä luonnon monimuotoisuuden ja kestävän maatalouden kannalta.

Braconid-ampiaisen toukkien loisima tupakan torvimato.
_cat_W_IMG_2862.jpg)
Papilio demoleus -toukan kotelot Apanteles Braconid -lajin toukalla
Parasitismi
Useimmat braconidit ovat loislintuja (sekä ulkoisia että sisäisiä) muille hyönteisille. Niiden uhreja ovat Coleoptera, Diptera ja Lepidoptera -lajien toukat sekä eräät hemimetaboliset hyönteiset, kuten kirvat ja ötökät.
Useimmat lajit tappavat isäntänsä, mutta jotkin lajit aiheuttavat isännän steriiliyden ja vähentävät aktiivisuutta. Endoparasitoidilajit munivat uhrin sisälle. Niillä on kehittyneitä mukautuksia, jotka parantavat toukkien selviytymistä isännän sisällä. Niillä on endosymbioottisia viruksia, jotka lamauttavat isännän immuunipuolustuksen. Ampiaiset käyttävät usein näitä polydnaviruksia myrkkycocktailin sijasta.
Ampiaisen DNA:ssa on itse asiassa osia, jotka ovat virushiukkasten malleja. Tutkimuksen mukaan nämä järjestelyt alkoivat noin 100 miljoonaa vuotta sitten.
Nämä virukset tukahduttavat toukan immuunijärjestelmän ja mahdollistavat loisen kasvun isännän sisällä huomaamatta. Evoluutiohistorian myötä nämä virukset ovat ilmeisesti muuttuneet niin, että ne näyttävät nykyään erilaisilta kuin muut tunnetut virukset. Koska isännän immunosuppressiojärjestelmä on erittäin muuntunut, suuri loispesifisyys isäntään ei ole yllättävää. Toisin sanoen virusten on oltava hieman erilaisia jokaiselle isäntälajille.
Myös aikuisten hyönteisten (erityisesti Hemiptera ja Coleoptera) loisimista esiintyy. Kahden aliperheen jäsenten tiedetään muodostavan kasveihin koteloita.
Etsiä