COBRA (avantgardistinen liike)

Historia

Karel Appel, Constant, Corneille, Christian Dotremont, Asger Jorn ja Joseph Noiret perustivat COBRAn 8. marraskuuta 1948 Café Notre-Damessa Pariisissa allekirjoittamalla Dotremontin laatiman manifestin "La Cause Était Entendue" (Asia oli ratkaistu). Taiteilijoita yhdisti täydellisen väri- ja muotovapauden oppi sekä vastenmielisyys surrealismia kohtaan, ja he olivat kiinnostuneita myös marxilaisuudesta ja modernismista. Heidän työskentelytapansa perustui spontaaniuteen ja kokeiluihin, ja he saivat inspiraationsa erityisesti lasten piirustuksista, primitiivisistä taidemuodoista sekä Paul Kleen ja Joan Mirón töistä. Hollantilaisen Reflex-ryhmän, tanskalaisen Høst-ryhmän ja belgialaisen vallankumouksellisen surrealistiryhmän yhteenliittymänä syntynyt ryhmä kesti vain muutaman vuoden, mutta se saavutti tuona aikana useita tavoitteita: aikakauslehti Cobra, eri jäsenten välinen yhteistyösarja Peintures-Mot ja kaksi laajamittaista näyttelyä. Ensimmäinen näistä järjestettiin Amsterdamin Stedelijk-museossa marraskuussa 1949 ja toinen Liègen Palais des Beaux-Artsissa 1951.

Marraskuussa 1949 ryhmä muutti virallisesti nimensä "Internationale des Artistes Expérimentaux" -ryhmäksi, jonka jäsenistö oli levittäytynyt ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, vaikka tämä nimi ei koskaan pysynytkään. Liike lakkautettiin virallisesti vuonna 1951, mutta monet sen jäsenistä pysyivät läheisinä, ja erityisesti Dotremont jatkoi yhteistyötä monien ryhmän johtavien jäsenten kanssa.

Ryhmän pääpaino oli puoliabstrakteissa maalauksissa, joissa oli loistavia värejä, rajuja siveltimiä ja vääristyneitä ihmishahmoja, jotka olivat saaneet vaikutteita primitiivisestä ja kansantaiteesta ja muistuttivat amerikkalaista toimintamaalausta. Cobra oli virstanpylväs tachismin ja eurooppalaisen abstraktin ekspressionismin kehityksessä.

Osallistujat

COBRAan osallistuivat muun muassa: