CoBrA – eurooppalainen avantgarde-liike 1949–1951
CoBrA – eurooppalaisen avantgarden intohimoinen kertomus 1949–1951: taiteen kapinaa, kokeellisuutta ja Kööpenhamina–Bryssel–Amsterdamin ryhmän vaikutusta.
COBRA (tai CoBrA) oli eurooppalainen avantgarde-liike, joka toimi vuosina 1949-1951. Nimen keksi vuonna 1948 Christian Dotremont jäsenten kotikaupunkien alkukirjaimista: Kööpenhamina (Co), Bryssel (Br) ja Amsterdam (A).
CoBrA ei ollut pelkästään taidekoulukunta vaan myös julkaisutoiminnan, näyttelyiden ja yhteistöiden verkosto. Ryhmän jäsenet vastustivat sodanjälkeistä konservatiivista makua ja korostivat spontaanisuutta, intuitiota ja kollektiivista työskentelyä. Estetiikaltaan CoBrA-hankkeet ammensivat vaikutteita sosiokulttuurisista lähteistä kuten kansantaiteesta, lasten piirustuksista, mytologiasta ja surrealistisesta automatiikasta. Tyyliin kuuluivat voimakkaat, kirkkaat värit, leikittelevät ja biomorfiset muodot sekä naivistiset, ilmeikkäät hahmot.
Toiminta keskittyi muun muassa yhteisnäyttelyihin, kollaboratiivisiin teosprojekteihin ja lehteen nimeltä Cobra, jonka sivuilla ryhmä julkaisi manifestinsa ja visioitaan. CoBrA korosti taiteen vapauttamista institutionaalisista rajoista ja pyrki tuomaan luovuuden lähemmäs arkielämää ja yhteisöllisyyttä.
Tunnettuja CoBrA-ryhmän taiteilijoita olivat muun muassa:
- Asger Jorn
- Karel Appel
- Constant (Constant Nieuwenhuys)
- Corneille (Guillaume Cornelis van Beverloo)
- Pierre Alechinsky
- Carl-Henning Pedersen
- Christian Dotremont
- Joseph Noiret
Vaikka CoBrA oli lyhytikäinen, sen vaikutus näkyi vahvasti eurooppalaisessa taidekentässä. Ryhmän korostama luova impulssi ja kokeellisuus ovat innoittaneet myöhempiä taidesuuntauksia, julkisia hankintoja ja näyttelyitä, ja monet CoBrA-taiteilijat jatkoivat merkittäviä uraansa myös ryhmän hajottua. CoBrA-materiaalit ja -teokset ovat sittemmin olleet esillä monissa retrospektiivinäyttelyissä ja kuuluvat useiden museoiden kokoelmiin, mikä kertoo liikkeen pitkäkestoisesta kulttuuriperinnöstä.
Historia
Karel Appel, Constant, Corneille, Christian Dotremont, Asger Jorn ja Joseph Noiret perustivat COBRAn 8. marraskuuta 1948 Café Notre-Damessa Pariisissa allekirjoittamalla Dotremontin laatiman manifestin "La Cause Était Entendue" (Asia oli ratkaistu). Taiteilijoita yhdisti täydellisen väri- ja muotovapauden oppi sekä vastenmielisyys surrealismia kohtaan, ja he olivat kiinnostuneita myös marxilaisuudesta ja modernismista. Heidän työskentelytapansa perustui spontaaniuteen ja kokeiluihin, ja he saivat inspiraationsa erityisesti lasten piirustuksista, primitiivisistä taidemuodoista sekä Paul Kleen ja Joan Mirón töistä. Hollantilaisen Reflex-ryhmän, tanskalaisen Høst-ryhmän ja belgialaisen vallankumouksellisen surrealistiryhmän yhteenliittymänä syntynyt ryhmä kesti vain muutaman vuoden, mutta se saavutti tuona aikana useita tavoitteita: aikakauslehti Cobra, eri jäsenten välinen yhteistyösarja Peintures-Mot ja kaksi laajamittaista näyttelyä. Ensimmäinen näistä järjestettiin Amsterdamin Stedelijk-museossa marraskuussa 1949 ja toinen Liègen Palais des Beaux-Artsissa 1951.
Marraskuussa 1949 ryhmä muutti virallisesti nimensä "Internationale des Artistes Expérimentaux" -ryhmäksi, jonka jäsenistö oli levittäytynyt ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, vaikka tämä nimi ei koskaan pysynytkään. Liike lakkautettiin virallisesti vuonna 1951, mutta monet sen jäsenistä pysyivät läheisinä, ja erityisesti Dotremont jatkoi yhteistyötä monien ryhmän johtavien jäsenten kanssa.
Ryhmän pääpaino oli puoliabstrakteissa maalauksissa, joissa oli loistavia värejä, rajuja siveltimiä ja vääristyneitä ihmishahmoja, jotka olivat saaneet vaikutteita primitiivisestä ja kansantaiteesta ja muistuttivat amerikkalaista toimintamaalausta. Cobra oli virstanpylväs tachismin ja eurooppalaisen abstraktin ekspressionismin kehityksessä.
Osallistujat
COBRAan osallistuivat muun muassa:
|
|
Etsiä