COBRA (tai CoBrA) oli eurooppalainen avantgarde-liike, joka toimi vuosina 1949-1951. Nimen keksi vuonna 1948 Christian Dotremont jäsenten kotikaupunkien alkukirjaimista: Kööpenhamina (Co), Bryssel (Br) ja Amsterdam (A).
CoBrA ei ollut pelkästään taidekoulukunta vaan myös julkaisutoiminnan, näyttelyiden ja yhteistöiden verkosto. Ryhmän jäsenet vastustivat sodanjälkeistä konservatiivista makua ja korostivat spontaanisuutta, intuitiota ja kollektiivista työskentelyä. Estetiikaltaan CoBrA-hankkeet ammensivat vaikutteita sosiokulttuurisista lähteistä kuten kansantaiteesta, lasten piirustuksista, mytologiasta ja surrealistisesta automatiikasta. Tyyliin kuuluivat voimakkaat, kirkkaat värit, leikittelevät ja biomorfiset muodot sekä naivistiset, ilmeikkäät hahmot.
Toiminta keskittyi muun muassa yhteisnäyttelyihin, kollaboratiivisiin teosprojekteihin ja lehteen nimeltä Cobra, jonka sivuilla ryhmä julkaisi manifestinsa ja visioitaan. CoBrA korosti taiteen vapauttamista institutionaalisista rajoista ja pyrki tuomaan luovuuden lähemmäs arkielämää ja yhteisöllisyyttä.
Tunnettuja CoBrA-ryhmän taiteilijoita olivat muun muassa:
- Asger Jorn
- Karel Appel
- Constant (Constant Nieuwenhuys)
- Corneille (Guillaume Cornelis van Beverloo)
- Pierre Alechinsky
- Carl-Henning Pedersen
- Christian Dotremont
- Joseph Noiret
Vaikka CoBrA oli lyhytikäinen, sen vaikutus näkyi vahvasti eurooppalaisessa taidekentässä. Ryhmän korostama luova impulssi ja kokeellisuus ovat innoittaneet myöhempiä taidesuuntauksia, julkisia hankintoja ja näyttelyitä, ja monet CoBrA-taiteilijat jatkoivat merkittäviä uraansa myös ryhmän hajottua. CoBrA-materiaalit ja -teokset ovat sittemmin olleet esillä monissa retrospektiivinäyttelyissä ja kuuluvat useiden museoiden kokoelmiin, mikä kertoo liikkeen pitkäkestoisesta kulttuuriperinnöstä.