Marxismi – määritelmä, perusperiaatteet, luokkataistelu ja vaikutus
Ytimekäs selitys marxismista: sen perusperiaatteet, luokkataistelu, historia ja vaikutukset politiikkaan — Karl Marxista nykypäivän tulkintoihin.
Marxismi on nimitys poliittisille ja taloudellisille ajatuksille, jotka selittävät yhteiskunnan muutosta luokkien välisenä kamppailuna ja esittävät ratkaisun tuotantovälineiden omistussuhteiden muuttamisena.
Perusperiaatteet
- Maailma on jaettu luokkiin: yhteiskuntaa hallitseva luokka ja työtä tekevä luokka. Kaksi keskeistä luokkaa kapitalistisessa yhteiskunnassa ovat porvaristo ja proletariaatti. Hallitseva luokka riistää työntekijöitä ottamalla itselleen työn tuloksena syntyvän yliarvon.
- On olemassa jatkuva luokkaristiriita, joka syntyy ristiriidasta tuotantovälineiden omistuksen ja työvoiman aseman välillä.
- Marxilaisen ajattelun mukaan kun työläiset tajuavat tilanteensa ja järjestävät yhteistä toimintaa, he voivat kumota sen vallan, joka pitää tuotantovälineitä yksityisomistuksessa. Tämän välivaiheen käsite on usein ilmaistu termillä proletariaatin diktatuuri, eli työväenluokan valta siirtymävaiheessa kohti luokattomaa yhteiskuntaa.
- Päämääränä on kommunismi: teoria määrittelee sen valtiottomaksi ja luokattomaksi yhteiskunnaksi, jossa tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa ja tavarat ja palvelut jaetaan tarpeen mukaan.
Keskeiset käsitteet
Marxismi sisältää useita tärkeitä käsitteitä, joita käytetään yhteiskunnan analyysissa:
- Historiallinen materialismi: näkemys siitä, että yhteiskunnalliset muutokset johtuvat taloudellisista olosuhteista ja tuotantotapojen kehityksestä.
- Yliarvo (surplus value): kapitalistisessa taloudessa työntekijän tuottamasta arvosta osa omaksutaan pääomanomistajan voittona.
- Vieraantuminen: käsitys, että palkkatyössä työntekijä erkaantuu työnsä tuotteesta, prosessista, omasta itsestään ja muista ihmisistä.
- Perusrakenteen ja ylärakenteen suhde: taloudelliset olosuhteet (perusrakenne) muovaavat lakeja, kulttuuria ja poliittisia instituutioita (ylärakenne), mutta myös päinvastoin tapahtuu vuorovaikutusta.
Marx ja Engels sekä vaikutus
Nämä ajatukset ovat peräisin Karl Marxin ja Friedrich Engelsin teoksista. Heidän tunnetuin yhteisteoksensa on Kommunistinen manifesti, jossa esitetään luokkataistelun keskeinen rooli historian ajurina ja vaaditaan työväenluokan järjestäytymistä poliittiseksi voimaksi. Marxin laajempi analyysi kapitalismista löytyy erityisesti teoksesta Pääoma.
Marxismi on vaikuttanut laajasti 1800- ja 1900-luvun politiikkaan, teolliseen järjestäytymiseen ja aatteisiin. Se on muovannut sekä vallankumouksellisia liikkeitä että reformistisia suuntauksia.
Eri suuntaukset ja strategiat
Marxilaisuus ei ole yksimielinen oppi; sen sisällä on useita koulukuntia ja käytännön strategioita:
- Vallankumoukselliset suuntaukset korostavat välitöntä, usein klassista vallankumousta kapitalistisen järjestelmän kumoamiseksi.
- Leninismi ja Marxismi-Leninismi ovat 1900-luvulla syntyneitä tulkintoja, joissa korostetaan puolueen johtavaa roolia vallankumouksessa ja valtion roolia siirtymäkaudella.
- Sosiaalidemokratia ja reformisosialismi puolestaan pyrkivät toteuttamaan sosiaalisia muutoksia asteittain parlamentin kautta. Monet näistä uskovat, että Marxin ja Engelsin ajatuksia voidaan toteuttaa myös porvarillisen demokratian puitteissa eli käyttämällä porvarilliseksi demokratiaksi kutsuttuja instituutioita uudistusten ajamiseksi.
Luokkataistelu käytännössä ja historialliset esimerkit
Marxilaisen ajattelun pohjalta syntyi 1900-luvulla useita valtioita, jotka pyrkivät rakentamaan sosialistista järjestelmää — tunnetuimpia esimerkkejä ovat Neuvostoliitto, Kiina, Kuuba ja muut. Näissä maissa toteutetut mallit erosivat merkittävästi toisistaan niin talouspolitiikan, poliittisen järjestelmän kuin vapauksien suhteen.
Marxilaiset ideat vaikuttivat myös työväenliikkeisiin, ammattiliittoihin ja hyvinvointivaltion rakentamiseen länsimaissa, vaikka lopputulos jäi usein reformistiseksi eikä johtanut luokattomaan yhteiskuntaan.
Kritiikki ja keskustelu
Marxismia on arvosteltu monelta taholta. Keskeisiä kritiikin aiheita ovat:
- Taloudellisen suunnittelun ja resurssien kohdentamisen vaikeudet sekä tehokkuuskysymykset.
- Autoritaariset käytännöt ja ihmisoikeusloukkaukset joissain marxilaisissa hallinnoissa.
- Teoreettiset kiistat: marxilaiset tutkijat eivät ole yhtä mieltä esimerkiksi kapitalismin, sosialismin ja kommunismin täsmällisistä määritelmistä tai siitä, mikä tie niihin johtaa. Nämä erot ovat joskus olleet yhtä kiivaita kuin marxilaisten ja kapitalistien välinen keskustelu.
Nykymerkitys
Marxilaisuus elää edelleen akateemisessa keskustelussa, poliittisissa liikkeissä ja kulttuurissa. Se tarjoaa työkalupakin yhteiskunnan rakenteiden ja talouden analysointiin, vaikka käytännön sovellukset ja poliittinen linja vaihtelevat paljon eri paikoissa ja ajanjaksoissa.
Friedrich Engels
Karl Marx
Keskeiset ajatukset
Työväenluokka vs. kapitalistiluokka
Marxilaisuuden mukaan maailman ihmiset on järjestetty eri ryhmiin tai luokkiin sen perusteella, mitä he tekevät työnsä puolesta.
Useimpia ihmisiä kutsutaan "työntekijöiksi", koska he työskentelevät tehtaissa, toimistoissa tai maatiloilla rahaa vastaan. He kuuluvat "työväenluokkaan" (tai "proletariaattiin"). Nämä ihmiset eivät omista paikkoja, joissa he työskentelevät, eivätkä materiaaleja, joita he tarvitsevat työssään.
Toinen ryhmä, joka ei ole yhtä suuri kuin työväenluokka, ovat "kapitalistit" (tai "porvaristo"). He omistavat tehtaat, maan ja rakennukset, joissa työläiset työskentelevät. He omistavat myös osan työvälineistä, joita työläisten on käytettävä. Marx kutsuu kapitalisteja "hallitsevaksi luokaksi", koska he elävät kaikkien työläisten työllä. Hän sanoo myös, että kapitalistit omistavat hallituksen, armeijan ja tuomioistuimet.
Marxilaisissa näkemyksissä pääoma on "tuotantovälineitä" ja rahaa, jota kapitalisti voi sijoittaa eri liiketoimintapaikkoihin, jotta hän voi "tehdä voittoa" tai saada lisää pääomaa.
Useimmat työntekijät työskentelevät yrityksissä, jotka ovat joko kapitalistien tai "pikkuporvarien" (pienimuotoisten riistäjien) omistuksessa. Kapitalisti maksaa työntekijälle palkkaa työntekijän työajasta. Kapitalisti on ostanut työläiseltä tietyn ajanjakson, jonka työläisen on sitten käytettävä työskennelläkseen kapitalistille. Marxilaisen ajattelun mukaan tämä on ainoa tapa, jolla kapitalisti voi luoda ylimääräistä rahaa hyödykkeestä (tavarasta). Kapitalisti käyttää työläisen aikaa hyväkseen niin paljon kuin mahdollista. Kapitalisti saa tietyn hinnan työntekijän valmistamasta hyödykkeestä. Kapitalisti kartuttaa pääomaa maksamalla työntekijälle vähemmän kuin tämä hinta. Tällä tavoin kapitalisti riistää työntekijän työvoimaa:
- työntekijälle ei maksettu sitä, minkä arvoista hänen työnsä oli
- pitää ylimääräiset rahat, joita he eivät maksaneet työntekijälle.
Tässä on esimerkki työvoiman hyväksikäytöstä. Jane on suutari. Hän työskentelee Michaelille, joka omistaa kenkätehtaan, joka pystyy valmistamaan 60 paria kenkiä päivässä. Jane valmistaa 60 kenkäparia joka päivä. Michael maksaa Janelle 20 dollaria päivässä. Michael kuitenkin myy jokaisen kenkäparin 2 dollarilla kappale. Tämä tarkoittaa, että hän tienaa päivässä 120 dollaria. Kun hän on maksanut Janelle 20 dollarin palkan, Michaelille jää 100 dollaria. Sitten hänen on kuitenkin maksettava materiaalit, jotka maksavat 1 dollaria kustakin parista, joten jäljelle jää 60 dollaria päivässä. Tehtaan juoksevat kulut maksavat hänelle 10 dollaria päivässä. Hän saa siis päivän päätteeksi vain 30 dollaria yrityksen johtamisesta. Tätä jäljelle jäävää varallisuutta kutsutaan "voitoksi" tai "ylijäämä[lisä]arvoksi". Toisin sanoen, vaikka Jane valmistaa joka päivä 60 kenkää, hänelle maksetaan vain 10 kenkäparin arvo. Loppupäivän, kun hän valmistaa loput 50 kenkää, hän luo rahaa pomolleen. Hänen työnsä tekee hänet rikkaammaksi ja auttaa häntä ansaitsemaan rahaa.
Marxismi pitää tätä yliarvoa eli voittoa työn hyväksikäyttönä. Tämä riisto antaa pienemmälle luokalle (kapitalisteille) mahdollisuuden elää ilman työtä ja tehdä samalla voittoa, kun taas suurempi luokka (työläiset) joutuu työskentelemään kapitalisteille selviytyäkseen yleensä huonoissa työoloissa.
Marxilaisuuden mukaan tehtaat, työkalut ja työpaikat eivät voi luoda uutta arvoa itsestään. Ne ovat kuin mustikkapensas: sillä ei ole arvoa itsestään. Ihmisten on luotava arvo tekemällä työtä. Joku käyttää esimerkiksi päivän mustikoiden poimimiseen. Näitä mustikoita voidaan nyt myydä tai syödä, koska niiden poimimiseen on käytetty työtä.
Luokkataistelu
Marxilaisessa ajattelussa väitetään, että kapitalistit ja työläiset kamppailevat jatkuvasti. He kutsuvat tätä "dialektiseksi materialismiksi". Tämä on ajatus siitä, että ihmisten historia on luokkien välisen konfliktin historiaa. Eri luokat, joilla on erilaiset intressit, kiistelevät tai taistelevat toisiaan vastaan. Yhteiskunnallinen muutos (tai sen puuttuessa yhteiskunnallinen pysähtyneisyys) on tuloksena.
Marxilaisuuden mukaan kapitalistit haluavat riistää työntekijöitä mahdollisimman paljon ja saada heidän palkkansa niin alhaiseksi kuin mahdollista. Kapitalistit tekevät näin luodakseen itselleen mahdollisimman paljon voittoa mahdollisimman nopeasti. Työntekijät taas joutuvat kamppailemaan pitääkseen palkkansa korkeana ja "riistoasteen" alhaisena, jotta he voivat elää rauhallisempaa elämää. Tätä marxilaisuus kutsuu "luokkataisteluksi": työläiset ja heidän pomonsa taistelevat toisiaan vastaan saadakseen voittoa itselleen.
Marxilaiset ajattelevat, että koko kirjoitettu ihmiskunnan historia on jakautunut taloudellisten luokkien mukaan. Yksi esimerkki on feodaalinen yhteiskunta (keskiaikainen yhteiskunta, jota feodaaliset herrat ja aateliset hallitsivat). Hallitseva luokka sai valtansa ja varallisuutensa talonpoikien (maanviljelijöiden) työllä. Mutta kun talonpojat vaativat yhä enemmän itselleen, alkoi ilmaantua pieniä kauppiaita ja kauppiaita. Monet näistä ihmisistä muodostivat kiltoja ja alkoivat lopulta palkata työntekijöitä. Nämä työläiset pystyivät hankkimaan itselleen vaurautta näissä töissä. Nämä historialliset tapahtumat loivat kapitalismin.
Näin marxilaiset ajattelevat, että luokkataistelu on vienyt historiaa eteenpäin. He ajattelevat, että muutos syntyy tästä kamppailusta, aivan kuten kapitalismi oli. He ajattelevat kuitenkin myös, että kapitalismi väistyy kommunismin tieltä; kun työläisten riisto pahenee, se saa työläiset kapinoimaan kapitalistisia hallitsijoita vastaan.
Materialismi
Marxilaisen ajattelun ydintä kutsutaan materialismiksi. Materialismi on filosofinen näkemys, jonka mukaan yhteisöt kehittyvät "maasta käsin". Sen mukaan kulttuurin "korkeammat" ominaisuudet (kuten taide, käytöstavat, tavat ja uskonnot) perustuvat itse asiassa elämän "alempiin" tai yksinkertaisempiin ominaisuuksiin. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa se, että ihmisillä on riittävästi selviytymiseen tarvittavia asioita, kuten ruokaa ja suojaa; se, kenellä on rahaa ja mitä heidän on tehtävä saadakseen sitä; se, kenellä on lupa tehdä työtä ja kenet on pakko tehdä työtä.
Muutokset kulttuurin korkeammissa ominaisuuksissa (joita joskus kutsutaan "päällysrakenteeksi") liittyvät usein muutoksiin elämän alemmissa ominaisuuksissa (joita joskus kutsutaan "perustaksi"). Yksi esimerkki on, että keskiajalla ihmiset pitivät "kunniaa" tai velvollisuutta heitä voimakkaampia ihmisiä kohtaan hyvin tärkeänä. Nykyään länsimaissa monet ihmiset pitävät kunnianhimoa (olla joku, joka tekee kovasti töitä omien tavoitteidensa eteen) tärkeämpänä. Tämä johtuu siitä, että keskiajalla ihmiset työskentelivät koko elämänsä herrojen alaisuudessa, jotka olivat heistä riippuvaisia paitsi työn myös sodan suhteen. Nykyään ihmiset työskentelevät enemmän itsensä eteen, ja yhteiskuntamme antaa joidenkin ihmisten nousta köyhästä rikkaaksi. Tällöin se, mitä ihmiset pitävät hyvänä ja tärkeänä, riippuu siitä, miten vallanpitäjät saavat työntekijöistään arvoa.
"Luokaton yhteiskunta"
Marxilaisuus tunnustaa, että aikaisempina ajanjaksoina elimme ensin hallitsijoiden alaisuudessa, jotka omistivat kaiken. Sitten elimme herrojen alaisuudessa, jotka omistivat maata ja joilla oli työläisiä, jotka asuivat ja työskentelivät tuolla maalla. Marxin aikana ihmiset elivät hallitusten alaisuudessa, jotka antoivat monille ihmisille mahdollisuuden omistaa omaisuutta. Lopulta marxilaiset uskovat, että siirrymme yhteiskuntaan, jossa kaikki omistavat kaiken yhteisesti. Tätä kutsutaan kommunismiksi.
Toisin sanoen ihmisyhteiskunta on aina perustunut taloudellisiin voimiin, joita ihmiset voivat hallita. Marxilaisuuden kannalta tämä tarkoittaa, että jokainen yhteiskunta saisi oman muotonsa "tuotantotapansa" perusteella.
Marxilaiset uskovat, että ihmisten kyky tuottaa tavaroita ja palveluita merkitsee nykyään sitä, että ihmiset voivat päästä eroon luokkiin jakautuneen yhteiskunnan konflikteista. Monet marxilaiset uskovat, että kapinoita ja oikeissa olosuhteissa vallankumouksia tulee aina olemaan. Näissä vallankumouksissa työläiset taistelevat kapitalisteja vastaan. Jos he voittavat, he perustavat sosialistisen "työläisvaltion" (hallitusmuoto, jossa työläiset ovat yhteiskunnan hallitsijoita). Tämä työläisvaltio on vain väliaikainen. Sen tehtävänä on ottaa valta pois kapitalisteilta, kunnes kaikki maailman kapitalistiset maat on lyöty ja yhteiskuntaluokkia ei enää ole.
Marxilaiset uskovat, että jos työväenluokka tekee itsestään hallitsevan luokan ja tuhoaa luokkayhteiskunnan perustan (yksityisomistus, jota Marx kutsui "porvarilliseksi omaisuudeksi"), syntyy "luokaton yhteiskunta". Marxilaisessa yhteiskunnassa ei ole yhteiskuntaluokkien välisiä ristiriitoja, eikä hallitusta enää ole. Valtiota ei enää tarvita. Valtioita ei olisi olemassa. Maailmassa ei tule olemaan rajoja. Maailmassa tulee olemaan kommuuneja ympäri maailmaa. Työntekijät järjestävät tavaroiden ja palveluiden tuotannon sen perusteella, mitä ihmiset tarvitsevat, ei voittojen perusteella.
Modernia kommunismia koskevat uskomukset
Jotkut marxilaiset sanovat, että nykyaikainen "kommunismi" ei ole lainkaan kommunismia. He sanovat, että Neuvostoliiton, Kiinan kansantasavallan, Kuuban ja Vietnamin kaltaiset "kommunistiset" maat käyttävät todellisuudessa erilaisia kapitalismin muotoja, joissa teollisuus on usein voimakkaasti "kansallistettu". Tony Cliff -niminen ajattelija oli yksi näiden ajatusten suurimmista kannattajista. Hän kirjoitti, että Neuvostoliiton ja kommunistisen Kiinan kaltaiset valtiot (ennen vuotta 1980) olivat "valtiokapitalistisia".
Kaikki kommunistit, sosialistit tai marxilaiset eivät ole samaa mieltä tästä kysymyksestä. Monet marxilaisuuden vahvat kannattajat ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että:
- Sosialismissa työntekijöillä on demokraattinen valta taloudellisiin päätöksiin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
- Talous tuottaa asioita (tuottaa tavaroita ja palveluita) sen perusteella, mitä ihmiset tarvitsevat.
- Sosialismi kuolee ja muuttuu kommunismiksi, kun kapitalismi kukistetaan.
Marxismin, kommunismin ja sosialismin erottaminen toisistaan.
Ihmiset käyttävät näitä termejä toistensa kanssa, mutta tämä on väärin. Näillä käsitteillä on eri merkitys:
- Marxismi on sosioekonomisen analyysin menetelmä, jossa käytetään materialistista tulkintaa historiallisesta kehityksestä, joka tunnetaan paremmin nimellä historiallinen materialismi.
- Sosialismi on tapa järjestää yhteiskunta, jossa tuotantovälineet ovat kapitalistien sijasta työväenluokan omistuksessa ja hallinnassa.
- Kommunismi on teoreettinen luokaton ja valtioton yhteiskunta, jonka Marx ehdotti syntyvän kapitalismin tuhon jälkeen.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Karl Marx
- Friedrich Engels
- Marxin ja Engelsin kirjoittama Kommunistinen manifesti.
- Sosialismi
- Kommunismi
- Marxilainen taloustiede
- Maallinen uskonto
Reading
- Callinicos, Alex (2010) [1983]. Karl Marxin vallankumoukselliset ajatukset. Bloomsbury, Lontoo: Bookmarks. ISBN 978-1-905192-68-7.
- Lenin, Vladimir (1967) [1913]. Karl Marx: lyhyt elämäkerrallinen luonnos ja marxilaisuuden selitys. Peking: Foreign Languages Press. Haettu 2014-06-17.
- Marx, Karl (1849). Palkkatyö ja pääoma. Saksa: Neue Rheinische Zeitung. Haettu 2014-06-17.
- Avineri, Shlomo (1968). Karl Marxin yhteiskunnallinen ja poliittinen ajattelu. Cambridge University Press.
- Kołakowski, Leszek (1976). Marxismin päävirtaukset. Oxford University Press.
- Parkes, Henry Bamford (1939). Marxismi: An Autopsy. Boston: Houghton Mifflin.
- Prychitko, David L. (2008). "Marxismi". Teoksessa David R. Henderson (toim.). Concise Encyclopedia of Economics (2. painos). Library of Economics and Liberty.
- McLellan, David (2007). Marxismi Marxin jälkeen. Basingstoke: Palgrave Macmillan.
Viittaukset
- ↑ O'Hara, Phillip 2003. Poliittisen taloustieteen tietosanakirja, osa 2. Routledge, s. 107. ISBN 0-415-24187-1
| Poliittinen kirjo |
|
| Politiikka
|
| Poliittiset kannat Vasemmiston jälkeinen Ultravasemmistolaisuus Antistalinistinen vasemmisto Uusi vasemmisto Keskustalainen marxilaisuus Kolmas tie Radikaali sentrismi Uusi oikeus |
| Poliittiset ideologiat Marxismi Sosiaalidemokratia Liberalismi Kristillinen demokratia |
| Uskonnollinen politiikka Kristillinen oikeisto Islamismi Uskonnollinen sionismi Buddhalainen sosialismi Kristitty vasen Juutalainen vasemmisto Muslimivasemmisto Islamilainen konservatismi Islam ja demokratia |
| Poliittiset pejoratiivit Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi Vasemmistofasismi Baizuo Samppanjan sosialisti Kovaa vasemmalle Liberaali eliitti Hullu vasemmisto Moonbat Punainen fasisti Regressiivinen vasemmisto Sosiaalinen fasismi Sosiaalinen imperialismi Pehmeä vasen Wingnut |
| Mallit Hevosenkengän teoria Vasemmisto-oikeistopolitiikka Nolanin kaavio Overtonin ikkuna Avoin ja suljettu poliittinen kirjo Poliittinen kompassi Pournellen kaavio Oikeistolainen autoritaarisuus |
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on marxilaisuus?
A: Marxismi on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kehittämä poliittisten ja taloudellisten ajatusten kokonaisuus.
K: Mitkä ovat marxilaisen teorian pääluokat?
A: Marxilaisessa teoriassa kaksi pääluokkaa ovat työväenluokka ja hallitseva luokka.
K: Miten marxilaisuus suhtautuu riistoon?
V: Marxilaisuuden mukaan hallitseva luokka riistää työväenluokkaa.
K: Mitä tarkoitetaan "proletariaatin diktatuurilla"?
V: "Proletariaatin diktatuurilla" tarkoitetaan tilannetta, jossa työläiset kapinoivat ja ottavat haltuunsa tehtaiden ja materiaalien omistuksen.
K: Mitä kommunismi on marxilaisten mukaan?
V: Marxilaisten mukaan kommunismi on valtioton, luokaton yhteiskunta, jossa on vapaa yrittäjyys.
K: Miten sosiaalidemokraatit suhtautuvat marxilaisiin ajatuksiin?
V: Sosiaalidemokraatit uskovat, että marxilaiset ajatukset voidaan toteuttaa Marxin "porvarilliseksi demokratiaksi" kutsuman keinoin.
K: Miten eri marxilaiset poliittiset taloustieteilijät eroavat kapitalismin, sosialismin ja kommunismin määritelmistä?
V: Eri marxilaisilla poliittisilla taloustieteilijöillä on hyvin perustavanlaatuisia eroja kapitalismin, sosialismin ja kommunismin määritelmissä, mikä johtaa toisinaan kiihkeisiin kiistoihin heidän välillään.
Etsiä