Tanska | Pohjois-Euroopan pohjoismaa

Historia

Tanska yhdistyi ensimmäisen kerran 10. vuosisadalla viikinkiaikana kuningas Harald Bluetoothin (n. 985) toimesta, joka käännytti Tanskan ensimmäisenä kristityksi. Viikingit tunnetaan hyvin maiden valloittajina. Tanskan viikingit hallitsivat 1100-luvulla jonkin aikaa Englantia (Danelaw). Vuonna 1397 Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta tuli yksi maa, jolla oli yksi kuningatar (tätä maata kutsuttiin Kalmarin unioniksi) Ruotsista tuli jälleen erillinen maa vuonna 1523. Tanska ja Norja (nimeltään Tanska-Norja) pysyivät yhtenäisinä vuoteen 1814 asti. Tanska-Norja hallitsi monia saaria Atlantin valtamerellä, kuten Färsaaria, Islantia ja Grönlantia. Islanti itsenäistyi Tanskasta vuonna 1944.

Tanskasta tuli perustuslaillinen monarkia 5. kesäkuuta 1849, kun se hyväksyi perustuslain, joka vei kuninkaalta vallan ja antoi oikeuksia Tanskan tavalliselle kansalle. Kesäkuun 5. päivä on nykyään Tanskassa juhlapäivä, jota kutsutaan "perustuslain päiväksi".

Vuosien mittaan Tanska menetti taisteluissa monia hallitsemiaan maita. Tanskan suurin sotatappio oli toinen Schleswigin sota (vuonna 1864), kun Preussin kuningaskunta (nykyään osa Saksaa) valloitti Schleswigin ja Holsteinin herttuakunnat. Tämä oli Tanskalle suuri tappio, ja sen vuoksi se aloitti tappion jälkeen puolueettomuuspolitiikan, mikä tarkoitti, ettei se enää osallistuisi sotiin eikä tukisi muita maita. Tanska ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan.

Natsi-Saksa hyökkäsi Tanskaan 9. huhtikuuta 1940, ja natsit pysyivät Tanskassa koko toisen maailmansodan ajan. Sodan aikana, vuonna 1943, tanskalaiset auttoivat yli 8 000 juutalaista pakenemaan Tanskasta Ruotsiin, kun natsit yrittivät pidättää heidät.

Tanskan vapautumisen jälkeen yksi osa maata ei ollut. Se oli Bornholmin saari. Sinne sijoitettu saksalainen komentaja von Kamptz kieltäytyi antautumasta Neuvostoliitolle, koska saksalaiset pakenivat Bornholmiin ja edelleen Ruotsiin. Neuvostoliittolaiset pommittivat sitten kahta suurinta kaupunkia Rønneä ja Nexøä. Kun saksalaiset oli vangittu 9. toukokuuta 1945, neuvostoarmeija miehitti saarta 6. huhtikuuta 1946 asti.

Toisen maailmansodan jälkeen Tanskasta tuli Naton ja Euroopan unionin jäsen. Grönlanti ja Färsaaret ovat nykyään osa Tanskan kuningaskuntaa, ja niillä on omat hallitukset ja rajoitettu valta.

 
Kokous perustuslain laatimiseksi, 1848.  

Hallitus ja politiikka

Tanskassa on kolme vallanhaaraa: oikeuslaitos (tuomioistuimet), toimeenpanovalta (pääministeri ja hallitus) ja lainsäädäntövalta (Tanskan parlamentti). Tanskan nykyinen pääministeri on Mette Frederiksen, joka valittiin kesäkuussa 2019.

Tanska on kuningaskunta, mikä tarkoittaa, että sillä on monarkki (kuningas tai kuningatar). Nykyinen monarkki on kuningatar Margrethe II. Margrethe II:lla ei ole paljon valtaa (hän ei tee tärkeitä päätöksiä), ja hänellä on symbolinen rooli. Tanskasta tuli perustuslaillinen monarkia vuonna 1849.

Parlamenttivaalit järjestetään joka neljäs vuosi, ja vaalien voittaja on puolue tai koalitio, joka saa eniten ääniä ja paikkoja parlamentissa. Kun vaalit on käyty, useat puolueet, jotka ovat yhtä mieltä, ryhmittyvät yhteen ja muodostavat koalitiohallituksen, ja suurimman puolueen johtajasta tulee pääministeri.

Seuraavassa on lyhyt yhteenveto Tanskan suurimmista poliittisista puolueista poliittisella akselilla vasemmalta oikealle:

• Punavihreä liitto (tanskalainen Enhedslisten), äärivasemmistolainen sosialistinen puolue.
• Vaihtoehto (tanskalainen Alternativet), vihreä edistysmielinen puolue.
• Sosialistinen kansanpuolue (tanskaksi Socialistisk Folkeparti), sosialistinen puolue.
• Sosiaalidemokraatit (tanskalainen Socialdemokraterne), vasemmistopuolue, joka on "sosiaalidemokraattinen" (hieman sosialistinen).
• Venstre, Tanskan liberaalipuolue (tansk: Venstre), liberaali puolue.
• Tanskan sosiaaliliberaalipuolue (tanskalainen: Det Radikale Venstre), radikaalivasemmistolainen/oikeistolainen liberaalipuolue.
• Konservatiivinen kansanpuolue (tanskaksi Det Konservative Folksparti), konservatiivinen puolue.
• Liberaaliliitto (tanskalainen Liberal Alliance), oikeistoliberaali puolue.
• Tanskan kansanpuolue (Dansk Folkeparti), oikeistolainen poliittinen puolue, joka ei pidä maahanmuutosta (muista maista Tanskaan muuttavat ihmiset).

Hyvinvointi

Tanska, kuten muutkin Pohjoismaat, on tunnettu laajasta hyvinvointivaltiostaan. Hallitus tarjoaa kansalaisille monia palveluja, kuten ilmaisen terveydenhuollon, ilmaisen koulutuksen (koulu ja korkeakoulu) ja ilmaisen asumisen köyhille. Tanskalaiset maksavat korkeita veroja hyvinvoinnin rahoittamiseksi.

 
Margrethe II on ollut Tanskan kuningatar vuodesta 1972.  


Mette Frederiksen, Tanskan nykyinen pääministeri vuodesta 2019 alkaen.  

Maantiede

Tanska on Skandinavian maista pienin. Naapureita ovat Saksa (etelässä), Ruotsi (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Yhdistynyt kuningaskunta (lännessä). Maata ympäröi meri lukuun ottamatta Jyllantia (Jylland), joka on Tanskan suurin osa. Se on yhteydessä Saksaan maitse. Kaakossa on Itämeri, lännessä Pohjanmeri, pohjoisessa Skagerrak ja koillisessa Kattegat.

Tanskan länsiosa on Jyllannin niemimaa (tanskaksi Jylland, lausutaan yoo´-land), joka rajoittuu Saksaan. Tämä on ainoa osa Tanskaa, joka ei ole saari. Muualla Tanskassa on 76 saarta, joilla ihmiset asuvat, ja monia pieniä saaria. Suurimmat saaret ovat Seelanti (Sjælland) ja Fyn (Fyn). Itään päin on Itämeressä Bornholmin saari, joka on ainoa paikka Tanskassa, jossa kallioperä näkyy.

Maa on melko tasainen. Korkein kukkula tai vuori on Møllehøj, joka on 170,86 metriä korkea. Maassa on paljon pieniä kukkuloita, järviä, puroja, metsiä ja viljelysmaata. Tanskan rantaviivan pituus on 7 314 kilometriä. Kukaan Tanskassa ei asu yli 60 kilometrin päässä rannikolta. Tanskan pisin joki on Gudenå.

Ilmasto

Tanskan sää on melko tuulinen ja sateinen. Talvella ei ole kovin kylmää, vaan lunta sataa useimpina vuosina vain muutaman viikon ajan. Noin joka kymmenes vuosi meri jäätyy saarten ympärillä, mutta useimpina talvina se ei jäädy. Ilmasto ja pinnanmuodostus eivät sovellu talviurheiluun.

Useimmat kesät eivät ole kovin kuumia. Ihmiset pukeutuvat aina sateen tai tuulen varalta. On myös hyvin aurinkoisia aikoja, mutta kukaan ei voi tietää etukäteen, milloin ne ovat. Paras aika vuodesta ulkoiluun on touko- ja kesäkuussa juhannukseen asti.

Alueet ja kunnat

Tanska on jaettu viiteen alueeseen (tanskaksi regioner tai region for one). Alueet korvasivat entiset läänit (amter) tammikuussa 2007. Alueet vastaavat sairaaloista ja terveydenhuollosta.

Luettelo alueista
Tanskalainen nimi	Englanninkielinen nimi	Suurin kaupunki	Väestö (1. tammikuuta 2008)	Alue (km²)	Väestötiheys (neliökilometriä kohti)
Alue Hovedstaden	Tanskan pääkaupunkiseutu	Kööpenhamina	1,645,825	2,561	642.6
Midtjyllandin alue	Keski-Tanskan alue	Århus	1,237,041	13,142	94.2
Nordjyllandin alue	Pohjois-Tanskan alue	Aalborg	578,839	7,927	73.2
Sjællandin alue	Alue Seelanti	Roskilde	819,427	7,273	112.7
Syddanmarkin alue	Etelä-Tanskan alue	Odense	1,194,659	12,191	97.99
Koko maa			5,475,791	43,094	127.0

Alueet jaetaan sitten kuntiin (tanskaksi kommuner). Tällä hetkellä kuntia on 98, mutta ennen tammikuuta 2007 niitä oli 275. Kuntien lukumäärää vähennettiin, kun päätettiin, että tehokkuuden lisäämiseksi kussakin kunnassa olisi oltava vähintään 20 000 asukasta.

 
Kartta Tanskan alueista  


Tanskan kartta  

Ihmiset

Suurin osa (90,5 %) Tanskan vajaan 5,4 miljoonan asukkaan väestöstä on tanskalaista syntyperää vuoden 2009 tilastojen mukaan. Lopuista 8,9 prosenttia on maahanmuuttajia tai hiljattain tulleiden maahanmuuttajien jälkeläisiä, joista monet tulevat Etelä-Aasiasta tai Lähi-idästä. Lisäksi on pieniä ryhmiä inuiitteja Grönlannista ja färsaarelaisia.

Tanskalaiset puhuvat tanskaa, joka on hyvin samankaltainen kuin muut skandinaaviset kielet. Ruotsi ja norja ovat niin lähellä tanskaa, että useimmat tanskalaiset ymmärtävät niitä.

Tanskan lisäksi useimmat tanskalaiset puhuvat myös jotain vierasta kieltä, kuten englantia, joka on suosittu kansainvälinen kieli, tai saksaa. Jyllannin eteläosassa saksalainen vähemmistö puhuu saksaa. Färsaarilla puhutaan färsaa, ja Grönlannissa asuvat puhuvat inuiittia.

Uskonnolla ei ole suurta merkitystä useimpien tanskalaisten elämässä, ja kirkossakäynti on hyvin vähäistä. Vaikka monet tanskalaiset ovat ateisteja, 80,4 prosenttia kuuluu kuitenkin Tanskan protestanttiseen "Tanskan kirkkoon" (tanskalaisittain Folkekirke, kansankirkko), joka on Tanskan virallinen "valtionkirkko". Kansalliskirkko on luterilainen, mikä tarkoittaa, että se erosi roomalaiskatolisesta kirkosta 1500-luvulla. Muita tärkeitä uskontokuntia ovat juutalaisuus, islam (muslimien määrä on kasvussa), muut protestanttiset ryhmät ja katolisuus.

 
Tanskan väestönmuutokset viimeisten 45 vuoden aikana  

Kuljetus

Koska Tanskassa on paljon saaria, siellä on paljon siltoja. Maan tärkeimmät osat ja useimmat suuremmat saaret on yhdistetty toisiinsa teillä ja rautateillä. Yksi maailman pisimmistä silloista yhdistää maan itä- ja länsiosat, ja myös Ruotsiin on suuri silta. Itämeren yli Saksaan ei ole vielä siltaa, mutta se rakennetaan todennäköisesti muutaman vuoden kuluessa. Ruotsiin johtava silta oli kallis, sen rakentaminen kesti kauan ja vaati insinööreiltä paljon suunnittelua.

Monilla saarilla ei ole vieläkään siltaa mantereelle. Ihmisten on kuljettava veneellä tai lentokoneella päästäkseen näille saarille. Monille saarille ei koskaan päästä silloilla, koska ne ovat liian pieniä tai liian kaukana. Jos saarella on liian vähän ihmisiä, siltoja ei useinkaan rakenneta, koska niiden rakentaminen on kallista.

Pyöräily on Tanskassa hyvin suosittua, koska maa on niin tasainen. Kööpenhamina on erittäin pyöräilyystävällinen kaupunki, jossa on yli 12 000 kilometriä pyöräteitä.

 
Great Belt Fixed Link on Tanskan suurin silta.  

Kulttuuri

Tanskalaiset ovat aina olleet riippuvaisia merestä. Aikaisemmin ihmiset eivät voineet matkustaa minnekään, elleivät kulkeneet laivalla. Monet tanskalaiset olivat kalastajia tai kauppiaita. Vielä nykyäänkin monet tanskalaiset viettävät paljon aikaa meren äärellä.

Maanviljely on aina ollut yksi tärkeimmistä elinkeinoista. Ilmaston ja maaperän vuoksi Tanska on hyvä paikka maataloudelle. Elintarvikkeiden vienti naapurimaihin on yksi maan tärkeimmistä tulonlähteistä. Tanskalaisia kinkkuja ja keksejä viedään kaikkialle maailmaan.

Ehkä tunnetuin tanskalainen on Hamlet, William Shakespearen kuuluisan näytelmän nimihenkilö, jonka tapahtumapaikkana oli Kööpenhaminan pohjoispuolella Helsingørissä sijaitseva Kronborgin linna. Näytelmä perustui vanhaan tanskalaiseen myyttiin Jyllannin viikinkiprinssi Amledista ja hänen kostoretkestään isänsä tappajaa vastaan. Toinen laajalti tunnettu tanskalainen on Hans Christian Andersen, kirjailija, joka on kuuluisa lähinnä sellaisista saduista kuin "Pieni merenneito" ja "Ruma ankanpoikanen". Myös Karen Blixen, Tycho Brahe ja filosofi Søren Kierkegaard ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja. Tanskalaisia tiedemiehiä on monia, kuten Niels Bohr, kuuluisa fyysikko, joka kehitti ensimmäisen toimivan atomimallin, ja Ole Rømer, joka löysi valon nopeuden. Hans Kirk, joka ei ole yhtä tunnettu Tanskan ulkopuolella, on kaikkien aikojen myydyimmän tanskalaisen romaanin Kalastajat kirjoittaja.

Musiikki

Tanskalaiset nauttivat monenlaisesta musiikista, kuten baletista, jazzista, popista ja rockista. Tanskan kuuluisin klassinen säveltäjä on Carl Nielsen. Tunnettuja tanskalaisia yhtyeitä ovat muun muassa pop-yhtye Aqua ja indie-rock-yhtye The Raveonettes. Tanskan kuuluisin rocktähti on Metallica-yhtyeen Lars Ulrich.

Ruoka

Tanskan keittiö koostuu muiden Pohjoismaiden (Suomi, Norja, Islanti ja Ruotsi) sekä Pohjois-Saksan keittiön tavoin pääasiassa sianlihasta ja kalasta. Perinteiseen tanskalaiseen ruokaan kuuluu frikadeller (paistettuja lihapullia, jotka tarjoillaan usein perunoiden ja erilaisten kastikkeiden kanssa). Kalaa syödään myös paljon, erityisesti Jyllannin länsirannikolla.

Lomat

Joulu (tanskaksi Jul) on vuoden tärkein juhla. Joulua vietetään perinteisesti aattona 24. joulukuuta, jolloin syödään joulun pääateria ja puretaan lahjat.

Keskitalvella vietetään paastoa. Lapset pukeutuvat ja kulkevat talosta taloon kerjäämään rahaa. Viime vuosina Halloween on ottanut tämän tavan haltuunsa, ja useimmat ihmiset antavat karkkia eivätkä rahaa. Karkkeja täynnä oleva tynnyri murskataan nuijilla. Henkilö, joka saa karkit putoamaan, nimitetään kissojen kuningattareksi, ja henkilö, joka lyö viimeisen kepin, nimitetään kissojen kuninkaaksi.

Juhannusta juhlitaan suurella nuotiolla 23. kesäkuuta illalla. Useimmilla tanskalaisilla on kolmen viikon kesäloma heinä- tai elokuussa.

Lomat
Päivämäärä	Englanninkielinen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuodenpäivä	Nytårsdag
Torstai ennen pääsiäissunnuntaita	Suurtorstai	Skærtorsdag
Perjantai ennen pääsiäissunnuntaita	Pitkäperjantai	Langfredag
Maalis-huhtikuu	Pääsiäissunnuntai	Påskesøndag	Tanskalaiset viettävät pääsiäistä kolme päivää.
Pääsiäissunnuntain jälkeinen päivä	Pääsiäismaanantai	2. Påskedag
1. toukokuuta	Työn päivä	Arbejdernes kampdag	Kaikilla ei ole tätä vapaapäivää.
5. kesäkuuta	Perustuslain päivä	Grundlovsdag	Tanskan perustuslain allekirjoittamisen muistoksi vuonna 1849.
Vaihtelee		St. Bededag	Kokoelma pienempiä kristillisiä juhlapäiviä yhdeksi kokonaiseksi päiväksi.
40 päivää pääsiäisen jälkeen	Ylösnousemuksen päivä	Kr. Himmelfartsdag
7 viikkoa pääsiäisen jälkeen	Helluntai	Pinse	Tanskalaiset juhlivat helluntaita kahtena päivänä.
24. joulukuuta	Jouluaatto	Juleaften	Lapset saavat lahjat joulupäivää edeltävänä aattona.
25. joulukuuta	Joulupäivä	Juledag	Tanskalaiset viettävät joulua kolmena päivänä.
26. joulukuuta	2. Joulupäivä	2. Juledag

Urheilu

Tanskan suosituin urheilulaji on jalkapallo. Purjehdus, uinti ja muut vesiurheilulajit ovat hyvin suosittuja pitkän rannikon vuoksi. Toinen yleinen urheilulaji on pyöräily (Kööpenhamina on saanut lempinimen "pyöräilijöiden kaupunki", koska pyörät ovat suosittuja liikkumisvälineitä), josta on tullut Tanskassa suosittu osittain siksi, että maa on tasaista. Myös sisäurheilulajit, kuten sulkapallo ja käsipallo, ovat suosittuja pitkien talvien aikana.

 
Tanskalainen avoin voileipä (smørrebrød) tummalla ruisleivällä. Suosittu ruoka Tanskassa.  

Monarkia

Monarkki on sana, joka tarkoittaa kuningasta tai kuningatarta. Tanska on Euroopan vanhin monarkia. Nykyinen monarkki on kuningatar Margrethe II, joka on ollut kuningattarena vuodesta 1972. Tanskalla ei ole tällä hetkellä kuningasta. Margrethen aviomiestä kutsuttiin prinssiksi, koska hän oli edellisen kuninkaan vävy, ei poika. Hän kuoli 13. helmikuuta 2018 83-vuotiaana. Kuninkaallisella pariskunnalla on kaksi lasta:

• Kruununprinssi Frederik, joka meni naimisiin australialaisen Mary-nimisen naisen kanssa ja jolla on neljä lasta:
• Prinssi Christian
• Prinsessa Isabella
• Prinssi Vincent & prinsessa Josephine (kaksoset)
• Joachim meni naimisiin hongkongilaisen brittiläisen naisen kanssa, mutta erosi vuonna 2005 oltuaan 10 vuotta naimisissa. Hänellä on kaksi poikaa:
• Prinssi Nikolai
• Prinssi Felix

Vuonna 2008 prinssi Joachim avioitui toisen kerran. Hänen uusi vaimonsa on Ranskasta ja hänen nimensä on Marie, jonka kanssa hänellä on poika ja tytär.

·          

• Prinssi Henrik
• Prinsessa Athena

 
Tanskan kuningatar Margrethe II (vasemmalla) ja hänen edesmennyt miehensä prinssi Henrik (oikealla).  

Aiheeseen liittyvät sivut

• Tanska olympialaisissa
• Tanskan jalkapallomaajoukkue
• Luettelo Tanskan joista