David Livingstone: skotlantilainen lääkäri-lähetyssaarnaaja ja Afrikan tutkija

David Livingstone — skotlantilainen lääkäri‑lähetyssaarnaaja ja Afrikan tutkija, joka kartoitti etelä- ja itä-Afrikkaa, paljasti tutkimusmatkoillaan tarinoita ja nimesi Victorian putoukset.

David Livingstone (19. maaliskuuta 1813 – 4. toukokuuta 1873) oli skotlantilainen lääketieteen lähetyssaarnaaja, joka toimi Lontoon lähetysseurassa. Hän syntyi Blantyressa Skotlannissa köyhään työläisperheeseen, työskenteli nuorena tehdastyöläisenä ja opiskeli myöhemmin lääketiedettä ja teologiaa. Livingstone lähti Afrikkaan lähetystyöhön, mutta hänen työnsä laajeni pian pelkän saarnaamisen ulkopuolelle: hän tutki ja kartoitti laajoja alueita eteläisestä ja itäisestä Afrikasta sekä pyrki yhdistämään lääketieteellistä apua, uskonnollista työtä ja käytännön kehitystyötä.

Livingstone toivoi alun perin saattavansa ihmisiä kristilliseen uskoon, mutta usein hänen kohtaamansa paikalliset yhteisöt eivät ottaneet vastaan kristinuskoa odotetulla tavalla, joten hän keskittyi myös tutkimusmatkailuun ja alueiden kartoittamiseen. Hän teki useita pitkiä retkiä sisämaahan, tutki muun muassa Sambesin ja Zambezin jokien vesistöjä sekä etsi Nilen lähteitä. Vuonna 1855 hän näki suuren vesiputouksen, jonka hän nimesi kuningattarensa mukaan; nykyisin nimi on tunnettu sekä paikallisella nimellä Mosi-oa-Tunya että länsimaisesti Victorian putouksille, jonka nimi hän antoi kuningatar Victorian kunniaksi.

Livingstone tunnetaan myös orjakauppaa vastustavasta työstä ja pyrkimyksestä avata Afrikkaa kaupan ja kehityksen kautta, jotta orjakauppaa voitaisiin vähentää. Hän julkaisi matkapäiväkirjojaan ja kirjoitti kirjeitä, jotka herättivät suurta kiinnostusta Euroopassa ja toivat hänelle kuuluisuutta. Myöhemmillä tutkimusmatkoillaan hän kohtasi vaikeuksia, sairauksia ja välineiden puutetta; hänet löydettiin julkisuuteen Henry Morton Stanleyn tekemän etsintäretken seurauksena vuonna 1871 — tapaus, joka synnytti kuuluisan fraasin "Dr. Livingstone, I presume?".

Livingstone kuoli tutkimusmatkalla 4. toukokuuta 1873 nykyisen Sambian alueella. Hänen uskolliset seuramiehensä Susi ja Chuma kuljettivat hänen ruumiinsa rannikolle, josta se tuotiin Britanniaan ja haudattiin arvokkaasti Westminsterin abbeyyn. Livingstonen perintö on monisyinen: hän oli paitsi tutkimusmatkailija myös lähetystyöntekijä, lääkäri ja orjakauppaa vihannut kampanjoija. Hänen teoksensa ja päiväkirjansa vaikuttivat eurooppalaisten kiinnostukseen Afrikkaa kohtaan ja myöhempiin tutkimuksiin, mutta hänen perintönsä liittyy myös 1800-luvun kolonialismin ja lähetystyön komplisoituun historiaan.

Afrikassa

Tutkimusmatkailijana Livingstonella oli joitakin etuja. Hän matkusti yleensä kevyesti ja pystyi vakuuttamaan päälliköille, ettei hän ollut uhka. Muilla retkikunnilla oli paljon kivääreillä varustettuja sotilaita ja vielä enemmän ihmisiä, jotka oli palkattu kuljettamaan tarvikkeita. Niitä pidettiin usein sotilaallisina hyökkäyksinä tai niitä luultiin erehdyksessä orjarosvoiksi. Livingstone matkusti useimmilla matkoillaan muutaman palvelijan ja kantajan kanssa ja vaihtoi tarvikkeita matkan varrella. Hänellä oli vain pari asetta suojaksi. Hän saarnasi kristillistä sanomaa, mutta ei pakottanut sitä vastentahtoisiin korviin. Hän ymmärsi paikallisten päälliköiden tapoja ja sai luvan kulkea heidän alueensa läpi. Mwata Kazembe otti hänet usein vieraanvaraisesti vastaan ja auttoi häntä.

Livingstone uskoi kauppaan ja halusi, että Keski-Afrikkaan perustettaisiin kristillisiä lähetyssaarnaajia. Hänen mottonsa Victoria Fallsilla sijaitsevan hänelle omistetun patsaan jalustassa oli "Kristinusko, kauppa ja sivilisaatio". Hän korosti näitä kolmea asiaa siksi, että ne muodostaisivat vaihtoehdon orjakaupalle, joka tuolloin vielä rehotti Afrikassa. Se antaisi afrikkalaisille arvokkuutta heidän kohdatessaan eurooppalaisia. Afrikan orjakaupan lakkauttaminen oli hänen tärkein toiveensa. Noihin aikoihin hän uskoi, että avain näiden tavoitteiden saavuttamiseen oli Sambesijoen navigointi kristillisenä kaupallisena valtatienä sisämaahan. Hän palasi Britanniaan saadakseen tukea ajatuksilleen ja julkaistakseen kirjan matkoistaan. Kirja toi hänelle mainetta yhtenä aikansa johtavista tutkimusmatkailijoista.

Livingstone kuoli lähellä järveä nykyisen Sambian alueella.

 
Livingstonen matkat Afrikassa vuosina 1851-1873  

Hae kirjaimella