Kesähorros (aestivaatio): mitä se on ja miksi eläimet aestivoivat
Aestivaatio, Yhdysvalloissa myös estivaatio, on eläinten lepotila. Se on sopeuma eloonjäämiseen olosuhteissa, joissa korkea lämpötila ja kuivuus tekevät normaalista aktiivisuudesta haitallista tai mahdotonta.
Se muistuttaa hiukan horrostilaa, mutta eroaa siitä aiheuttajan ja ajankohdan suhteen: horros liittyy yleensä kylmään ja talveen, kun taas aestivaatio liittyy kuumuuteen ja kuivaan kauteen. Aestivaation aikana eläimet ovat passiivisia ja niiden aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi — hengitys, syke ja energiankulutus laskevat, ja kasvun tai lisääntymisen kaltaiset toiminnot pysähtyvät väliaikaisesti.
Tilaan siirrytään usein korkeiden lämpötilojen ja kuivuuden vuoksi. Monet lajit ovat kehittäneet erityisiä käyttäytymis- ja fysiologisia keinoja selvitäkseen: ne kaivautuvat maahan, piiloutuvat luoliin tai muodostavat limakerroksen tai 'kuoren' estämään vedenhukkaa. Esimerkiksi Keuhkokalat voivat muodostaa limakoppelin ja vaipua lepoon kuivuuden yli; tämä on dokumentoitu devonikaudesta lähtien. Aestivaatiota esiintyy yleensä kuumina ja kuivina aikoina tai kausina, jotka voivat osua kesäkuukausille mutta eivät välttämättä rajoitu niihin.
Esimerkkejä aestivoivista eläimistä ovat muun muassa Niilin krokotiili, monet etanat sekä eräät naaraskuoriaiset. Myös sammakoiden, kilpikonnien, liskojen, hyönteisten ja joidenkin nisäkäiden joukossa on lajeja, jotka käyttävät aestivaatiota selviytymisstrategiana. Sekä selkärangattomien että selkärankaisten eläinten tiedetään siirtyvän tähän tilaan välttääkseen korkeiden lämpötilojen aiheuttamat vauriot ja kuivumisen riskin. Sekä maa- että vesieläimet voivat joutua aestivaatioon, riippuen ympäristön kuivuus- ja lämpötilavaihteluista.
Fysiologiset mekanismit vaihtelevat lajeittain. Monet lajit alentavat perusaineenvaihduntaansa ja säätelevät veden- sekä energian käyttöä; jotkut keräävät vararavintoa ennen lepotilan alkua, toiset taas muuttavat nitrogeniaineenvaihduntaa ja varastoivat ureaa tai muita yhdisteitä suojautuakseen kuivumiselta. Keuhkokalojen ja eräiden sammakkoeläinten muodostama lima- tai kuorikerros esimerkiksi estää veden haihtumista.
Aestivaation ekologinen merkitys on suuri: se mahdollistaa lajien selviytymisen äärimmäisissä olosuhteissa, ylläpitää populaatioita kuivina kausina ja vaikuttaa lajien elinkierron ajoitukseen (esimerkiksi lisääntyminen siirtyy sopivampaan aikaan). Ilmastonmuutos ja yleistyvät kuumat jaksot voivat lisätä aestivaation esiintymistä tai muuttaa sen ajankohtaa, mikä saattaa vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja lajien elinmahdollisuuksiin.
Yhteenvetona: aestivaatio on sopeutuva lepotila, jonka avulla eläimet vähentävät aineenvaihduntaa ja suojaavat itseään kuumuudelta ja kuivuudelta. Se eroaa horroksesta pääasiassa sen aiheuttajan (lämpö ja kuivuus vs. kylmyys) ja ajankohdan puolesta, mutta molemmissa ilmiöissä keskeistä on energiankulutuksen ja elintoimintojen tilapäinen alasajo selviytymisen turvaamiseksi.
Tuodut Theba pisana -etanat aestivoitumassa aidan pylväiden päällä Kadinassa, Etelä-Australiassa.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Torpor
- Lepotila
- Hibernointi
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on aestivation?
A: Aestivation on eläinten tapa vaipua horrokseen, joka muistuttaa nukkumista, kun ulkona on kuuma eikä kylmä.
K: Miten aestivation muistuttaa horrostusta?
V: Aestivaatio muistuttaa horrostusta, koska molemmissa eläimet hidastavat ja käyttävät vähemmän energiaa (ruokaa), mutta aestivaatio tapahtuu kylmän sijasta kuumalla säällä.
K: Milloin eläimet horrostavat?
V: Eläimet horrostavat, kun lämpötila on korkea ja sää kuiva, jotta ne eivät kuolisi kuumuuteen tai kuivumiseen.
K: Mitkä eläimet ovat tehneet aestivaatiota miljoonia vuosia sitten?
V: Keuhkokalat ovat tehneet aestivaatiota devonikaudesta lähtien miljoonia vuosia sitten.
Kysymys: Mitkä eläimet elävät aestivaatiossa välttääkseen kuoleman kuumuuteen tai kuivumiseen?
V: Sekä selkärangattomat että selkärankaiset eläimet elävät aestivoituneina välttääkseen kuumuuden tai kuivumisen aiheuttaman kuoleman.
Kysymys: Voivatko sekä maa- että vesieläimet aestivoitua?
V: Kyllä, sekä maa- että vesieläimet voivat tehdä aestivaatiota.
K: Osaatko nimetä joitakin eläimiä, jotka elävät aestivoituneina?
V: Niilinkrokotiili, monet etanalajit ja naaraskuoriaiset ovat eläimiä, jotka elävät aestivoituneina.
