Lepotila on
Lepotila on organismin elinkaaren vaihe, jolloin kasvu, kehitys ja (eläimillä) fyysinen aktiivisuus pysähtyvät tilapäisesti. Tämä minimoi aineenvaihdunnan ja auttaa siten organismia säästämään energiaa. Lepotila liittyy yleensä läheisesti ympäristöolosuhteisiin. Eliöt voivat synkronoida horrostilaan siirtymisen ympäristönsä kanssa ennakoivin tai seurannaisvaikutuksin.
Ennustava lepotila on kyseessä, kun organismi siirtyy lepotilaan ennen epäsuotuisten olosuhteiden alkamista. Monet kasvit käyttävät esimerkiksi päivän pituutta ja lämpötilan laskua laukaisevina tekijöinä lepotilan käynnistämiseksi ennen talven tuloa.
Seurannaislepoa esiintyy, kun organismit siirtyvät lepotilaan epäsuotuisien olosuhteiden jälkeen. Tätä esiintyy usein alueilla, joilla ilmasto on arvaamaton. Olosuhteiden äkilliset muutokset voivat johtaa korkeaan kuolleisuuteen eläimissä, jotka ovat riippuvaisia lepotilasta. Toisaalta sen käyttö voi olla edullista, koska eliöt pysyvät aktiivisina pidempään ja pystyvät hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja paremmin.
Talvilevon aikana kasvien aineenvaihdunta käytännössä pysähtyy, mikä johtuu osittain lämpötiloista, jotka hidastavat kemiallista toimintaa.
Eläimet
- Talvihorros: Hibernointi on mekanismi, jota monet nisäkkäät käyttävät säästääkseen energiaa ja selviytyäkseen ruokapulasta talven yli. Horrostaminen voi olla ennakoivaa tai seurauksellista.
- Diapause: Diapause on eläimen genotyypin ohjaama ennakoiva strategia. Se on yleistä hyönteisillä syksyn ja kevään välillä.
- Aestivation: Aestivaatio on hyvin kuumien tai kuivien olosuhteiden aiheuttama lepotila. Se on yleistä selkärangattomilla, ja sitä esiintyy myös keuhkokaloilla, salamantereilla, aavikkokilpikonnilla ja krokotiileilla.
- Brumation: Brumation on matelijoiden horros, joka muistuttaa horrostusta. Se eroaa horroksesta siihen liittyvien aineenvaihduntaprosessien osalta. Matelijat aloittavat horrostuksen yleensä myöhään syksyllä. Ne heräävät usein juomaan vettä ja palaavat sitten "uneen". Ne voivat olla kuukausia ilman ruokaa.
Kasvit
Kehitys siemenestä
Vaikka siemen ei olekaan aktiivinen, se on pieni elävä olento. Se sisältää tulevan kasvin alkion, joka ei muutu eikä kehity: se on lepotilassa. Yleinen ajatus on, että siemen "nukkuu", kunnes se saa tarvitsemansa herätäkseen. Tämä ei pidä paikkaansa. Eri siemenillä on erilaiset tavat, jotka ovat epäilemättä sopeutuneet niiden elinympäristöön. Siemenissä on erilaisia lepovaiheita:
1. Siemenen lepotila: tarkoittaa, että siemen ei kehity vähään aikaan, vaikka olosuhteet olisivat sopivat. p98 Viivästynyt itäminen (kehitys) antaa aikaa leviämiselle. Siemenen sisällä tapahtuu muutoksia, jotka saavat sen ennemmin tai myöhemmin itämään. Yksityiskohdat vaihtelevat suuresti lajien välillä.
2. Siementen talvehtiminen: siemenet eivät idä, koska olosuhteet eivät ole oikeat. Kasvun käynnistävät tietyt tapahtumat ympäristössä. Laukaisevien tekijöiden yksityiskohdat tunnetaan joidenkin, mutta ei kaikkien siementen osalta. Esimerkkejä ovat sade, tulipalo, maan lämpötila. Monet siemenet itävät vasta sen jälkeen, kun ne on syöty ja kulkeneet eläimen ruoansulatuskanavan läpi. Tämä on myös yksi leviämistapa.
Kun siemen itää ("herää"), se alkaa kasvaa pieneksi kasviksi, jota kutsutaan taimeksi. Se käyttää ravinteita (ravintoa) siemenen sisällä olevasta pehmeästä lihaksikkaasta materiaalista, kunnes se on valmis valmistamaan ruokaa itse auringonvalon, veden ja ilman avulla.
Useimmat siemenet itävät maan alla, missä ei ole auringonvaloa. Kasvi ei tarvitse maaperän ravinteita muutamaan päivään tai viikkoon, koska siemenessä on kaikki, mitä se tarvitsee kasvaakseen. Myöhemmin se alkaa kuitenkin tarvita auringonvaloa. Jos siellä on auringonvaloa, kasvi käyttää sitä kasvaakseen terveeksi. Jos valoa ei ole, kasvi kasvaa vielä jonkin aikaa, mutta sen plastidit eivät kypsy: klorofylli ei muutu vihreäksi. Jos kasvi ei saa tarpeeksi valoa, se kuolee lopulta. Se tarvitsee valoa tehdäkseen ravintoa itselleen, kun siemenen varasto loppuu.
- Vanhin kasviksi kasvanut hiili-14-datoitu siemen oli noin 2 000 vuotta vanha Juudean taatelipalmun siemen, joka löydettiin kaivauksista Herodes Suuren palatsista Masadassa Israelissa. Se idätettiin vuonna 2005.
- Suurimmat siemenet tuottaa Coco de mer eli "kaksoiskookospalmu", Lodoicea maldivica. Koko hedelmä voi painaa jopa 23 kiloa, ja siinä on yleensä yksi siemen.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Torpor
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on doree?
V: Lepotila on organismin elinkaaren aika, jolloin kasvu, kehitys ja (eläimillä) fyysinen aktiivisuus pysähtyvät tilapäisesti.
K: Miksi eliöt siirtyvät lepotilaan?
V: Eliöt siirtyvät lepovaiheeseen minimoidakseen aineenvaihdunnan ja säästääkseen siten energiaa.
K: Miten lepotila liittyy ympäristöolosuhteisiin?
V: Lepotila liittyy yleensä läheisesti ympäristöolosuhteisiin. Eliöt voivat synkronoida lepovaiheeseen siirtymisen ympäristönsä kanssa ennakoivin tai seurannaisvaikutuksin.
K: Mitä on ennakoiva lepotila?
V: Ennakoivaa lepotilaa esiintyy, kun organismi siirtyy lepotilavaiheeseen ennen epäsuotuisten olosuhteiden alkamista.
K: Miten kasvit käyttävät ennakoivaa lepotilaa?
V: Kasvit käyttävät päivän pituutta ja lämpötilan laskua laukaisevina tekijöinä aloittaakseen lepotilan ennen talven tuloa.
K: Mikä on seurannaislepotila?
V: Seurauksellinen lepotila syntyy, kun organismit siirtyvät lepotilaan epäsuotuisten olosuhteiden jälkeen.
K: Mitä etuja ja haittoja seurannaislepotilasta on?
V: Seurauslepotilan käyttö voi olla edullista, koska organismit pysyvät aktiivisina pidempään ja pystyvät hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja paremmin. Olosuhteiden äkilliset muutokset voivat kuitenkin johtaa korkeaan kuolleisuuteen eläimillä, jotka turvautuvat seuraukselliseen lepotilaan.
