Georges Méliès (1861–1938): elokuvan pioneeri ja erikoistehosteiden isä

Georges Méliès — elokuvan pioneeri ja erikoistehosteiden isä: surrealistiset teokset kuten Matka kuuhun, varhaiset tieteis- ja kauhuelokuvat.

Georges Méliès (8. joulukuuta 1861 - 21. tammikuuta 1938) oli ranskalainen elokuvantekijä. Hän oli edelläkävijä erikoistehosteiden, monivalotuksen, aikajaksokuvauksen, dissolvien ja käsin maalattujen värien käytössä teoksissaan. Hänen elokuviinsa lukeutuvat muun muassa Navan valloitus, Matka kuuhun ja Mahdoton matka. Näissä elokuvissa on kyse oudoista, surrealistisista matkoista, kuten Jules Vernen kirjoissa. Nämä elokuvat kuuluvat tärkeimpiin varhaisiin tieteiselokuviin. Mélièsin Kummitteleva linna on varhainen kauhuelokuva.

Elämä ja ura lyhyesti

Georges Méliès syntyi Pariisissa ja työskenteli alun perin magikkona ja teatterinäyttämön tekijänä. Hän osti vuonna 1888 Théâtre Robert‑Houdinin ja esitti siellä taikatemppuja sekä fantastisia lavashow’esityksiä. Nähtyään Lumière‑veljesten elokuvanäytöksen vuonna 1895 Méliès kiinnostui elokuvasta ja ryhtyi pian kuvaamaan itse. Hän perusti oman tuotantoyhtiönsä, Star Film Companyn, ja loi nopeasti tunnistettavan, teatterimaisen kuvaustyylin ja runsaasti visuaalisia keksintöjä.

Tekniset innovaatiot ja työskentelytapa

• Pysäytysleikkaus (substitution splice) – Méliès keksi tekniikan, jossa kuvaus pysäytetään ja esineitä tai näyttelijöitä vaihdetaan; tuloksena oli katsojan silmään taianomaisia katoamisia ja ilmestymisiä.
• Monivalotus (multiple exposure) – usean kuvauksen yhdistäminen samaan ruutuun, jolla saatiin ilmiöitä kuten haamuja ja moninkertaisia hahmoja.
• Dissolvit ja aikajahdot – siirtymät ja elokuvalliset ajan kuvaukset, jotka laajensivat lyhytelokuvan kerronnallisia mahdollisuuksia.
• Käsinväritys ja kulissi‑rakentelu – monet elokuvat oli väritetty käsin kehityskopioihin, ja Méliès käytti näyttäviä, maalattuja lavasteita sekä pienoismalleja luodakseen fantasiamaailmoja.
• Kerronta – toisin kuin aikalaisten dokumentaarisissa "actuality"-leikatuissa pätkissä, Méliès rakensi juonellisia, fantastisia lyhytelokuvia, joissa kohtaukset oli lavastettu kuin teatteriesitykseen.

Keskeiset teokset ja tuotanto

Méliès teki uransa aikana satoja elokuvia; tuotantomäärätiedot vaihtelevat, mutta häneltä on mainittu yli 500 lyhyttä elokuvaa vuosina 1896–1913. Tunnetuimpia ovat muun muassa edellä mainittu Matka kuuhun (Le Voyage dans la Lune, 1902) ja Mahdoton matka sekä varhaiset kokeilut kauhun ja fantasian lajityypeissä kuten Kummitteleva linna (Le Manoir du diable, 1896).

Ulosajautuminen, unohtuminen ja myöhempi arvostus

1900‑luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä elokuvamarkkinat muuttuivat ja suuremmat tuotantoyhtiöt alkoivat hallita jakelua. Mélièsin Star Film Company ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, monia kopioita hävisi ja osa hänen lavasteistaan sekä filmeistään tuhoutui. Méliès jäi osittain unohduksiin, mutta elokuvatutkimuksen ja retrospektiivien myötä hänen merkityksensä elokuvan kehittäjänä tunnustettiin uudelleen 1900‑luvun toisella vuosikymmenellä ja sitä seuranneina vuosina. Nykyään hänet tunnetaan yleisesti erikoistehosteiden ja fiktiivisen elokuvakerronnan uranuurtajana.

Miksi Méliès on tärkeä?

• Hän loi monia elokuvallisia keinoja, joita käytetään vielä nykyaikana erikoistehosteissa ja kuvakerronnassa.
• Hänen elokuvansa laajensivat ymmärrystämme siitä, mitä elokuva voi olla — viihdyttävä, fantastinen ja tarinallinen taidemuoto.
• Mélièsin työ on historiallisesti merkittävä esikuva myöhemmille tieteis-, fantasia- ja kauhuelokuville sekä modernille visuaaliselle efektitaiteelle.

Monia Mélièsin elokuvia on säilynyt ja restauroitu elokuva‑arkistoissa; ne tarjoavat edelleen ikkunan varhaisen elokuvan luovuuteen ja tekniikoihin. Hänen kokeilunsa ja visuaalinen mielikuvituksensa tekevät hänestä erään elokuvahistorian ikonisen hahmon.

Hae kirjaimella