George Balanchine – New York City Balletin perustaja ja balettikoreografi

George Balanchine — New York City Balletin perustaja ja maailmankuulu balettikoreografi. Yli 200 balettia, musikaalinen sävellys-yhteistyö Stravinskyn kanssa.

George Balanchine (Pietari 22. tammikuuta 1904 - New York 30. huhtikuuta 1983) oli balettitanssija ja koreografi. Hänen isänsä oli georgialainen ja äitinsä venäläinen.

Hän oli yksi 1900-luvun tunnetuimmista koreografeista. Hän kehitti yli 200 balettia, enimmäkseen Yhdysvalloissa. Hän oli New York City Balletin perustaja ja balettimestari. Hän oli musikaalisuudestaan tunnettu koreografi. Hän työskenteli usein Igor Stravinskyn kanssa: 39 hänen baleteistaan oli koreografioitu Stravinskyn musiikkiin.

Varhaiselämä ja koulutus

Balanchine syntyi Pietarissa ja aloitti balettikoulutuksensa keisarillisessa balettikoulussa (nyk. Mariinski). Hän valmistui oppilaana, joka erottui selkeänä teknisenä lahjakkuutena ja musikaalisuutena. Venäjän vallankumoukset ja seuranneet muutokset saivat hänet lähtemään liikkeelle kansainväliselle uralle 1920-luvulla.

Ura Euroopassa ja yhteistyö Diaghilevin kanssa

1920-luvun lopulla Balanchine liittyi Sergei Diaghilevin johtamaan Ballets Russes -ryhmään, jossa hän teki läpimurtonsa koreografina. Eurooppalaisessa ympäristössä hän alkoi yhdistää klassista tekniikkaa modernimpaan liikkeeseen ja tiukkaan musikaalisuuteen. Tuona aikana syntyivät teokset, jotka veivät hänen nimeään laajempaan tietoisuuteen.

Suhde Yhdysvaltoihin ja New York City Ballet

1930-luvulla Balanchine siirtyi pysyvästi Yhdysvaltoihin. Lincoln Kirsteinin kutsumana hän auttoi perustamaan School of American Ballet -koulun (1934) ja myöhemmin New York City Balletin (1948). Balanchine toimi NYCB:n taiteellisena johtajana ja johtokoreografina elämänsä loppuun asti, muokaten yrityksestä yhden maailman merkittävimmistä ja pitkäikäisimmistä balettiryhmistä.

Tyyli ja taiteellinen periaate

Balanchinen tyyliä kutsutaan usein neoklassiseksi: hän poisti koreografiasta raskaan tarinankerronnan ja koristelun ja korosti sen sijaan puhdasta liikettä, linjaa ja musikaalisuutta. Hänen koreografiansa olivat tarkkoja, rytmisesti teräviä ja usein 'plotless' eli ilman selvää juonta. Musiikki oli hänelle ensisijainen inspiraation lähde; liike syntyi usein suoraan sävellyksen rakenteesta.

Merkittävät teokset

Balanchinen tuotanto on laaja. Tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa:

• Apollo (1928) – varhaisempi mestariteos, jossa näkyy klassinen linja yhdistettynä moderniin ilmaisuun.
• Serenade (1934) – herkkä, musiikillinen teos, joka on yhä ohjelmiston kulmakiviä.
• Concerto Barocco (1941) – tunnettu baletti, jossa balanssi ja kontrapunkti korostuvat.
• The Four Temperaments (1946) – sarja, jossa psykologia ja musiikki kohtaavat liikkeessä.
• Agon (1957) – Stravinskyn musiikkiin tehty abstrakti teos, teknisesti vaativa.
• Jewels (1967) – kolmen eri sävelmaailman kautta kulkeva kokonaisuus, joka usein esitetään osakokonaisuuksina (Emeralds, Rubies, Diamonds).

Yhteistyö Igor Stravinskyn kanssa

Balanchinen ja Igor Stravinskyn yhteistyö oli poikkeuksellisen hedelmällinen. Heidän yhteiset teoksensa yhdistävät usein rytmisen vaikeuden, älyllisen rakenteen ja puhtaan baletin estetiikan. Balanchine koreografioi noin 39 teosta Stravinskyn musiikkiin, mikä teki tästä yhteistyöstä merkittävän osan molempien uraan.

Vaikutus ja perintö

Balanchinen vaikutus näkyy edelleen nykypäivän baletissa: monet balettikoulut ja koreografit poimivat hänen tekniikastaan ja lähestymistavastaan elementtejä. Hänellä oli myös lukuisia oppilaita ja muusa-teatterinsa tähtiä, kuten Maria Tallchief ja Suzanne Farrell, jotka auttoivat levittämään hänen vaikutustaan. Balanchinen opetukset ja teokset ovat olennainen osa useiden maailman johtavien balettikompanioiden ohjelmistoa.

Kuolema ja jälkivaikutus

George Balanchine kuoli New Yorkissa 30. huhtikuuta 1983. Hänen kuolemansa jälkeen New York City Ballet kantoi pitkään hänen perintöään, ja Balanchinen teoksia esitetään säännöllisesti ympäri maailmaa. Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä koreografeista, jonka vaikutus ulottuu sekä tekniikkaan että baletin esteettiseen suuntaan.

Lisätietoa Balanchinen elämästä ja teoksista löytyy laajoista balettihistoriallisista lähteistä ja New York City Balletin arkistoista.

Hae kirjaimella