Sergei Pavlovitš Diagilev (tunnetaan myös nimellä Sergei), (Venäjä, 31. maaliskuuta 1872 - 19. elokuuta 1929) oli venäläinen taidekriitikko, mesenaatti ja balettimestari. Hän perusti balettiseurueen nimeltä Les Ballets Russes de Serge Diaghilev. Monien asiantuntijoiden ja tanssihistorioitsijoiden mielestä se oli yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista balettiseurueista.
"Sen menestys oli niin poikkeuksellinen, sen baletit niin vallankumouksellisia ja sen taiteilijat niin sähköistäviä, että sen esiintyminen Pariisissa ennen ensimmäistä maailmansotaa käynnisti kansainvälisen balettibuumin." s47.
Perustaminen ja toiminta
Diagilev perusti Les Ballets Russesin vuonna 1909, ja seurueen ensimmäiset kaudet nähtiin Pariisissa. Kaksikymmentä vuotta, vuosina 1909–1929, se oli maailman kuuluisin balettiryhmä ja teki pitkiä kiertueita Euroopassa ja myöhemmin myös Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Diagilev toimi impresariona: hän kokosi taiteilijoita eri aloilta, rahoitti produktioita, valitsi ohjelmiston ja huolehti esitysten visuaalisesta ja taiteellisesta linjasta.
Merkittävät yhteistyöt ja ensi-illat
Diagilev hankki joitakin maailman parhaista taidemaalareista suunnittelemaan lavasteita esityksiinsä ja kutsui suuria säveltäjiä luomaan uutta musiikkia baletteihin. Erityisen merkittävää oli yhteistyö nuoren Igor Stravinskyn kanssa: seurueella oli useita Stravinskyn läpimurtoteoksia, kuten The Firebird (Tulilintu, 1910), Petrushka (1911) ja kiistelty The Rite of Spring (1913), jonka ensi-ilta aiheutti pahamaineisen mellakan Pariisissa ja mullisti modernin musiikin ja tanssin kehityksen.
Hänen tanssijoihinsa kuuluivat legendaarinen Nijinsky (Vaslav Nijinsky), joka oli sekä tähtitanssija että koreografi, ja keisarillinen prima ballerina Karsavina, sekä tähdet kuten Pavlova, Danilova ja Spessivtseva. Diagilevin koreografeihin kuuluivat mm. Fokine, Nijinska, Massine ja Balanchine. Näiden tekijöiden kautta Ballets Russes uudisti koreografian kieltä ja esitystapaa.
Seurueen säveltäjiin kuuluivat Stravinskij, Rimski-Korsakov, Prokofjev, Ravel ja Debussy. Visuaalisesta ilmeestä vastasivat ja sen kehitykseen vaikuttivat useat kuuluisat taiteilijat: Diagilevin nimissä mainitaan usein mm. Picasso, Cezanne, Matisse, Utrillo, Bakst ja Braque. On kuitenkin syytä huomata, että kaikkien näiden nimien osalta yhteistyön laatu vaihteli: jotkut tekijät suunnittelivat lavastuksia ja pukuja suoraan, toiset taas tarjosivat visuaalisia vaikutteita tai heidän teoksensa innoittivat lavastusta. Cocteau työskenteli Diagilevin kanssa sekä kirjoittaen käsikirjoituksia että osallistuen visuaaliseen suunnitteluun.
Taiteellinen vaikutus ja perintö
Luodut baletit ja esitykset muuttivat balettihistorian kulkua: Ballets Russes rikkoi perinteisiä rajoja yhdistämällä modernia musiikkia, avantgardistista kuvataidetta ja uutta koreografiaa. Diagilev oli mestari havaitsemaan ja edistämään lahjakkuutta sekä saattamaan yhteen eri alojen huippuja. Hänen toimintansa edisti taiteiden välistä yhteistyötä ja loi edellytykset modernille baletille ja näyttämötaiteen integraatiolle.
Diagilev onnistui myös hankkimaan mesenaatteja ja yksityisiä tukijoita rahoittamaan tuotantoja, mutta tuotantokulut olivat usein suuret ja lippujen tuotot eivät aina kattaneet niitä. Uuden ohjelmiston ja kokeellisten esitysten riskit johtivat ajoittain taloudellisiin haasteisiin ja henkilöksiin kohdistuviin ristiriitoihin. Diagilevin seurue hajosi pian hänen kuolemansa jälkeen, mutta monet sen tekijöistä jatkoivat yhteistyötä uusissa ryhmissä: useista entisistä jäsenistä syntyivät myöhemmin uusia merkittäviä seurueita, kuten Ballets Russes de Monte Carlo sekä lukuisat opetukselliset ja koreografiset perinteet, jotka vaikuttavat yhä nykytanssiin ja -balettiin.
Henkilökohtainen elämä
Diagilev oli homoseksuaali, ja hänen henkilökohtaisessa elämässään oli sekä intohimoisia että monimutkaisia suhteita, joista tunnetuin lienee suhde Nijinskyn kanssa. Diagileviä on myös arvosteltu ankarasta tyylistään ja vaativasta johtamistavastaan, jonka takia hänellä syntyi ristiriitoja monien yhteistyökumppaneiden kanssa.
Diagilev kuoli 19. elokuuta 1929. Kuolema johtui komplikaatioista, joita aiheutti diabetes, ja tapahtui hänen ollessaan Euroopassa kiertueensa jälkeen. Diagilevin kuolema merkitsi Ballets Russesin loppua; seuraueen jäsenet ja perintö elivät kuitenkin edelleen monissa myöhemmissä tuotannoissa ja tanssiperinteissä.
Diagilevin suuri vaikutus näkyy siinä, kuinka hän onnistui yhdistämään eri taiteenalojen huiput, tilaamaan uutta taidetta ja musiikkia sekä viemään venäläistä ja modernia ilmaisua kansainvälisille näyttämöille. Hän loi esityksiä, jotka eivät ainoastaan viihdyttäneet, vaan muuttivat käsityksiä siitä, mitä baletti voi olla.
