Giovanni Pierluigi da Palestrina — renessanssin kirkkomusiikin säveltäjä
Giovanni Pierluigi da Palestrina — renessanssin kirkkomusiikin mestari: kuoromusiikin ja 93 messun säveltäjä, kontrapunktin taituri joka muokkasi kirkkomusiikin perinnettä.
Giovanni da Palestrina (syntynyt Palestrina, (n. 1525 - 2. helmikuuta 1594 Roomassa) oli aikansa merkittävä italialainen kirkkomusiikin säveltäjä. Hän vaikutti pääasiassa renessanssiksi kutsuttuna aikana ja kuuluu niin sanotun roomalaisen koulukunnan keskeisiin hahmoihin. Suurin osa hänen tuotannostaan on kuoromusiikkia: moniäänisiä teoksia, joissa eri äänet — sopraanot, altot, tenorit ja bassot — laulavat usein samanaikaisesti eri melodioita ja tekstiä. Palestrinan tyyli on esimerkki huolitellusta, selkeästä moniäänisyydestä, jossa dissonansseja käytetään säästeliäästi ja äänet etenevät tasa-arvoisesti ja sulavasti. Monet myöhemmät säveltäjät ovat opiskelleet hänen tekniikkaansa oppiakseen kirjoittamaan kontrapunktista musiikkia.
Elämä ja ura
Palestrina otti nimensä syntymäkaupungistaan Palestrinasta. Hänen syntymäajastaan ei ole tarkkaa tietoa, sillä kaupungin kirkkoarkistot ja muut asiakirjat tuhoutuvat tulipalossa vuonna 1577. Nuorena hän todennäköisesti palveli kuoropoikana paikallisessa kirkossa, mistä hän sai varhaisen koulutuksensa kuorolauluun ja soittoon.
Aikuisena Palestrina työskenteli muun muassa Rooman Santa Maria Maggioren basilikan urkurina ja kuoronjohtajana. Hänen maineensa levisi, ja paavi Julius III huomasi nuoren säveltäjän lahjat. Paavi kutsui hänet palvelukseensa, ja Palestrina nimitettiin Capella Juliana -kuoron mestarin virkaan, joka hoiti lauluja Pietarinkirkossa. Tämä oli tuon ajan arvostetuin kirkollinen virka Italiassa, ja Palestrina sai sen varhaisessa iässä — noin 26-vuotiaana. Hänen tehtäviinsä kuului mm. sävellysten ja liturgisten esitysten johtaminen sekä uusien kuoroteosten kirjoittaminen paavin ja kirkon käyttöön.
Musiikki ja tyyli
Palestrinan musiikkia luonnehtii harmoninen tasapaino, selkeä tekstin asetelma ja sulava contrapunctus-tekniikka. Hän käytti imitoivaa moniäänisyyttä, jossa melodiset aiheet kiertävät eri äänissä, mutta piti aina huolta siitä, että kirkkotekstin sanat pysyivät ymmärrettävinä. Perinteinen kertomus siitä, että hänen messunsa Missa Papae Marcelli pelasti polyfonian Trenton kirkolliskokouksessa, on liioiteltu; nykytutkimus korostaa, että vaikka Palestrinan tuotanto edustaa selkeää tekstinsovitusta, päätökset Trenton aikana olivat monimutkaisempia. Kuitenkin Palestrinan tapa käsitellä dissonanssia, äänten kulkua ja tekstin kuuluvuutta on vaikuttanut voimakkaasti myöhempään sävellyskäytäntöön ja kontrapunktin opetukseen.
Sävellykset ja perintö
Palestrina sävelsi noin 93 messua sekä runsaasti motetteja ja madrigaaleja. Hänen tuotantonsa sisältää niin liturgisia teoksia kuin hengellisiä kuorosävelmiä erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin. Hän oli yhdessä Lassusin kanssa myöhäisrenessanssin merkittävimpiä säveltäjiä.
Palestrinan vaikutus ulottuu hänen elinaikansa yli: hänen äänikäsittelynsä ja pedagoginen merkityksensä tekivät hänestä contrapunktin opetuksen esikuvan. 1600- ja 1700-luvuilla hänen teoksiaan käytettiin esimerkkeinä konservatorioissa ja kirkollisissa kouluissa. Palestrinan musiikki on osa länsimaista kirkkomusiikkiperintöä ja hänen teoksensa soivat yhä nykykuoroissa ympäri maailmaa.
Merkittäviä piirteitä
- Selkeä tekstinsovitus: sanat ovat helposti ymmärrettävissä, mikä oli tärkeää liturgiassa.
- Tasapainoinen polyfonia: äänet etenevät itsenäisesti, mutta kokonaisuus pysyy harmonisena.
- Varovainen dissonanssikäyttö: dissonanssit ratkaistaan nopeasti ja musiikillisesti luonnollisesti.
- Vaikutus opetukseen: Palestrinan tyyli on pitkään ollut esimerkki kontrapunktin kurssien harjoitteissa.
Palestrina kuoli Roomassa vuonna 1594. Hänen laaja tuotantonsa ja esimerkillinen tekniikkansa tekevät hänestä edelleen keskeisen nimen kirkkomusiikin historiassa.
Giovanni Pierluigi de Palestrina.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Giovanni da Palestrina?
A: Giovanni da Palestrina oli italialainen kirkkomusiikin säveltäjä renessanssin aikana.
K: Minkälaista musiikkia hän sävelsi?
A: Hän sävelsi enimmäkseen kuoromusiikkia, joka on luonteeltaan moniäänistä ja jossa eri äänet laulavat samanaikaisesti eri sanoja ja sävelen osia.
K: Missä hän syntyi?
V: Hän syntyi Palestrina-nimisessä kaupungissa.
K: Mitä tiedetään hänen syntymäajastaan?
V: Valitettavasti kaikki tiedot hänen syntymästään tuhoutuivat, kun kaupunki paloi vuonna 1577, joten emme ole varmoja tarkasta päivämäärästä.
K: Miten hänestä tuli menestynyt?
V: Oltuaan kuoropoikana Palestrinassa hän sai työpaikan roomalaisen Santa Maria Maggioren basilikan urkurina ja kuoronjohtajana. Hänen lahjakkuutensa herätti paavi Julius III:n huomion, joka antoi hänelle Capella Julianan mestarin viran, joka oli tuohon aikaan Italiassa säveltäjien huipputehtävä.
K: Kuinka monta messua hän sävelsi?
V: Hän sävelsi 93 messua (ehtoollisjumalanpalvelusten säestyksiä).
K: Miten hänen työnsä vertautuu muihin tämän ajanjakson säveltäjiin?
V: Palestrinaa ja Lassusta pidettiin kahtena suurimpana myöhäisrenessanssin ajan säveltäjänä.
Etsiä