Giulio Caccini
Giulio Caccini (s. Rooma 8. lokakuuta 1551; k. Firenze 10. joulukuuta 1618), tunnettu myös nimellä Giulio Romano, oli italialainen säveltäjä ja laulaja. Hän eli aivan renessanssin loppupuolella ja barokin alussa. Se oli aikaa, jolloin ooppera oli alkamassa, ja hän oli yksi ensimmäisistä säveltäjistä, jotka kirjoittivat oopperan. Hänen tyttärestään Francesca Caccinista tuli myös säveltäjä.
Ensimmäisen (1602) Le Nuove musiche -teoksen nimiölehti.
Life
Emme tiedä paljon hänen elämästään. Hän syntyi Roomassa. Hänen isänsä oli puuseppä. Hän oppi soittamaan luuttua, alttoviulua ja harppua ja tuli pian tunnetuksi laulajana. Firenzen suurherttua Francesco de' Medici oli 1560-luvulla vaikuttunut hänen lahjakkuudestaan, joten hän vei hänet Firenzeen opiskelemaan.
Vuoteen 1579 mennessä Caccini lauloi Medicien hovissa. Hän oli tenori, ja hän saattoi säestää itseään viululla tai arkkiluutulla; hän lauloi häissä ja muissa tärkeissä tilaisuuksissa. Hän teki tiivistä yhteistyötä Florentiinalaisen Cameratan kanssa, kuuluisan ryhmän, joka kokoontui kreivi Giovanni de' Badin kotona, ja yritti herättää kreikkalaisen draamamusiikin perinteen henkiin. He pitivät monodiasta, joka tarkoittaa sävelmää yksinkertaisella säestyksellä. Tämä poikkesi polyfoniasta, jossa lauletaan useita asioita yhtä aikaa. Monodian avulla oli helppo kertoa tarina, koska sanat kuultiin selvästi. Tämä oli tarpeen oopperassa, jossa se tuli kuulluksi yksinkertaisessa muodossa, jota kutsutaan resitatiiviksi.
Caccini lähti Roomaan, mutta Roomassa muusikot eivät olleet kovin kiinnostuneita muutoksista.
Caccini joutui usein riitoihin, koska hän oli kateellinen ja mustasukkainen. Hän aiheutti usein vaikeuksia, ja hän kiirehti oman oopperansa Euridice painoon ennen kuin Perin samasta aiheesta kirjoittama ooppera ehdittiin julkaista, samalla kun hän käski omia laulajiaan olemaan tekemättä mitään Perin oopperan kanssa.
Hän kuoli Firenzessä ja hänet on haudattu Pyhän Annunziatan kirkkoon.
- Ave Maria Coro Universitario Complutense Madridin toimesta
