Hans Krebs – Nobel-palkittu biokemisti, sitruunahappo- ja ureakiertojen löytäjä

Sir Hans Krebs (Hans Adolf Krebs, 25. elokuuta 1900 – 22. marraskuuta 1981) oli saksalais-juutalainen tiedemies, josta myöhemmin tuli Ison-Britannian kansalainen. Hän oli koulutukseltaan lääkäri ja toimi koko uransa ajan myös biokemistina. Krebs syntyi Hildesheimissä Saksassa ja opiskeli lääketiedettä Saksassa, minkä jälkeen hän suuntautui tutkimustyöhön välittävässä aineenvaihdunnassa.

Krebs tutki erityisesti aineenvaihduntaa ja solujen energiantuotannon mekanismeja. Hän on kuuluisa siitä, että hän löysi ureakierron ja sitruunahappokierron (jota kutsutaan myös Krebsin kierroksi). Krebs sai tästä Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 1953.

Elämä ja ura

Krebs työskenteli Saksan yliopistoissa ennen kuin natsihallinnon nousu pakotti hänet muuttamaan Iso‑Britanniaan 1930‑luvun alussa. Britanniassa hän jatkoi biokemian tutkimusta eri yliopistoissa ja vakiinnutti asemansa merkittävänä tutkijana välittömästi. Myöhemmin hänestä tuli Britannian kansalainen ja hänet palkittiin uransa tunnustuksena myös arvonimellä Sir.

Tieteelliset löydöt

• Ureakierto (ornitiinikierto): Krebs kartoitti ammoniakin ja typpiyhdisteiden muuntumista ureaksi maksassa. Tämä mekanismi selittää, miten eläimet poistaavat ylimääräisen typen turvallisesti ureana virtsan välityksellä. Löydös oli keskeinen ymmärrykselle aminohappien hajoamisesta ja typen kiertokulusta elimistössä.
• Sitruunahappokierto (Krebsin kierto): Krebs kuvasi 1930‑luvulla sarjan reaktioita, joissa acetyl‑CoA hapetetaan hiilidioksidiksi mitokondrioissa. Kierrossa muodostuu energiakantajia (NADH, FADH2) ja GTP/ATP, jotka edelleen ruokkimalla elektroninsiirtoketjua tuottavat solulle käyttökelpoista energiaa. Sitruunahappokierto on keskeinen solun aerobisessa energiantuotannossa ja yhdistää hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien aineenvaihdunnan.

Merkitys ja perintö

Krebsin löydökset muuttivat perusteellisesti käsitystämme solujen energiataloudesta ja elintärkeistä aineenvaihduntareiteistä. Sitruunahappokiertoa kutsutaan usein hänen mukaansa Krebsin kierroksi, ja se on nykybiokemian ja fysiologian peruskäsitteitä. Ureakierrosta ja Krebsin kierrosta tehty työ loi pohjan monille myöhemmille tutkimuksille, lääketieteellisille sovelluksille ja opetukselle.

Hänen elämäntyönsä sai laajaa tunnustusta: Nobel‑palkinnon lisäksi Krebs sai useita akateemisia kunniajäsenyyksiä ja palkintoja, ja hän vaikutti merkittävästi biokemiaa opettaneisiin sukupolviin. Krebs kuoli Cambridgeissa vuonna 1981, mutta hänen nimensä elää edelleen lääketieteen ja biologian keskeisissä käsitteissä.

Hae kirjaimella